maanantai 20.9.2021 | 05:02
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Blogi

Kristian Sundqvistin blogi: Jalkapallokulttuurinen Keski-Pohjanmaa katsoo Huuhkaja-ilmiötä hieman sivusta

Kristian Sundqvist
Pe 10.9.2021 klo 08:48

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen suosio ja huomioarvo ovat yhä korkealla jopa siinä määrin, että kyse ei kohta enää ole ilmiöstä, vaan vakiintuneesta tilanteesta. Mutta miksi Huuhkajia muka seurataan Keskipohjanmaan levikkialueella sivusta?

Siitä yksinkertaisesta syystä, että yhtään seudun pelaajaa ei päättyneen kesän EM-kisahuumassa mukana ollut. Eikä ollut myöskään tuoreimmassa maajoukkueryhmässä Walesia, Kazakstania ja Ranskaa vastaan.

Huonoa onneakin on matkassa seudullisesta näkökulmasta ollut: pietarsaarelainen hyökkäävä keskikenttämies Simon Skrabb loukkasi polvensa pahasti maaliskuussa eikä jokseenkin samalla paikalla pelaava kokkolalainen Petteri Forsell ole koskaan miellyttänyt päävalmentaja Markku Kanervaa. Tämä on ihmetyttänyt muitakin kuin Forsellia itseään, mutta Kanervan asema on syystäkin niin vahva, että Forsellin vieromisen kummastelu on jäänyt Huuhkajia käsittelevien keskustelujen kaukaisille ulkokehille.

Petteri Forsell HJK:n paidassa ja KPV:n vieraana liigakaudella 2019.
Clas-Olav Slotte

Seurajoukkueuransa huipulla ja samalla maailman huipun tuntumassa olleen Roman Eremenkon - joka ainakin Pietarsaaressa tavataan lukea pietarsaarelaiseksi - kokaiinikäry lopetti miehen A-maajoukkueuran jo vuonna 2016.

Jossain toisessa eikä ollenkaan mahdottomalta tuntuvassa todellisuudessa olisivat maailmanmestari Ranskaa vastaan siis voineet kentällä taistella Skrabb ja Eremenko ja ainakin supervaihtomiehenä Forsell.

Jos ja jos sekä ehkä. Ja eihän Huuhkajien mukana eläminen seudun kasvatteja kentällä edellytä. Silti ei malta olla ajattelematta, miltä kuopiolaisista futisihmisistä tuntui, kun KuPS:ia yhä (ja taas) edustava oma kasvatti Urho Nissilä kirmasi Parc Olympique Lyonnais -stadionilla kentälle avauksen miehenä. Ja komeasti kirmasikin, Nissilän suoritusvarmuus ja pelirohkeus olivat komealla tasolla.

Keskipohjanmaan levikkialueen tai kulttuurisen Keski-Pohjanmaan tai sanotaanko vaikka tämän seudun näkökulmasta on joka tapauksessa tiettyä väliä sillä, mikä kosketuspinta meillä suureen jalkapallomaailmaan on. Kyseessä kun on planeettamme ylivoimaisesti merkittävin urheilulaji, jonka kautta rakentuu siltoja esimerkiksi liike-elämässä.

Seurajoukkueiden osalta asia on hahmotettu muun muassa Kokkolassa toimivan suurteollisuuden parissa. Ykspihlajan suunnasta kun on tavannut tulla signaalia, että Kokkolan edustusjalkapalloilua oltaisiin valmiita tukemaan - kunhan Kokkolan edustusjoukkue olisi yhteinen eli ei KPV tai GBK.

Tällainen joukkue (olisiko se FC KIP?) saattaisi ehkä kamppailla liigan kärkipaikoista ja sitä edustavia pelaajia nousta Huuhkajiin. Kävisi kuin KPV-humpassa, "Kokkolan kartalle kantoi...".

Jalkapallosieluni puolesta lähinnä pietarsaarelaisena kirjoittajana en rohkene ehdottaa, mitä Kokkolassa kannattaisi noilta osin tehdä. Keinotekoiset yhdistelmäseurat helposti hukkaavat paitsi perinteet niin aidoimman kannatuspohjan. Toisaalta riemua Kokkolaan toisi jo se, että Teollisuuspuisto luultavasti ylivertaisilla resursseillaan kaudesta kauteen peittoaisi ainakin Pietarsaaren Ruostumattoman (jos vertaus ei aukea niin en pahoittele, olet jalkapalloblogissa).

Kokkolalle ei kuitenkaan futiksessakaan voi riittää, että ollaan parempia kuin Pietarsaari tai Pietarsaarelle, että ollaan parempia kuin Kokkola. Mainitulla Urho Nissilällä joukkuetovereineen oli tiistaina vastassaan maailman parhaita jalkapalloilijoita.

Mikäli Kokkolan-Pietarsaaren seudulla tai vaikka Teerijärvellä kyettäisiin kasvattamaan pelaajia tuollaisiin ympyröihin olisi samalla avattu tietty portti ja henkinen kontaktipinta hyvin suuriin ympyröihin. Vaikka pelaaja sitten juuri moisen kehityksen jatkumiseksi lähtisi suurempiin ympyröihin jo alaikäisenä.

---

Nyt alkaa se kaikkein paras aika vuodesta, mitä suomalaisten jalkapallo-otteluiden seuraamiseen kentän laidalta tulee. Panokset alkavat olla kovimmillaan, ilmassa on pakanallista syksyä ja kentät - ainakin aidot nurmikentät - suosivat liukutaklauksia. Tunteet kuohahtavat herkemmin kuin sydänsuvella.

KPV:n lauantainen ottelu Jippoa vastaan on syksyä aidoimmillaan. Voitolla Pallo-Veikot pysyy jotenkin mukana kamppailussa ylemmän loppusarjan paikasta ja samalla jopa liiganoususta, tappiolla odottaa julma putoamissarja, jonka joukkueista puolet lähtee Kakkoseen.

Kyseessä on KPV:n kotiottelu ja paperilla sekä pelaajapalkoissa arvioiden Pallo-Veikkojen pitäisi olla ylivoimainen ennakkosuosikki. Paineita? Niin kuuluukin olla, nyt on syksy.

Lue myös: Simon Skrabbin ura peilaa futis-Suomen ja -maailman muuttumista

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »