Paikallisuutiset

Tutkija Timo Aro ei usko koronaepidemian mullistavan aluekehitystä, jossa isot keskukset jylläävät – Vastavirtaan uivan piskuisen Lestijärven tavoitteena on olla lähivuosina "uusi Kauniainen"

Ei tarvitse olla infektiolääkäri ymmärtääkseen, että kulkutaudit leviävät sitä nopeammin mitä lähempänä toisiaan ihmiset ovat. Juuri sen vuoksi eri puolilla maailmaa on erilaisin käskyin, kielloin ja suosituksin rajoitettu sosiaalisia kontakteja.

Koronapandemian kestosta kenelläkään ei ole varmuutta, mutta jossakin vaiheessa tauti taltutetaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun viruksen nujertava rokote on markkinoilla.

Maailma ja Suomi jälkeen koronan ei ole samanlainen kuin ennen sitä. Loogisesti ajateltuna ihmiset saattavat ryhtyä ajattelemaan asioita enemmän turvallisuuden kannalta. Vaikkapa niin, että asuinpaikan puntaroinnissa maaseutumainen ympäristö nostaisi osakkeitaan kaupunkien kustannuksella.

Voiko jo tässä vaiheessa tehdä arvioita koronan vaikutuksesta aluekehitykseen?

Mikään ei tule pysäyttämään suurimpien kasvukeskusten menoa. Timo Aro MDI:n johtaja asiantuntija

– Minun mielestäni ei voi tehdä. On hirveän tärkeää erottaa toisistaan hetkellinen, lyhytaikainen vaikutus suhteessa keskipitkän aikavälin tilanteeseen, sanoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntijaTimo Aro.

Aronkin arvion mukaan juuri noita lyhytaikaisia vaikutuksia todennäköisesti tulee.

– Enemmän mietitään omaa elin- ja asuinympäristöä, etäisyyksiä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Myös koettu turvallisuudentunne on jollakin tavalla on ehkä valintojen taustalla, hän pohtii.

Jos asioita tarkastellaan pidemmässä perspektiivissä, aina 1960-luvun suuren rakennemuutoksen ajoista lähtien, kehityksen suunta on ollut – hallituskoalitioista riippumatta – selvä. Maaseudulta väki vähenee ja jäljelle jäävä vanhenee. Samaan aikaan varsinkin isot kaupungit ja niiden vanavedessä maakuntakeskukset ympäristöineen kasvavat.

Tähän ns. megatrendiin ei ole Aron arvion mukaan tulossa muutosta.

– En usko. Varsinkin, jos puhutaan näistä suurimmista keskittymistä, Aro sanoo.

”Suurimmilla keskittymillä” hän viittaa valtakunnan kasvukeskuksiin, Helsinkiin, Espooseen, Vantaaseen, Tampereeseen, Turkuun, Ouluun ja Jyväskylään. Niiden perässä tulevat Kuopio, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa ja sen jälkeen vaikkapa Kokkolan tapaiset maakuntakeskukset.

– Jos puhutaan maallemuutosta tai maaseudun kasvavasta houkuttelevuudesta, varmaankin keskuskaupungin läheinen maaseutu saa enemmän (väestö)virtoja osakseen. Ei kuitenkaan pysty kääntämään isoa kuvaa.

Pelkästään jo sen vuoksi, että tämä ”iso kuva” on jo vuosikymmenien vakiinnuttama ja marinoima.

– Luulen, että mikään ei tule pysäyttämään suurimpien kasvukeskusten menoa. Monet puhtaasti demografiaan ja muuttoalttiisiin ikäryhmiin liittyvät tekijät pitävät huolen, että ne edelleen kasvavat.

Iällä on oleellinen merkitys muuttohalukkuudessa ja -valmiudessa.

– Jos ajatellaan nuoria ja nuoria aikuisia – neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita – en ole vakuuttunut, että näissä ikäryhmissä turvallisuudentunne on samalla tavalla läsnä valinnoissa kuin vanhemmilla ihmisillä.

Paikalleenei aluekehitys ollut jähmettynyt ennen koronaepidemia. Aron mukaan parin viime vuoden aikana ennen koronakriisiä oli nähtävissä, että suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla keskuskaupunkien suurin imu pikkuhiljaa väheni ja väkeä liikkui kehyskuntiin päin. Jos ne vain olivat hyvien liikenneyhteyksien päässä.

Esimerkiksi kelpaavat vaikkapa pääkaupunkiseudulla Nurmijärvi-ilmiö, Tampereella Lempäälä-ilmiö tai Turussa Kaarina-ilmiö. Kiihdyttääkö koronakriisi sitten kehitystä, jossa ihmiset valitseva yhä useammin asuinpaikkansa keskuskuntaa ympäröivältä maaseudulta?

Aron vastaus on varovaisen myönteinen.

– Siinä mielessä voi vauhdittaa Nurmijärvi-ilmiötä, että keskuskaupunkia lähellä oleva kehysalue ja kaupunkia lähellä oleva maaseutu tulevat saamaan enemmän virtoja kuin 2010-luvulla, jos yhteydet vain ovat hyvät ja sujuvat eli ollaan ikään kuin pendelöintietäisyydellä.

Poikkeuksiakin kaukana keskuksista voi toki olla. Vaikkapa piskuinen Lestijärvi. Niin ainakin sikäläiset päättäjät uskovat.

'