tiistai 19.11.2019 | 22:11
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Antti Hietaniemi ottaa kirjoituksessaan kantaa aluekehitykseen: "Pohjanmaata yhtenäisenä maakuntana ei ole"

Keskipohjanmaa
Ti 15.10.2019 klo 08:36 [päivitetty ti 08:36]

Mielipidekirjoituksessa (KP 11.10.) arvostamani ministeri Numminen ja emeritius valtiosihteeri Kivelä esittävät näkemyksensä Pohjanmaan maakuntien yhtenäisyydestä ja päätyvät johtopäätöksiin, joista en kokemusteni ja näkemysteni mukaan voi olla samaa mieltä.

Taustaksi totean, että sain olla jäsenenä Vaasan läänin neuvottelukunnassa ja sen työvaliokunnassa koko kokeilun kymmenvuotisen toiminta-ajan Keski-Pohjanmaan yhtenä edustajana.

Lisäksi sain olla nykyisen Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton perustamistoimikunnan puheenjohtajana, kun Esko Ahon hallitus muodosti toiminnallis-taloudelliset maakunnat tähän maahan, tulevan väliportaan hallinnon, maakuntahallinnon pohjaksi. Näkemyksiäni perustelun erityisesti näillä kokemuksillani.

Uusien maakuntaliittojen perustaminen edellytti Vaasan läänin seutukaavaliiton purkamista. Vaasan seutu asiaa voimakkaasti vastusti, mutta Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa vielä yksituumaisemmin ajoi. Vaasan läänin seutukaavaliiton suurin arvostelun kohde tuli kehittämisen ja varojen jaon keskittymisessä Rannikko-Pohjanmaalle, jossain määrin Etelä-Pohjanmaalle, mutta Keski-Pohjanmaa jäi toiminnan kohteena lähes harmaaksi alueeksi. Tämän osoitti varojen jako kyseisten alueiden kesken.

Tämän väittämän todistaa oikeaksi myös suhteelliset kehitysluvut maakunnissa uusien maakuntaliittojen perustamisen jälkeen.

Yhdyn kirjoittajien analyysiin Pohjanmaan maakuntien kansanluonteesta ja elinkeinoelämän vahvuuksista eri alueilla. Eri mieltä olen siitä, että Pohjanmaan alueella (entinen Vaasan läänin seutukaavaliiton alue) olisi olemassa ”itsetietoinen omanarvontuntoinen maakuntahenki”.

Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan maakunnat ovat kehittyneet omiksi maakunniksi ja omaleimaiseksi maakuntahengeksi sadan 100 vuoden aikana vahvistuen viime vuosikymmenet. Yhtenä esimerkkinä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan perustaminen 50 vuotta kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta.

Mahdollisuus kaksikielisen, vahvan yliopiston perustaminen Pohjanmaan alueelle hukattiin juuri lääninhallintokokeilun aikana ja sitä mahdollisuutta tuskin enää tulee.

Lääninneuvottelukunnan enemmistön mielestä kaksikielinen yliopisto Vaasaan olisi pitänyt perustaa ja taata toiminta Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Hankkeen kaatoi RKP:n ja Vaasan yliopiston tiukka vastustus.

Kuluneina vuosikymmeninä Kokkolaan on saatu Yliopistokeskus Jyväskylän yliopiston ollessa vastuuyliopistona sekä Oulun ja Vaasan yliopistojen ollessa yhteistyöyliopistoina. Seinäjoella, jos olen oikein ymmärtänyt, parhaillaan keskustellaan, onko oikea suunta Vaasa vai Tampere.

Maakuntapohjaisen väliportaanhallinnon kehittymiseen verotusoikeuksineen jonakin päivänä vahvasti uskon. Maakunnat tulevat säilymään ja ne ovat eri kokoisia ja omaleimaisia omine vahvuuksineen.

Maakuntien välinen yhteistyö tulee olemaan entistäkin tärkeämpää ja tämän hetkistä parempaa.

Antti Hietaniemi

kunnallisneuvos

Keski-Pohjanmaa, Perho

Lue myös: Maakuntaliiton entinen toiminnanjohtaja Mauri Nygård kommentoi aihetta >>

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »