maanantai 17.5.2021 | 14:03
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Naarasäiti soi naiseutta ja äidiksi tulemisen kokemusta – Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri kantaesittää Outi Tarkiaisen teoksen

Anni Saari
Pe 27.9.2019 klo 20:00 | päivitetty la 13:33

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kun Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria lauantaina johtaa Anna-Maria Helsing ja konsertin pääteoksena on Outi Tarkiaisen sävellys, ollaan sukupuoliasetelmasta katsottuna poikkeustilanteessa. Naiset ovat Suomen klassisessa musiikissa edelleen aliedustettuna. Helsingin Sanomat laski pari viikkoa sitten, että Suomen Sinfoniaorkestereiden tämän syksyn ohjelmistosta kolme prosenttia on naisten säveltämää.

Helsingin mielestä se on "naurettavan vähän".

– Se johtuu samasta historiallisesta syystä kuin naiskapellimestarien vähäinen määrä, ja ymmärrän sen. Mutta muutos on kestänyt niin pitkään, että siinä voitaisiin vähän auttaa, hän sanoo.

Ruotsissa sukupuoli on huomioitu aktiivisesti musiikkialalla jo pitkään. Helsing kertoo, että kun jokaiseen konserttiin piti saada naissäveltäjän teos, alettiin kaivaa arkistoja ja huomattiin, että sieltä löytyi paljon kiinnostavia teoksia.

Hän ei nielekään purematta naissäveltäjien vähäisen määrän perustelemista laadulla. On nimittäin kysyttävä, kuka hyvän laadun määrittelee!

Naiset ovat aliedustettuina myös klassisen musiikin festivaalien esiintyjinä. Tarkiainen sanoo miettineensä asiaa paljon toimiessaan Hiljaisuus-festivaalin taiteellisena johtajana.

– Jos asiaa ei ajattele, voi käydä niin, että yhtäkkiä kaksi kolmasosaa ohjelmasta on miesten tekemää. Meissä on niin syvällä se ajatusrakenne, että miesten tekemät ja sanomat asiat ovat tärkeämpiä kuin naisten.

Tämä näkyy Helsingin mielestä siinä, että tasa-arvo ei ole parantunut, vaikka orkesterien intendenteistä ja muista työntekijöistä suurin osa on naisia.

– Mitä se hyödyttää, jos me ajattelemme kuin miehet ennen meitä? Naistenkin pitää avata silmät ja miettiä asenteitaan.

Anna-Maria Helsing johtaa Kamariorkesteria.
Jukka Lehojärvi

Naisten tekemien teosten esittäminen on Anna-Maria Helsingin mielestä otettava huomioon myös yleisön palvelemisen näkökulmasta.

– Yleisöstä vähintään puolet on naisia. Ja jos ei olisi naissäveltäjiä, emme koskaan saisi kuulla tällaisia teoksia, hän sanoo viitaten Outi Tarkiaisen Naarasäiti-laulusarjaan.

Naarasäiti kuvaa uuden elämän ihmettä ja äidiksi tulemisen kokemusta. Teos kytkeytyy vahvasti Tarkiaisen omaan elämään, sillä sitä säveltäessään hän odotti esikoistaan.

– Mietin, miten äitiys ja seksuaalinen naiseus halutaan erottaa toisistaan, vaikka ne ovat saman voiman eri puolet. Alkuperäiskansojen tapa ajatella tästä asiasta tuntui läheiseltä, Tarkiainen kertoo.

Laulusarjan teksteiksi hän valitsikin kahden saamelaiseen nykyrunoilijan, Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Marie Huuvan tekstejä.

Aiheesta huolimatta laulusarjan esittää mies.

– Miehen ääni tuo androgyyniutta ja yleisinhimillisyyttä, Tarkiainen perustelee.

Vahvat, naisen ruumiiseen ja ruumiillisuuteen liittyvät tekstit tuottivat Tarkiaisen mukaan solisti Aarne Pelkoselle ensin harmaita hiuksia.

– Aarne luki tekstiä ja sanoi, että miten minä voin tällaista laulaa. Sanoin, että luota minuun, kyllä se tulkinta sieltä tulee, ei sinun tarvitse kuvitella olevasi nainen, Tarkiainen naurahtaa.

Aarne Pelkonen ja Reijo Tunkkari Naarasäiti-teoksen harjoituksissa.
Jukka Lehojärvi

Se, että mies laulaa naisen kokemuspiiriin kuuluvista asioista, on osoitus dualismista, joka on Outi Tarkiaisen työssä ominaista. Dualismi kuuluu Helsingin mielestä Naarasäidinkin sävelkielessä.

– Siinä on sekä herkkyyttä että voimaa. Orkesterisatsi on aivan ihanaa, ja esimerkiksi viimeinen laulu on erittäin kaunis.

Synnytyksestä kertovan osan säveltäminen oli synnytyspelosta kärsineelle Tarkiaiselle tärkeää. Jotain samaistumisesta teokseen kertonee se, että samana iltana kun hän oli saanut osan valmiiksi, hänen oma synnytyksensä käynnistyi. Nyt Tarkiainen odottaa toista lastaan, ja aikoo jäädä vuodenvaihteessa lyhyelle äitiyslomalle. Vanhempainvapaan pitää hänen miehensä.

– Olen huomannut, että pidemmät tauot eivät sovi minulle. Olen erilainen ihminen kun saan säveltää. Ehkä se on sitä, että teen työtä, josta pidän, Tarkiainen miettii.

Outi Tarkiainen.
Jukka Lehojärvi

Lauantain konsertin ohjelma koottiin Naarasäidin ympärille, ja sen parina kuullaan Šostakovitšin Sinfonia jousille. Anna-Maria Helsingin mukaan se tarjoaa moni-ilmeistä musiikkia, myös melkoista rytinää.

Konsertin alussa soitetaan Tšaikovskin Andante Cantabile. Helsing kaavaili alkuunkin ensin Šostakovitšia, mutta ohjelmaan haluttiin myös jotain vanhempaa musiikkia.

– Nyt konsertti tarjoaa jotakin kolmelta vuosisadalta, eli perspektiiviä löytyy, Helsing toteaa.

Tarkiaiselta on viime vuosina tilattu useita teoksia, joista esimerkiksi Yön auringon variaatiot esitettiin vastikään BBC Promseilla, jonka taiteellinen johtaja on kapellimestari ja kamariorkesterin edellinen taiteellinen johtaja Sakari Oramo.

Helsing johtaa ympäri Eurooppaa, ja ensi vuoden alussa hänellä on kiireisin jakso koskaan. Hänellä on sekä oopperaa että konsertteja päällekäin, joten hän ei ehdi pariin kuukauteen käydä kotona Helsingissä lainkaan.

– Se on melkoinen ponnistus. Mutta toisaalta tiedän, että pääsen siinä flow-tilaan, jossa ei ehdi ajatella muuta kuin musiikkia.

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konsertti "Yhä hohtaa sisälläni" Snellman-salissa la 28.9. kello 19.

Fakta

Naarasäiti

Outi Tarkiaisen säveltämä laulusarja baritonille, jousiorkesterille ja pianolle.

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Rauma Festivon ja Hetan musiikkipäivien yhteinen tilaus.

Hetassa ja Raumalla teos on esitetty jousikvartettona.

Jousiorkesteriversio kantaesitetään Kokkolassa.

Solistina Aarne Pelkonen.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »