maanantai 6.2.2023 | 05:57
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

"Kyseessä näyttää olevan mielipide, ei fakta" – Tässä Kalajoen kaupunginhallituksen vastaukset valtuuston esittämiin kysymyksiin kokonaisuudessaan

Hanna Parhaniemi
Ke 23.9.2020 klo 10:45

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kalajoen kaupunginhallitus antoi maanantaina kokouksessaan vastineen valtuuston sille antamaan kyselyyn. Kaikki kysymykset ja kaupunginhallituksen vastaukset ovat tässä kokonaisuudessaan.

Kaupunginhallitus vastaa asetettuihin kysymyksiin seuraavaa:

18 valtuutetun kirjalliseen kysymykseen, johon nimensä antaneet ilmoittavat kysymyssarjan perustuvan hallintosäännön 14 luvun 2. pykälään, hallitus toteaa:

Kuntaliiton lausunnon mukaan ko. hallintosäännön pykälä ei ole tarkoitettu tällaiseen mielipideilmaisuun, vaan pykälällä on tarkoitettu kysymystä, jolla valtuutetut voivat kysyä yhtä asiaa vaikkapa esimerkkinä ”mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus on ryhtynyt koronaepidemian vuoksi.” Vertaa eduskunnan kyselytuntiin.

Kirjalliseksi kysymyspaperin jätti valtuutettu Kullervo Niemelä. Kysymyspaperi luettiin kokouksessa ja valtuuston puheenjohtaja salli sen liitettäväksi pöytäkirjaan.

Kysymyspaperia ei oltu allekirjoitettu, mikä herättää kysymyksen, miksi sitä ei ole allekirjoitettu, varsinkin kun valtuuston kokouksen jälkeen nimimäärä oli lisääntynyt kahdella. Jotkut asianomaisen nimen antaneet ovat puhelimitse ilmoittaneet, että eivät ole allekirjoittaneet kysymystä.

Valtuutettujen pöydille jaetussa paperissa oli valtuustokäsittelyn aikana 18 valtuutetun nimeä. Nyt kuitenkin julkistetussa, pöytäkirjaan liitetyssä paperissa on 20 valtuutetun tai varavaltuutetun nimi.

Normaali menettely esimerkiksi aloitteiden osalta on, että sen tehneet, ovat aloitteen allekirjoittaneet.

Valtuuston pöytäkirjan liitetyssä paperissa on 20 nimeä, joista ao. henkilöillä on valtuutetun roolinsa lisäksi merkittävä asema arvostelun kohteena olevassa kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa. Osa henkilöistä ”istuu” sekä kaupunginhallituksen että eri lautakuntien kokouksissa tekemässä mm. arvostelun kohteena olevia päätöksiä tai he ovat valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvia, joilla on oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa käyttää puheenvuoroja. Lista kysyjistä ja heidän roolistaan päätöksenteossa on tämän vastauksen lopussa.

Kuten edellä mainitusta luettelosta (ks. luettelo lopussa) selviää, siinä mainitut valtuutetut ja varavaltuutetut ovat erittäin merkittävästi arvostelemansa Kalajoen kaupungissa kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa mukana. Kuntalain mukaan lautakunnat tekevät toimivaltansa perusteella itsenäisesti päätöksiä sekä valmistelevat ja antavat lausuntoja kaupunginhallitukselle. Päätökset tehdään viranhaltijaesittelystä kuntalakia ja muita lakeja noudattaen.

Tässä olevat, kaupunginhallitukselle osoitetut kirjalliset kysymykset ja kommentit sisältävät arvostelua, kommentteja, mielipiteitä, moralisointia ja kyselyjä. Kysymykset kohdistuvat niiden toimielinten, joita asianomaiset nimiluettelossa olevat luottamushenkilöt ovat itse olleet tekemässä joko yksimielisesti tai äänestyksen kautta.

Kysymykset on tehty hallintosäännön 14 luvun 2 §:ään viitaten. Ko. hallintosäännön pykälä on Kalajoen kaupungin hallintosäännössä kuntaliiton mallin mukainen. Ko. hallintosäännön määräyksellä ei ole tarkoitettu tämän tyyppistä, kysymyksiin laadittua poliittista arvostelua, vaan sillä on tarkoitettu lähinnä jotakin asiakokonaisuutta koskevaa valtuuston kysymystä hallitukselle, kuten alussa on todettu.

Ko. hallintosäännön määräys ei tarkoitettu demokraattisen päätöksenteon arvosteluun, vaikka onkin jäänyt vähemmistöön esim. äänestyksen jälkeen.

KYSYMYKSET / VASTAUKSET JA PERUSTELUT KOHDITTAIN:

HALLINTOSÄÄNNÖN MUKAINEN KIRJALLINEN KYSYMYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Olemme huolestuneita kaupunginhallituksen tavasta tehdä päätöksiä sekä kaupunginhallituksen henkilöstöasioiden hoidosta. Hyvä luottamusta lisäävä päätöksenteko perustuu virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyöhön. Pelisäännöt olemme yksimielisesti linjanneet yhteisesti laaditussa Huoneentaulussa.

Valtuusto on kunnan korkein päätöksentekotoimielin. Hallituksen tulee nauttia valtuuston luottamuksesta. Vaadimme alla olevista asioista kaupunginhallituksen vastaukset.

VASTAUS:

Kunnat ovat itsehallinnollisina yhteisöinä osa julkishallintoa. Suomen perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Näin tulee toimia myös Kalajoella kunnallisessa päätöksenteossa. Tätä periaatetta kaupunginhallituksessa on puheenjohtajan johdolla noudatettu.

Laillisuusperiaatteen lisäksi päätöksenteko on myös harkinnanvaraista ns. tarkoituksenmukaisuusharkintaa eli poliittista harkintaa, joka toteutuu päätöksenteossa demokraattisesti, enemmistön ratkaistessa asian, jos päätöksestä ei olla yksimielisiä. Tällaisia tilanteita varten laki ja valtuuston vahvistamat säännöt määrittävät, miten päätös muodostuu. Lain mukaan päätöksenteko ei voi olla mielivaltaista.

Säännelty päätöksenteko sisältää myös toimivaltarajojen jäykkyyden periaatteen. Päätöksen voi ja on velvollinen tekemään vain toimivaltainen viranomainen. Kuntalaisen on voitava luottaa siihen, että viranomaiset toimivat lakien ja säännösten mukaan. Kyseessä on luottamuksensuojaperiaate, joka tarkoittaa, että yksilöllä on suoja julkista valtaa vastaan. Kunta hoitaa tehtäviään kuntalain mukaisesti. Vain kunnan eri hallinnonalojen erityislait syrjäyttävät kuntalain, jos kuntalaki on niiden kanssa ristiriidassa.

Valtuusto on kunnan ylin ja asukkaiden suorilla vaaleilla valitsema toimielin. Valtuusto valitsee pääosin muut toimielimet. Esim. Kalajoella kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet ja myös lautakuntien jäsenet ja varajäsenet ovat samalla pääosin myös valtuutettuja. Se ei ole lain vaatimus. Joillakin puolueilla tai ryhmittymillä on joskus vaikea löytää jokaiseen toimielimeen suhteellisuuttaan vastaavaa määrää jäseniä esim. valtuutetuista, jopa suurimmalla ryhmällä.

Valtuusto järjestää hallinnon ja toiminnan. Pääosin se tehdään hallintosäännöllä. Se sitoo päättäjiä. Suomalaiseen kunnallishallintoon on vanhastaan kuulunut tämä suhteellisuuden huomioon ottaminen henkilöstövalinnoissa. Poliittisten ryhmien on saatava kannatustaan vastaava suhteellinen osuus kunnan luottamushenkilöpaikoista.

1. Hyväksyimme pitkän valmistelun myötä yksimielisesti Huoneentaulun päätöksenteon pohjaksi. Kuitenkaan kaupunginhallitus ja osa lautakunnista ei noudata yhdessä linjattuja pelisääntöjä. Hallituksen tulee tuoda asiakirja uudestaan valtuuston päivitettäväksi.

VASTAUS:

Kuntalaki ja sen rinnalla erityislait määrittelevät kunnallista päätöksentekoa, ei huoneentaulu. Todettakoon, että edellä mainittu huoneentaulu syntyi prosessin tuloksena, jossa käsiteltiin aloitetta kaupunginjohtajan irtisanomiseksi ja tilapäisen valiokunnan asettamiseksi sen selvittämistä varten.

Kysymyksessä oleva viittaus ko. huoneentauluun on hyvin epämääräinen ja koskee kaikkia luottamushenkilöitä, myös kysymyksen asettajia. Siihen ei taida yksiselitteistä vastausta löytyä meiltä keneltäkään yksilönä tai kollektiivisena ryhmänä, miten kukin toimimme tai käyttäydymme. Kunnallisissa toimielimissä prosessin tuloksena syntyneestä päätöksestä vastaavat kaikki, jotka ovat siihen osallistuneet. Vain eriävän mielipiteen jättäneet vapautuvat vastuusta. Senkin jälkeen demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu tyytyä ja sitoutua päätökseen, vaikka on jäänyt vähemmistöön. Eriävä mielipide ainoastaan vapauttaa poliittisesta tai laillisesta vastuusta.

2. Kokouksessaan kaupunginhallitus (2.12 ja 16.3) on tehnyt äänestyspäätöksellä esityksen (pyytäen lausuntoa lautakunnilta) hyvinvointipalvelujen jakamisesta sivistys- ja perusturvapalveluihin sekä asumispalvelujen johtajan viran lakkauttamisesta. Onko esityksen tehnyt hallituksen varapuheenjohtaja ja osa hallituksen jäsenistä perehtynyt huolellisesti hyvinvointipalvelujen toimintaan ja asumispalvelujohtajan työhön? Päätös on tehty ilman virkamiesvalmisteluja. Miten ilman huolellista kuulemista kaupunginhallitus on voinut linjata asumispalvelujohtajan viran lakkauttamisen? Vaadimme vastausta valtuustolle.

VASTAUS:

Kyseessä on keskeneräinen asia, josta valtuusto tulee päättämään. Asia esillä hallituksessa 21.9.2020. Demokraattisen päätöksenteon kautta enemmistöpäätöksellä 2.12.2019 kaupunginhallitus päätti käynnistää selvityksen hyvinvointipalvelujen jakamiseksi sivistyspalveluihin ja perusturvapalveluihin ym.

Asiaa valmistelivat sittemmin johtavat viranhaltijat ja kaupunginjohtaja, joka toi esityksen kaupunginhallituksen päätettäväksi 16.3.2020. Kaupunginhallitus päätti pyytää tuosta viranhaltijavalmistelun kautta tehdystä esityksestä lausunnot asianomaisilta lautakunnilta; sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta. Todellista demokratiaa.

Viranhaltijavalmistelun kautta tehty selvitys liitteenä nro 1.

Asia on siis keskeneräinen ja tulee normaalimenettelyllä kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsittelyyn kaupunginjohtajan esityksestä. Se on käsittelyssä 21.9.2020. Sen jälkeen kaupunginhallitus tekee esityksensä valtuustolle. Normaalia päätöksentekoa.

Organisaatiorakenteen on hyvä olla selvillä kuntavaalien, kevät 2021 jälkeen alkavan vaalikauden alussa 1.6.2021.

Asumispalvelujohtajan eikä kenenkään muunkaan viranhaltijan osalta kaupunginhallitus ole tehnyt viran lakkauttamisesitystä. Käsitellessään ko. selvitystä, kaupunginhallitus äänin 4/4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa esityksen, piti parhaimpana vaihtoehtona hyvinvointipalvelujen jakamista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sivistyspalveluihin. Hallitus totesi perusteluissaan, että ”perustetaan hoitotyön johtajan virka. Samalla asumispalvelupäällikön tehtävä tulisi lakkauttaa ja siirtää henkilö muihin tehtäviin.” Siis ehdollinen perustelu suomen kielen mukaisesti lausuttuna. Esitystä viran lakkauttamisesta ei tässä tehty.

Kyseessä on valmistelu ja äänestyspäätökset ovat poliittisessa päätöksenteossa arkipäivää ja lainmukaista toimintaa. Jos ei saa äänestää, kenen mielipiteen mukaan silloin pitää mennä?

Keskusteluissa ja esityksissä eri toimielimissä on mainittu hoitotyön johtajan viran tarpeellisuus. Asumispalvelujohtajan henkilönä hoitamien tehtävien muutosta ei eri toimielimissä ole tehty.

Jos valtuusto perustaa hoitotyön johtajan viran, voidaan samassa yhteydessä harkita, aiheuttaako se muiden tehtävien muutostarvetta. Myös viranhaltijavalmisteluissa ja lautakuntien lausunnoissa on hoitotyön johtajan tarpeellisuus todettu.

Kaupunginhallituksen virkamies- ja luottamushenkilöjohto tuntee ja tulee tuntea menettelysäännökset siitä, miten virkoja lakkautettaessa tulee menetellä kuulemisineen. Sekin päätös kuuluu luottamustoimielimille. Jos kyseessä on virka, toimitaan hallintosäännön mukaan. Jos hallintosääntö on ristiriidassa lain kanssa, toimitaan lain mukaan.

3. Onko asumispalvelujohtajan oikeusturvasta huolehdittu? Hänen työnsä vaikeutuu ilman perusteita tehdyn esityksen myötä. Kuka korvaa hänelle mahdollisesti syntyneet menetykset? Vaadimme kaupunginhallitukselta vastausta.

VASTAUS:

Vastaus selviää osittain kohdasta 2.

Kenellekään ei ole aiheutettu mitään menetyksiä. Asioita ja tehtäväjakoja on voitava myös luottamustoimielimissä tarkastella uusiksi muuttuvassa ajassa. Sen vuoksi esim. kaikkien työntekijöiden ja viranhaltijoiden työn suorituspaikaksi on merkitty Kalajoen kaupunki. Yksikkö, jossa henkilö työskentelee, voi vaihtua. Kaikessa tällaisessa muutostilanteessa tulee noudattaa asianomaisia säännöksiä. Jos henkilön tehtävänimikettä muutetaan, siirretään toisiin tehtäviin tai tehtävä lakkautetaan, tulee toimia lain ja sääntöjen mukaista menettelyä noudattaen.

Tehtäväjaosta päättäminen on toimielimen (hallitus ja lautakunnat) toimivaltaan kuuluva asia ja osittain kyse on myös operatiivisesta ohjaamisesta ja johtamisesta.

Pääosin asioissa ollaan yksimielisiä, mutta jos ei keskustelunkaan jälkeen olla yksimielisiä, on päätöksen syntymistä varten säädetty kuntalaissa menettelyt, miten päätös syntyy. Viime kädessä se syntyy äänestäen.

4. Sivistyslautakunta kuuli valmistelussa virkamiehiä, joita hyvinvointipalvelujen jakaminen koskee. Perusturvalautakunta perusti luottamushenkilöistä koostuvan viisijäsenisen toimikunnan Antti Nikulan johdolla estäen virkamiesten valmistelun ja lausunnot heiltä. Lautakunta nimesi toimikuntaan lautakunnassa olevan kaupunginhallituksen edustaja Eija Pahkalan, lautakunnan puheenjohtaja Kullervo Niemelän ja lautakunnan jäsenet Päivi Alhon ja Hannu Lahden. Toimikunta ei lautakunnan pj:n esityksestä huolimatta ollut sallinut eriävää mielipidettä toimikunnan lausuntoon. Onko toimikunnan pöytäkirja tehty kokouksen kulun mukaisesti? Vaadimme asiasta selvityksen.

VASTAUS:

Jokainen toimielin on oikeutettu asettamaan työryhmiä, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jokaisen toimielimen pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan johdolla. Sen allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Lisäksi pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla ja asetetaan julkisesti nähtäville kaupungin tietoverkossa.

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja jätti eriävän mielipiteensä lautakunnan kokouksessa. Siihen hänellä on ja oli oikeus. Työryhmä, johon viitataan, oli sananmuodon mukaisesti lautakunnan asettama valmisteleva työryhmä lautakunnan lausunnon antamista varten. Siitä ei tarvitse tehdä mitään virallista pöytäkirjaa, vaan se on ja oli valmisteleva ryhmä. Lautakunta ei estänyt virkamiesvalmistelua, vaan

suurena lautakuntana perusturvalautakunta asetti työryhmän saadakseen vaikean lausunnon aikaan.

Työryhmän työskentelystä Hannu Lahden selvitys seuraavassa:

Kysymys nro: 4

Perusturvalautakunta asetti kesäkuun kokouksessaan työryhmän laatimaan luonnoksen lautakunnan vastaukseksi kaupungin hallituksen pyyntöön. Ryhmän jäseniksi valittiin kokoonkutsujana Antti Nikula, jäseniksi Hannu Lahti, Kullervo Niemeä, Päivi Alho ja Eija Pahkala hallituksen edustajana.

Ryhmä kokoontui elokuun puolivälissä Himangalla. Läsnä olivat kaikki muut paitsi Kullervo. Kokoontumisen tarkoituksena oli laatia esitykselle luonnos, jota työstettäisiin lisää toisella kokoontumiskerralla. Työryhmä kävi läpi viranhaltijoitten laatimat kolme ehdotusluonnosta, joista ei löytynyt työryhmän mielestä yhtään täysin tyydyttävää ehdotusta, joten päädyttiin laatimaan kokonaan oma. Päivi Alho ilmoitti jo tuolloin, että hänellä on oma mielipide asiasta eikä kannata muutosta, mutta hän seisoo silti ryhmän ehdotuksen takana.

Kokoontumisen aikana päädyttiin ylimalkaiseen luonnokseen, jota kukin tahollaan voisi sitten työstää mieleisekseen.

Toisella kokoontumiskerralla paikalla olivat vain Antti Nikula, Kullervo Niemelä ja Hannu Lahti. Päivi ja Eija olivat estyneitä. Tuolloin yritettiin muotoilla esitystä tarkemmin uudestaan, johon Kullervo totesi, että kirjoittakaa mitä haluatte, hän on kuitenkin eri mieltä. Hän ei suostunut edes keskustelemaan mistään muusta ja poistui kesken tuohtuneena. Laadimme sen jälkeen kaksin lyhyen esityksen lautakunnalle, jonka lautakunta sitten hyväksyi äänestyksen jälkeen (Kullervon esitys vs. työryhmän esitys), luvuin 5/3 työryhmän esitys voitti. Puheenjohtajan

mielipide tuli hyvin selväksi lautakunnassa, kun hän jätti eriävän mielipiteen. Työryhmä ei tehnyt virallista pöytäkirjaa.

5. Kuntalaki lähtee yksiselitteisesti siitä. että kaupungin työntekijä ei voi olla oman sektorin lautakunnassa. Perusturvalautakunnassa on kaupunginhallituksen edustajana perusturvan palveluksessa oleva henkilö, joka käyttää aktiivisesti puhevaltaa oman hallinnonalan ja perusturvan henkilöstön asioissa. Jääviyttä tulee harkita myös yksittäisissä asioissa, joissa toimielimen jäsenen lähisukulainen on työsuhteessa hänen yksikköään koskevassa asiassa.

VASTAUS:

Kuntalaki säätelee vaalikelpoisuudesta eri toimielimiin. Sitä on valtuusto ja myös kaupunginhallitus pyrkinyt noudattamaan valitessaan jäseniä eri toimielimiin. Ennen valintoja on käyty neuvottelut ryhmien puheenjohtajien kanssa siitä, kenelle paikka äänimäärien suhteessa kuuluu. Tästä periaatteesta on jo aiemmin kerrottu.

Em. kysymyksestä ei suoraan ilmene, ketä tai keitä tarkoitetaan, koska nykyisessä perusturvalautakunnassa lautakunnan alainen, suorittavaa työtä tekevä työntekijä ei ole perusturvalautakunnan jäsen.

Jos kohdalla 5. tarkoitetaan kaupunginhallituksen jäsentä, joka on lautakunnan alainen em. työntekijä ja toimii kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa, on se kuntalain mukaan nimenomaan sallittua. Myös kuntaliitto on monta kertaa sen lausunnossaan todennut. Se on myös saatettu Kalajoen kaupunginhallitukselle tiedoksi.

Tulkinnanvaraisempaa lienee pääluottamusmiesten jäsenyys tässä lautakunnassa, jossa jäseninä istuu kaksi pääluottamusmiestä, joista toinen on varapuheenjohtaja. He käyttävät neuvotteluvaltaa henkilöstöasioissa.

Laki määrittelee sen, kenellä on toimielimissä puheoikeus ja kenellä äänioikeus. Kenenkään aktiivisuutta luottamustoimessaan ei toinen tai toiset luottamushenkilöt voi rajoittaa. Esteellisyydestä säädetään hallintolaissa. Ensi sijassa esteellisyyden ratkaisee luottamushenkilö itse. Jos on selkeästi havaittavissa esteellisyys, voi asianomainen toimielin sen ratkaista ja ottaa siitä vastuun.

On tyypillistä, että valtuutetut ennen tulevia kuntavaaleja ryhtyvät arvostelemaan valtuustokollegojensa toiminnallista aktiivisuutta ja puheenvuorojen käyttöaktiivisuutta. Jokaisella luottamushenkilöllä on oikeus käyttää puheenvuoroja oman harkintansa mukaan puheenjohtajan antamassa järjestyksessä. Jos puheenvuorolla häiritään kokousta, voi puheenjohtaja ojentaa puhujaa ja viime kädessä poistaa kokoussalista.

Myös kuntaliitto antaa ja on Kalajoellekin kysyttäessä antanut tulkintaohjeita vaalikelpoisuudesta ja esteellisyydestä eri asioiden yhteydessä.

6. Maan hallitus tekee päätöksen jo ensi keväänä tulevasta sote-mallista, jolloin perusturvan tehtävät siirtyvät maakunnalle. Tässä tilanteessa ei ole viisasta jakaa hallintoa ja vaikeuttaa kaupunkimme asemaa sote-ratkaisua koskevissa neuvotteluissa. Valmistelu alkaa kunnissa joka tapauksessa ensi keväänä sote-lainsäädäntöä koskevien päätösten mukaan. Korona tulee vaatimaan kaikki kaupungin työntekijöiden voimavarat vielä pitkään. Miten kaupunginhallitus voi toimia näin vastuuttomasti ja vaatia samanaikaisesti virkamiesten työpanoksen suuntaamista vaativan organisaatiomuutoksen valmisteluun? Vaadimme pikaisesti valtuuston iltakoulua käsittelemään ja linjaamaan tehtyä organisaatio- ja asumispalveluiden johtajan viran lakkauttamisesitystä.

VASTAUS:

Kysymyksen sisältö on mielipidetyyppinen kommentti. Huomautamme, että mahdollinen soteuudistus toteutuu, jos toteutuu, mutta kuntakohtaisissa ratkaisuissa ei voi jäädä odottamaan koko maata koskevia ratkaisuja.

Mainittu koronatilanne on edelleen ajankohtainen ja sitä hoidetaan maan hallituksen linjausten mukaisesti kuntakohtaisesti ja vastuullisesti myös Kalajoella. Kaikki olemme todenneet ja kiitosta antaneet kaikille mukana oleville toimijoille. Onneksi olemme toistaiseksi säästyneet taudin leviämiseltä.

Meidän tulee huolehtia siitä, että palvelumme ovat hyvässä kunnossa siirryttäessä mahdollisesti maakunnan hoitamaan soteen.

Mainittu organisaatiouudistus tulee valtuuston ratkaistavaksi heti, kun kaupunginjohtaja tuo sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Se on käsittelyssä 21.9.2020. Kaupunginhallitus ei ole tehnyt esitystä asumispalvelujohtajan viran lakkauttamisesta, kuten aiemmin on jo kerrottu.

Kaikkien viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtäviä voidaan muuttaa kulloistenkin tarpeiden mukaan asianomaisten toimielinten päätöksillä ajan hengessä ja tilanteiden mukaan.

7. Kaupunginhallitus on kokouksessaan äänestyksen jälkeen hyväksynyt julkisen ponnen, jossa moititaan erinomaista työtä tekevää maankäyttöpäällikköä asioiden valmistelusta. Onko linjaus kaupunginhallituksen periaate valmistelijoita kohtaan tuoda moitteet esiin julkisesti? Virkamiesten töitä vaikeutetaan ja julkinen moite on henkilölle raskas. Kaupunginhallituksen toiminta luo pelkoa ja epävarmuutta henkilöstöön. Pyydämme perusteita epäasialliseen päätökseen.

VASTAUS:

Kyseessä näyttää olevan mielipide, ei fakta.

Julkinen ponsi (terassivuokrat): Toimielimet voivat merkitä päätöksiinsä ponsia niin halutessaan. Esitettyjen kysymysten taustalla ovat kaupunginhallituksen päätökset §140 (18.5.2020), §184 ja § 186 (8.6.2020), joissa Hiekkasärkkien asemakaavan mukaiselta alueelta on vuokrattu kolmelle eri ravintolayritykselle yleistä ja kl-1 aluetta terassialueeksi. Kun kaupunginhallitus on § 140, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan esityksen mukaisesti päättänyt vuokrata 40 m2 alueen yhdelle yrittäjälle vuosivuokran ollessa 100 €/v, on kaupunginhallitus noudattanut samaa päätöksentekolinjaa myöhemmissäkin terassialueiden vuokraamispäätöksissä § 184 (20 m2 vuokraalue) ja § 186 (200 m2 vuokra-alue) siten, että terassialueiden vuokran neliöhinta on kaikille yrityksille sama. Mikäli kaupunginhallitus olisi hyväksynyt pohjaesitykset pykälissä 184 ja 186 olisi eri yritysten terassialueiden vuokran neliöhinnoissa ollut jopa 10-kertainen ero.

Yhdenvertainen kohtelu on erityisen tärkeä, ja silloinkin, kun päätös koskee kaupunginhallituksen jäsenen omistamaa yritystä tai yritystoimintaa. Mikäli kaupunginhallitus ei olisi kiinnittänyt vuokratason yhdenmukaisuuteen ja yrittäjien yhdenvertaiseen kohteluun huomiota, se ei olisi ollut tehtäviensä tasalla eikä päätöksiä myöskään olisi voinut pitää hyvän hallintotavan ja lainsäädännön mukaisina

Kaupunginhallitun päätökseen § 186 yksimielisesti tuli hyväksytyksi ponsi: Ponsiesityksen sisältöä on pidettävä asianmukaisena. Se tehtiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. Kehotamme tutustumaan ko. em. päätöksiin. Ponsi kuului: "Jatkossa asian valmistelijan ja esittelijän tulee tarkemmin huomioida kuntalaisten ja yritysten yhdenvertainen eli lainmukainen kohtelu jo lähtökohtaisesti." Toteamme, että ketään viranhaltijaa ei ole moitittu tai arvioitu huonoksi tai hyväksi.

Kaupunginhallitus suhtautuu erittäin vakavasti kysyjien väitteeseen, että kaupunginhallitus luo pelkoa ja epävarmuutta henkilöstöön. Toteamme, että kaikkeen kaupungissa mahdollisesti pelolla johtamiseen on puututtava ja asia on selvitettävä, jos näin on.

8. Käsitellessään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietovuotoasiaa hallituksen varapuheenjohtaja esti koronariskiryhmään kuuluvan hallituksen jäsenen Sirkka Alhon osallistumisen kokoukseen. Varapuheenjohtaja ei sallinut etäyhteyttä. Vaadimme vastauksen kaupunginhallituksen osallistumisoikeudesta.

VASTAUS:

On erittäin loukkaavaa, kaupunginhallituksen puheenjohtajaan kohdistuvaa maalittamista eri yhteyksissä antamalla tarkoituksellisesti kuva eri asioiden yhteydessä ja mm. lehtien palstoilla, että puheenjohtaja olisi tietovuotaja. Tietovuotajia olivat luottamushenkilöt.

Kyseessä oli ja on eräiden luottamushenkilöiden; Sirkka Alho, Hanna Saari, Tapani Ojala, Jouko Arvo, Juha Tuliniemi, Päivi Alho, heidän oikaisuvaatimuksensa ja valituksensa kautta saattaa myös kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri tietovuotajaosapuoliksi. Ko. luottamushenkilöt liittivät julkaistavaksi luvatta ja asiaan kuulumattomasti ja asiaan kuulumattoman asian yhteydessä kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hänen puolisonsa henkilötunnukset esityksissään ja asiakirjayhteyksissä julkisuuteen. He aiheuttivat sen kautta kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hänen puolisonsa henkilötunnusten linkittymisen mm. Suomi24 -sivuille ja siellä julkaistun linkin avulla koko maailman saataville sekä mahdollistivat identiteettivarkauden, joka voi realisoitua ja aiheuttaa asianomaisille vahinkoa, josta Kalajoen kaupunki on vahingonkorvausvastuussa.

Näiden em. luottamushenkilöiden toiminnan seurauksena ao. viranhaltijat kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri tulivat osallisiksi ja tulivat julkaisseeksi em. henkilöiden henkilötunnukset kaupungin tietoverkossa luvatta ja syyllistyivät näin myös itse rikkomaan lakia ja saattamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hänen puolisonsa em. vaaroille alttiiksi.

Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa salaisena asiana, jonka käsittelyyn on erityiset säännökset. Kaupunginhallituksen vpj. Vesa Hihnala on tiedottanut valtuutettuja, varavaltuutettuja ja kaupunginjohtoryhmää tietovuotoasian käsittelystä (liittyy myös kysymykseen 9) sähköpostiviestissään 22.6.2020 näin: Kaupunginhallitus on käsitellyt tietoonsa saatettua henkilötietojen lain ja säädösten vastaista julkaisemista kaupungin tietoverkossa sekä mahdollista henkilörekisterin lain ja säädösten vastaista julkaisemista kaupungin tietoverkoissa ja tietojen sähköistä luovutusta. Näiden tietojen julkisuuteen ja yleiseen tietoverkkoon saattaminen on erittäin vakava asia ja kaupungilla on asiaan liittyen vahingonkorvausvastuu.

Kaupungin on kohdeltava kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti ja johdonmukaisesti, myös mahdollisten työhön liittyvien kurinpidollisten toimien suhteen (suullinen huomautus, kirjallinen varoitus). Jos virheitä, tahattomiakin tapahtuu, on työnantajan reagoitava tapahtumaan työntekijän tai muiden asian osapuolten asemasta tai työtehtävästä riippumatta.

Asian käsittely liitteineen merkittiin kaupunginhallituksessa salassa pidettäväksi ja asianosaisten kuuleminen järjestettiin kaupungintalolla suljetuin ovin. Kuulemisen tavoitteena oli selvittää tapahtumien kulku, miten ja miksi näin pääsi tapahtumaan. Erittäin tärkeää oli pohtia miten jatkossa voimme estäävastaavat tapahtumat. Kuulemistilaisuus sujui hyvässä rakentavassa hengessä, samalla ratkaisuja jatkoon miettien. Tulevaisuudessa vastaavanlaista tietosuojaan liittyvää vahinkoa Kalajoella ei varmasti pääse syntymään. Nyt tapahtunut oli inhimillinen vahinko eikä siihen liittynyt mitään tahallisuutta.

Kaupunginhallitus ei voi juurikaan valikoida eteensä tulevia asioita, vaikeatkin asiat on käsiteltävä asianmukaisesti. Nyt valittu menettelytapa toivottavasti osoitti kaikille Kalajoen kaupungin suhtautuvan tapahtuneeseen vakavasti ja haluavan estää jatkossa vastaavan kaltaisten virheiden tapahtumisen.

Tapahtumaan liittyen kaupunginhallitus ohjeisti talousjohtajaa lähimpänä esimiehenä antamaan suullisen huomauksen yhdelle viranhaltijalle. Huomautus on dokumentoiva. Kaupunginhallitus tulee myös käymään keskustelun kaupunginjohtajan kanssa, miten tietoturvaongelmiin varaudutaan paremmin vastaisuudessa.

Jatkossa on myös syytä selkeyttää toimintamalli, jonka avulla Kalajoella varmistamme tapahtuneista virheistä oppimisen sekä mm. työntekijöiden tasapuolinen kohtelun toteutumisen myös kurinpidollisissa toimenpiteissä.

Henkilötietojen vuodon kohteeksi joutuneille esitän kaupunginhallituksen puolesta syvimmät pahoittelut.

Pitää muistaa, että vaikka henkilötiedot julkisesta verkosta on poistettu, riski niiden väärinkäyttöön on edelleen olemassa. Asian luottamuksellisuuden vuoksi sen käsittely on tapahtunut kaikilta osin suljetuin ovin, enkä asiassa puheenjohtajana toimineena ole hyväksynyt asian käsittelyyn osallistumista ns. etänä.

Jokaisella kaupunginhallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varahenkilö, jolla on oikeus varsinaisen jäsenen poissa ollessa osallistua päätösvaltaisena kokoukseen. Kun toimielimessä käsitellään salassa pidettäväksi luokiteltuja asioita, on luottamuksellisuuden säilyttäminen erityisen tärkeää, näin tässäkin tapauksessa viranhaltijoiden oikeusturvasta huolehtimiseksi. Etäyhteyttä käytettäessä asian luottamuksellinen käsittely voitaisiinkin oikeutetusti kyseenalaistaa.

9. Käsitellessään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietovuotoon liittyvää asiaa oli osalla kaupunginhallituksen jäsenistä jo valmiina asiasta varoituksen antaminen, vaikka kuulemista ei oltu tehty. Huolelliseen päätöksentekoon kuuluu aina asianomaisten kuuleminen.

VASTAUS:

Jälleen kysymys antaa ymmärtää ja leimaa, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja olisi tietovuotaja. Kyseessä oli edellä 8. kohdassa mainittujen luottamushenkilöiden alulle saattama tietovuotoasia, joka on toistunut oikaisuvaatimusasiassa ja valitusasiassa ja jälleen tässä kysymyspaperissa.

10. Julkisissa henkilöstöjaoston pöytäkirjoissa on nähtävänä nimeltä mainiten kaupungin henkilöstöä palkka- ja muissa asioissa. Kysymys on kaupungin työntekijöiden yksilönsuojasta. Delegointisäädöksiä tulee muuttaa.

VASTAUS:

Kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden ja koko julkishallinnon henkilöstön palkkaustiedot ovat nimikirjalain perusteella julkisia mm. henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyvä palkanosa, sijoituspalkkaluokka, vaativuusryhmää vastaava palkka taikka muu mahdollinen palkkauksen osa sekä palkan kokonaismäärä. Kyseessä on julkisuuslain mukainen

julkisuusolettama eli hallinnon julkisuusperiaate.

Muiden pöytäkirjojen tavoin myös henkilöstöjaoston pöytäkirjat tulee asettaa lain mukaan nähtäville, jotta ne saavuttavat lainvoiman. Vain tietyt, viranhaltijan tai työntekijän arviointiin kuuluvat asiat on poistettava ennen nähtäville asettamista. Kyse ei ole delegointipäätöksistä.

11. Onko moraalisesti oikein, että kaupungin työntekijä on henkilöstöjaoston jäsenenä käsittelemässä oman toimialansa työtovereiden asioita ja linjaamassa työnantajana henkilöstöasioita? Työntekijöillä on hyvin toimiva, sopimuksiin perustuva pääluottamusmiesten ja järjestöjen tapa toimia yhdessä neuvotellen työnantajan kanssa. Edellytämme että henkilöstöjaoston toiminta normalisoituu.

VASTAUS:

Kaupungin työntekijä henkilöstöjaostossa. Kuntalain mukaan kunnan työntekijät ovat vaalikelpoisia kaupunginhallitukseen ja henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen, elleivät he työskentele suoraan ja välittömästi kyseisten toimielinten alaisina.

Vaalikelvottomia kaupunginhallituksen ja henkilöstöjaoston jäseniksi ovat suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa työskentelevien viranhaltijoiden ohella esimerkiksi henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat pääluottamusmiehet, sillä kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana.

Kalajoen kaupungin luottamustoimielimissä ei voida noudattaa kuntalaista poikkeavia tai lainsäädännön ohi meneviä omia sääntöjä toimielinten ja toimikuntien vaalikelpoisuuteen liittyen.

Esitetty kysymys sisältää kysymyksen muotoon laaditun ja johdattelevan mielipiteen. Valinnat eri toimielimiin on tehty poliittisen päätöksenteon kautta kuntavaalien äänimäärän mukaisessa suhteessa. Hallintolaki määrittelee myös luottamushenkilöiden esteellisyyden. Ammattijärjestöjen kanssa käytävät neuvottelut perustuvat työmarkkinaosapuolten kanssa valtakunnallisesti sovittuihin pelisääntöihin. On hyvä, että kaupungin henkilöstöhallinnolla on hyvät neuvottelusuhteet ammattijärjestöjen kanssa. Kaupungin asianomaiset toimielimet tekevät kuitenkin tarvittavat viranomaispäätökset, sillä niitä ei ko. neuvotteluissa tehdä. Pääluottamusmiesten kanssa käytävät neuvottelut ovat päätöksenteon esiaste, ei viranomaistoimintaa. Esteellisyydestä säädetään hallintolaissa, kuten jo aiemminkin on mainittu. Henkilöstöjaosto toimii kaupunginhallituksen jaostona ja tekee päätökset sille annetun toimivallan puitteissa lakia noudattaen. Kaupunginhallitus on valinnut henkilöstöjaoston jäsenet yksimielisesti.

Kalajoella 21.9.2020

Kaupunginhallituksen päätöksellä 21.9.2020 antama vastaus valtuustolle.

Kysymykset ”allekirjoittaneet” henkilöt ovat seuraavissa päätöksiä tekevissä toimielimissä:

1. Alho, Päivi, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa), ja perusturvalautakunnan jäsen. Kaupungin työntekijä. Lisäksi asianomainen on pääluottamusmies.

2. Alho, Sirkka, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.

3. Arvo, Jouko, kaupunginvaltuutettu, perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen. Kaupungin viranhaltija. Lisäksi asianomainen on pääluottamusmies.

4. Heikkilä, Miika, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa). Kaupungin viranhaltija.

5. Myllynen, Eeva, kaupunginvaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen ja perusturvalautakunnan jäsen.

6. Hukka, Kauko, kaupunginvaltuutettu.

7. Joensuu, Lasse, kaupunginvaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen.

8. Kinare, Eero, kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan varajäsen.

9. Myllylä, Raili, kaupunginvaltuutettu ja kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja.

10. Pöntiö, Fanni, kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen, ympäristölautakunnan varajäsen.

11. Mäntymäki, Ritva, kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varajäsen.

12. Mölsä, Sami, kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen.

13. Niemelä, Kullervo, kaupunginvaltuutettu, henkilöstöjaoston varajäsen ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja.

14. Niemelä, Mari, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, teknisen lautakunnan varajäsen, henkilöstöjaoston varajäsen ja kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen.

15. Ojala, Tapani, kaupungin varavaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen.

16. Rahkola, Juha, kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen.

17. Saari, Hanna, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginhallituksen edustaja sivistyslautakunnassa, henkilöstöjaoston jäsen.

18. Siermala, Jaana, kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan varajäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

19. Tuliniemi, Juha, kaupungin varavaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen, henkilöstöjaoston varajäsen.

20. Vuotila, Aulis, kaupunginvaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen, tarkastuslautakunnan varajäsen ja teknisen lautakunnan jäsen.

Kalajoen kaupunginhallitus vastasi valtuutetuille, mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä – Hallituksen jäsen Sirkka Alho kuvailee vastinetta "puheenjohtajavetoiseksi jargoniksi", puheenjohtaja Riitta A. Tilus taas painottaa "lainsäädännön tuntemista"

Erotetaanko kaupunginhallitus Kalajoella? – Se on kaupunginvaltuuston käsissä: "Ilmeisesti ei olla tyytyväisiä hallitustyöskentelyyn, kun oma mielipide ei ole voittanut", kommentoi hallituksen puheenjohtaja Riitta A. Tilus

Kalajoen kaupunginhallitukselta 12-sivuinen vastaus kirjallisiin kysymyksiin hallituksen päätöksenteosta ja henkilöstöasioiden hoitamisesta – Moni kysymyksen esittäjä "kritisoi omaa päätöksentekoaan"

Joukko Kalajoen valtuutettuja huolissaan kaupunginhallituksen päätöksenteosta – Valtuutetut vaativat vastauksia useisiin eri asioihin, kuten siihen, miksi kaupunginhallitus ei noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »