Virolaisen henkilöstöpalveluyrityksen Hansavestin projektipäällikkö Panu Sarvilahti vastaa puhelimeen autossa matkalla Pärnusta Tallinnan suuntaan. Sarvilahdella ja Hansavestillä on käynnissä massiivinen auttamisoperaatio, joka ulottuu muun muassa Pietarsaaren seudulle saakka.

Tarkoituksena on kuljettaa Ukrainasta paenneita Hansavestin ukrainalaistyöntekijöiden läheisiä näiden työntekijöiden luokse Pietarsaareenkin; bussikyydein yhdistää perheitä. Mistä on käytännössä kyse?

– Meidän organisaatiomme yrittää parhaansa mukaan auttaa [työntekijöiden perheenjäseniä] Puolan rajalta ja Romaniasta, pikkubusseilla ja autoillakin sieltä rajoilta. Meillä menee bussit koko ajan Pärnusta Puolaan ja takaisin, Pärnussa ja Riikassa aina vaihtuu kuljettajat, se on pitkä matka ajaa.

Operaatio vaatii oman logistiikkansa ja monenlaista yhteydenpitoa?

– Ajetaan nonstopina. Ja meillä on henkilöt, jotka ovat yhteydessä näihin ukrainalaisiin perheisiin ja Suomessa oleviin [läheisiinsä]. Seuraamme, että missä se perhe menee ja kuinka lähellä rajaa he ovat. Lisäksi Romaniasta järjestetään nyt lentoa yhdelle perheelle, Panu Sarvilahti kertoo.

Pietarsaaren Snellmanilla havahduttiin Venäjän viime viikon torstain vastaisena yönä aloittaman hyökkäyksen inhimillisiin vaikutuksiin välittömästi.

– Heti yön jälkeen kokoonnuttiin työnjohtajien kanssa, kertaa toimitusjohtaja Roland Snellman vajaata viikkoa myöhemmin.

Huoli yhtiössä työskentelevän ukrainalaisen ja ukrainalaislähtöisen työvoiman osalta oli välitön.

– Keskusteltiin heidän kanssaan ja kysyttiin, että onko heillä Ukrainassa omaisia ja miten voisimme auttaa asiassa. Päätettiin sitten kahden yhteistyökumppanimme kanssa, että yritetään.

Hansavestin lisäksi mukana auttamassa on siis myös toinen taho, joka ei ole halunnut tulla asialla julkisuuteen.

– He hoitavat asian niin, että heillä on käytössä asunto Puolassa. Sinne kootaan omaisia. Ensi viikolla on tarkoitus bussilla hakea heidät sieltä. En tiedä aivan tarkalleen, mutta käsittääkseni noin viisi perhettä olisi tulossa tänne tätä kautta, Snellman arvioi.

Hansavestin kuljetusten myötä olisi tällä hetkellä Pietarsaaren seudulle tulossa kymmenkunta pakolaista, osa juuri Snellmanin työntekijöiden läheisiä. Lihatalo Snellmanin lisäksi myös eräät muut seudun yritykset ovat käynnistäneet tai käynnistämässä vastaavaa toimintaa.

Ukrainan länsirajoilta pyritään nyt eteenpäin monin keinoin, mutta rajan länsipuolella helpottaa ainakin kuolemanpelko.

– Ne ihmiset, jotka pääsevät rajan yli, niin sen jälkeen heillä on jo hyvä olla. Rajan toisella puolella on iso määrä vapaaehtoisia, jotka tarjoavat kyytiä esimerkiksi lähikaupunkiin tai sitten majoitusta. Kun pakolaiset pääsevät Ukrainasta pois, niin helpottaa, Panu Sarvilahti sanoo.

Eli uutisvirrasta välittynyt kuva auttamistahdosta ja inhimillisestä lämmöstä on totta?

– Kyllä. Sen jälkeen, kun pääsee Ukrainasta pois, niin kyllä huolta pidetään ja autetaan eteenpäin. Ei ole tullut mitään telttamajoitussysteemiä, vaan ihmiset pääsevät heti eteenpäin.

Sarvilahti kertoo esimerkkejä ukrainalaisten yhteishengestä.

– Eräillä oli Varsovassa tuttu rekka-autokuski, jonka kyydillä pääsevät Suomeen, eli he eivät tarvinneet meidän linja-autokuljetustamme. He, jotka pääsevät muuta kautta, haluavat jättää paikat linja-autoissa heille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Eli yhteen hiileen puhaltamista on nyt paljon. Ukrainalaisilla on autopuolella [raskas liikenne] paljon tuttuja ja sukulaisia, että se voi auttaa.

Auttamisen tahto on kaikkineen nyt vahva.

– Vieressäni autossa istuu suomalainen kaveri, joka oli pari päivää siellä Puolan rajalla auttamassa.

Kaikki tällainen apu on oma tärkeä lukunsa, mutta lopulta vasta alkua. Kotimaastaan pakenemaan joutuneet ihmiset tarvitsevat apua myös Suomessa (ja Virossa).

– On se puoli, että mitä meidän pitää ottaa huomioon Suomessa, kun näitä perheenjäseniä alkaa tulla Suomeen näinä päivinä. Ja miten toisaalta toimitaan sellaisten henkilöiden kanssa, joilla ei olekaan Suomessa perheenjäseniä.

– Yhdessä järjestöjen ja Suomen viranomaisten kanssa tietysti katsotaan näitä asioita: ihmiset voivat tarvita psykologin apua, mitä kaikkea lapset ovat kokeneet ja niin edelleen. Sellaiseen eivät meidän rahkeet riitä eli sitä varten on ammattilaiset erikseen, Sarvilahti jatkaa.

Hansavestin auttamisprojektin mittakaava on joka tapauksessa melkoinen. Projekti mahdollistuu Suomen osalta osittain sillä, että valtaosa yhtiön ukrainalaistyöntekijöistä eli noin 1 500 työskentelee Virossa, Suomessa työntekijöitä on paljon vähemmän.

Raportit Venäjän hyökkäyksistä siviilikohteisiin - eli muun muassa lapsia, naisia ja vanhuksia vastaan - ovat lisääntyneet päivä päivältä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Venäjä on käynyt Ukrainan siviilien kimppuun muun muassa rypäleammuksilla.

Venäjää syytetään myös niin sanottujen termobaaristen pommien käytöstä. Pommi imee ilmasta hapen ja luo räjähtäessään äärimmäisen kuumuuden.

Venäjän hyökkäyksen ja sitä seuraavien toimien on asiantuntijatahojen toimesta ennakoitu luovan jopa Eurooppaan suurimman yksittäisen pakolaiskriisin sitten toisen maailmansodan.

Tähän mennessä Venäjän hyökkäystä on Ukrainasta ulkomaille paennut noin 100 000 ihmistä päivässä.

Lue myös:

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: "Sanotaan se nyt ihan selvästi: Nato-jäsenyys on Suomen tie."

Rani Plastin tehdas suljettiin Ukrainassa, Venäjällä sijaitsevan tehtaan toimintaa supistettu: "Torstai oli katastrofi"