Paikallisuutiset
Punkkari ja asianajaja – Kokkolalainen Hannu Kaitaluoma on elänyt tämän vuoden uransa suurimmassa julkisuudessa edustaessaan massiivisen Katiska-huumejutun toista pääsyytettyä – Katso myös video, jossa Kaitaluoma kertoo musiikkiharrastuksestaan!
1970-luvun jälkipuolisko. Teinipoika Jalasjärvellä innostuu punkista. Ei.Sex Pistols jaJohnny Rotten eivät olleet innoittajina.
– Kyllä se alkoiEppu Normaalista.
EliAknepop,Maximum Jee & Jee ja sitä rataa.
Neljän vuosikymmenen aikanaHannu Kaitaluoman, 57, levyarkiston koko on kasvanut kaikki cd:t, vinyylit, LP:t, sinkut ja dvd:t yhteen laskien huomattaviin mittoihin.
Ei näitä hommia pysty hoitamaan, jos aina ajattelee kuinka hirveää ja kuinka kamalaa on.
– Jotkut kaverit sanovat, että minulla on kaikki levyt, mutta ei ole läheskään kaikkia, hän naurahtaa.
Aika monta silti on. Ei pelkästään punkia, vaikka sitä erityisesti. Suomirokin aarteistosta löytyy myös laaja kattaus.
– Jotain viisi ja puoli tuhatta, kuuluu arvio levyjen määrästä.
Livenäkin punk ja vaihtoehtorock maistuvat. Koronapandemia katkaisi Kaitaluoman seitsemän vuoden putken matkustaa sen itsensä pariin Englantiin BlackpoolinRebellion Festivals -tapahtumaan.
Niin siinä vain kävi, että punkkaripoika Jalasjärveltä päätti ryhtyä lukemaan lakia. Lukikin, vaikka oikeustieteellisten opintojen aloittamiseen Rovaniemellä tarvittiinkin kaksi yritystä.
Valmistuttua sitten Ylivieskan ja Lapuan kautta Kokkolaan vuonna 1991. Suomen suuren laman synkimpänä vuotena (1993) Kokkolaan perustettiin uusi asianajotoimisto.
Kokonaan toinen asia, mutta todetaan nyt sekin, että edelliskeväänä Hannu Kaitaluoma korkkasi elämänsä ensimmäisen maratonin Jyväskylässä. Siihen lajiin palaamme aivan lopuksi.
Pikkukaupungin advokaatilla ei varsinkaan uran alkuvaiheissa – jos nyt koskaan – ole varaa nirsoilla toimeksiannoissa. OIi sitten kyse velkajärjestelyistä, hometaloista tahi konkurssipesistä. Kun on kerran asianajajaksi ryhtynyt, asioita on ajettava.
Joillakin jutuilla sitten tuppaa olemaan korkeampi profiili kuin joillakin toisilla. Viime tammikuun lopusta syyskuun loppuun Helsingin käräjäoikeudessa istutulla jutulla oli – ja on. Jopa siinä määrin, että Nelonen Median omistama Ruutu tekiKatiska-huumejutun toisesta pääepäillystä Niko Ranta-ahosta neliosaisentrue crime -dokkarin.
Siinä ohessa ja tietysti myös iltapäivälehtien tiiviissä seurannassa julkisuutta sai myös Ranta-ahon avustaja. Hannu Kaitaluoma kaukaa Kokkolasta.
Kaitaluoma hieman kiemurtelee kun saa kommentoitavakseen miltä tuntuu? -kysymyksen. Siis miltä tuntuu olla tällä hetkellä Kokkolan tunnetuin asianajaja ja samalla yksi koko maankin tunnetuimmista?
– Onko näin?, hieman hämmentynyt vastakysymys kuuluu.
Näin se on.
– Yllättävältä tuntuu, koska tätä työtähän olen tehnyt jo vuodesta 1993. Samalla tavalla tässä on aina asioita viety eteenpäin. Eikä tämä ollut mikään niin erikoinen.
Nooh... ei ehkä erikoinen, mutta poikkeuksellisen laaja. Valtava määrä huumeita,poliisin yli 10 miljoonan euron suuruiseksi arvioima rikoshyöty ja 54 syytettyä, joista 13:lle syyttäjä vaatii maksimituomiota eli 13 vuoden kakkua.
– Arvasin kyllä, että jotain pientä julkisuuspiikkiä saattaa tulla, mutta kyllä tämä kokonaisuus lopulta vähän yllätti, kun tällaisen myllytyksen keskelle joutui.
Julkisuuden määrä Katiska-jutussa – jonka tuomioita edelleen odotellaan, todennäköisesti kevättalveen saakka – lisäsi osaltaan sen seurapiiri- ja viihdeulottuvuus.
Niko Ranta-ahon avovaimon, fitness-urheilijaSofia Belórfin, edesottamukset kiinnostivat. Belorf tunnettiin kotikaupungissaan Ylivieskassa nimellä Sofia Ruusila. Ylivieskasta hän muutti 16-vuotiaana Helsinkiin.
– Jutusta olivat kiinnostuneet sekä rikostoimittajat että viihdetoimittajat. Joku toimittaja sanoikin, että enemmän oli vainRuusus-keississä (Matti Vanhasen naisystävä). Siellä olivat lisäksi myös politiikan toimittajat, Kaitaluoma naurahtaa.
Onko julkisuus ollut positiivinen asia ja poikinut toimeksiantoja vai onko se tuntunut jossain vaiheessa kiusalliselta?
– Sillä on ollut loppujen lopuksi aika vähän vaikutusta. Ehkä joitakin asiakkaita kauempaa on saattanut sen perusteella ottaa yhteyttä. Aika lailla samanlaisina asiat ovat kuitenkin jatkuneet eteenpäin. Olisi luullut, että sillä olisi ehkä ollut enemmänkin vaikutusta.
Katiska-jutussa Kaitaluoma siis on avustanut toista pääsyytettyä Niko Ranta-ahoa. Se toinen on hyvintunnettu suomalainen ammattirikollinen (Kaitaluoma ei käytä tätä termiä, kun sitä hänelle tarjoaa)Janne "Nacci" Tranberg.
Katiska-jutussa kaksikko on valinnut täysin eri taktiikan. Ranta-aho yllätti osin asianajajansamyöntämällä kesken oikeudenkäynnin maaliskuussa pääpiirteittäin kaikki syytteet. Vieläpä ohjasi poliisit huumekätköille. LiivijengiCannonball MC:n entinen johtajaTranberg ei ole myöntänyt mitään.
Olet aikaisemmin toiminut Tranbergin avustajana?
– Pitää paikkansa. Olen avustanut häntä lukuisissa oikeudenkäynneissä. Joku asiakkaani oli minua hänelle suositellut. Tämä tapahtui joskus vuonna 2000. Olin silloin hoitanut Helsingin seudulla juttuja.
Tässä jutussa et ollut Tranbergin avustaja, miksi et?
– Ensin tuli Ranta-ahon kiinniotto. Hän pyysi avustajaksi ja minä suostuin. Sen jälkeen en voinut enää muita avustaa. Aikajärjestys hoiti tämän asian. Esitutkinnassa on hyvin tarkkaa, että kun olet ollut jonkun avustaja, et pysty ketään muita enää avustamaan.
Journalistin ohjeidenkohdan 35 mukaan "oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen".
Tästä voinee poiketa tapauksessa, jossa syytetty on tunnustanut. Kaitaluoma on esittänyt Helsingin käräjäoikeudelle, että Ranta-ahon tekemä tunnustus ja pyrkimys selvittää rikoksiaotettaisiin huomioon tuomiossa niin, että syyttäjien vaatimasta 13:sta lohkeaisi neljä vuotta.
Mahdollista tai todennäköistä on, että Katiska-juttuun joutuu vielä hovioikeuskin uimaan. Niko Ranta-ahon kohdalla kyse on juuri siitä kuinka paljon hänen tuomionsa mahdollisesti alenee syyttäjän vaatimasta maksimista.
Vai aleneeko lainkaan. Syyttäjät eivät nimittäin antaneet Ranta-ahon tunnustuksille minkäänlaista merkitystä vaatimuksissaan, vaan pysyivät loppuun saakka 13 vuoden kannalla.
Aina ei avustajakaan ehdi toppuuttelemaan asiakastaan. 11 kuukauden tutkintavankeudesta vapautunut Ranta-ahon lausui ei niin hirvittävää katumusta tihkuen:
– Mä olen liikemies, kellä on ollut portfoliossaan myös huumeita.
Tuo kommentti tullaan todennäköisesti aina yhdistämään Niko Ranta-ahoon.
– Hän ei ehkä ollut ihan tasapainoisimmillaan silloin. Ei se nyt ollut kovin järkevä kommentti, Kaitaluoma kuittaa.
Niin tai niin, pitkiä kakkuja tulee monelle kärsittäväksi.
– Noin kymmenen vuoden rangaistuksia tulee paljon, Kaitaluoma arvioi.
Katso video:
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
Maallikkoja usein askarruttaa, kuinka asianajaja voi puolustaa selvästikin syyllistä päämiestään? Yksinkertainen kysymys, jossa monien rikosjuttujen harmaat sävyt huuhtoutuvat mustan ja valkoisen tieltä.
– Teoriatasolla on helppo sanoa (syyllisyydestä). Oikeudenkäynti on se todistusaineiston testaustilaisuus, mikä on lopullinen totuus asiasta. Harvinaista ei esimerkiksi ole, että todistajat vielä muuttavat kertomuksiaan, Kaitaluoma huomauttaa.
Ihan oma juttunsa, kuinka hanakasti asianajat kyselevät päämieheltään näiden syyllisyydestä.
– Se vaihtelee mitä kukakin tekee. Yleensä tehdään töitä sen mukaan minkälaisia eväitä asiakas antaa. Luulisin, että tämä on se pääsääntö.
Onko joitakin toimeksiantoja, joita et ehdottomasti ota vastaan?
– Ei oikeastaan. Enemmänkin on kiinni asiakkaasta. Jos meillä ei löydy yhteistä säveltä asioihin millään tavalla, avustajasuhde loppuu sitten siihen.
Onko urallasi ollut tapauksia, joissa on mielestäsi tapahtunut oikeusmurha eli syytön on tuomittu?
– On niitäkin tapahtunut. Ei paljon, mutta on tapahtunut. Kyllähän se jää vähän korpeamaan.
Kaitaluoman uralle on ehtinyt mahtua arviolta 25–30 henkirikosjuttua, keskimäärin yksi vuodessa. Monet näistä juoppoporukoiden käsistä karanneita kärhämiä, joiden alkuperäinen syy ei ole missään suhteessa lopputulokseen.
Kokkolan Koivuhaassa syksyllä 2006 tapahtunut paloittelumurha on jäänyt makaaberiudessaan mieleen. Ammattiasiat vain on oman jaksamisensa vuoksikin koetettava pitää ammattiasioina eikä ottaa niitä henkilökohtaisina.
– Kyllähän tässä on vuosien mittaan kouliintunut ja kyynistynytkin. Ei näitä hommia pysty hoitamaan, jos aina ajattelee kuinka hirveää ja kuinka kamalaa on.
Vaikka kuinka kouliintuu ja ehkä kovettuukin, on asioita... ja on asioita.
– Esimerkiksi seksuaalirikosasiat ovat raskaita hoitaa. Sekä asianomistajan että vastaajan puolelta. Ne ovat raskaita kaikkien osalta.
Palataanpa lopuksi takaisin 1970-luvun Jalasjärvelle.
Pelkästään punkista ei nuori Hannu Kaitaluoma innostunut. Urheilukin kiinnosti, ennen kaikkea jääkiekko. Etelä-Pohjanmaalla on vanhastaan – tuntemattomasta syystä – suhteellisen paljon Tampereen Tapparan kannattajia.
Jalasjärven poika oli toista maata. Ei kirvesrintojen vaan Ilveksen liigajoukkueen takki meni tilaukseen vuonna 1976. Se valinta ei ole muuttunut niin kuin eivät joukkueiden kannattamiset tapaa ikinä muuttua. Gloryhunterit ovat asia erikseen.
Oliko Jalasjärvellä muita Ilveksen kannattajia?
– Ei ollut.
Omanlaisensa sattuma – todellakin – muuten, että Kaitaluoman avustaman Niko Ranta-ahon isä Esa Ranta-aho on pitkän linjan Ilveksen mies.Hän istui viime kesään saakka Ilveksen liigajoukkueen taustayhtiö Ilves Hockey Oy:n hallituksessa.
– Onhan se koomista, Kaitaluomakin hymähtää.
Tosiaan. Aivan oli unohtua. Eivät ne maratonit siihen Jyväskylän kevääseen 1992 jääneet. Sen jälkeen on tullut 95 lisää. Vaikka viime vuosina täysi matka ei olekaan taittunut, tavoite on ja pysyy – eikä hovissa muutu.
Satanen vielä paukkuu.
Hannu Kaitaluoman TOP 5 -laulajat
s. 25.6.1963
Koulutus:
Ylioppilas, Jalasjärven lukio 1982
Oikeustieteen kandidaatti, Lapin korkeakoulu 1987
Varatuomari, Ylivieskan tuomiokunta 1989
Asianajaja 1995
Tärkeimmät työsuhteet:
vs. nimismies eri nimismiespiireissä, 1986–1987
lakimies, Ylivieskan maatalouspiiri, 1987–1988
notaari, kanslianotaari, Ylivieskan tuomiokunta, 1988–1989
vt. käräjätuomari, Ylivieskan tuomiokunta, 1989
yleinen oikeusavustaja, Lapuan oikeustoimisto, 1990–1991
vt. oikeusneuvosmies, Kokkolan raastuvanoikeus, 1990, 1991–1993
Lakiasiaintoimisto Hannu Kaitaluoma Oy, Kokkola, 1994–1995
Asianajotoimisto Hannu Kaitaluoma Oy, Kokkola, 1995–2002
Asianajotoimisto Kaitaluoma & Koittola Oy, Kokkola, 2003–
Perhesuhteet:
Vaimo ja kolme lasta
Ulkomaiset (kaikki tunnettuja punkkareita):
Kotimaiset:
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
