sunnuntai 31.5.2020 | 22:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Arvio: Pauli Kallion käsikirjoittama Mutta suurin on rakkaus on lempeän mietteliäs sarjakuvateos rakkaudesta

Anni Saari
La 28.3.2020 klo 11:55

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Sarjakuva. Pauli Kallio: Mutta suurin on rakkaus. Suuri Kurpitsa 2020.

Pauli Kallio on aiemminkin julkaissut teoksia, jotka koostuu eri piirtäjien kanssa toteutetuista sarjakuvanovelleista. Ei ihme, että vaikka ajatus eri piirrosjäljestä joka novellissa on aluksi vieras, kokonaisuus toimii hyvin.

Osalla piirtäjistä on hyvin omaleimainen tyyli. Maria Björklundin Ota tyyny mukaan -novellin henkilöissä on suurine huulineen jotain hilpeän ankkamaista. Vielä yksi virsi -novellissa taas on Jussi Waltameren tekemiä, dramaattisen maalauksellisia kuvia.

Aino Louhin lähes väritön, luonnosmaista lyijykynäjälkeä sisältävä toteutus jättää kertomuksen varhaisnuoruuden seurustelusta kuvalliselta sisällöltään hailakaksi. Ehkä sen on tarkoitus antaa tilaa suurille tunteille. Kertomus sinänsä on mainio.

Niin on kokoelma muutenkin. Kallion tarinat ovat mukavan maanläheisiä, ja pitkä kokemus näkyy tarinan jouhevana etenemisenä. Sivulla on yleensä 5-9 ruutua, mutta niiden koko ja rytmitys vaihtelee. Luettavuudesta huolehditaan kuitenkin koko ajan.

Mutta suurin on rakkaus muodostaa kokonaisen kasvutarinan. Ajallisesti se alkaa vuodesta 1968. Eeva Meltion kuvittamassa Ollaan sitten ystäviä -tarinassa vanhempien liitto ei tarjoa kovin positiivista kuvaa rakkaudesta viheltämistä opettelevalle pojalle. 1970-luvulla päähenkilö kuuntelee Pelle Miljoonaa Tuiskulassa ja seurustelee.

Sitten seuraa opiskeluaika ja asettuminen kaupunkiin. Erilaiset rakkaussuhteet alkavat ja päättyvät, mutta ystävyys pysyy. Tulee myös uusia romanttisia rakkauksia.

Rakkaus ei ole vain "mies tapaa nainen" -rakkautta, vaan se tarkoittaa myös rakkautta kulttuuriin, erityisesti musiikkiin, mutta myös sarjakuvaan, kuten traagisessa Viivi Rintasen piirtämässä Jos olisit vastannut -novellissa.

Ajallisesti viimeisessä, vuoteen 2017 päivätyssä Mari Ahokoivun piirtämässä Lopulta meille käy hyvin -novellissa päähenkilö vierailee Nivalassa vanhustentalossa asuvan isänsä luona. Isän ja pojan rakkautta ei ilmaista kädestä pitämällä, vaan katsomalla yhdessä urheilua.

Mutta suurin on rakkaus on lempeän mietteliäs sarjakuvateos, jonka jokaista sivua lukee mielellään. Eri kuvittajien ansiosta se myös tarjoaa hyvän mahdollisuuden nähdä suomalaisen sarjakuvataiteen monipuolisuus ja korkeatasoisuus.

Anni Saari

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »