Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa seurakuntien luottamustehtäviin valitaan tuhansia uusia päättäjiä. Keskipohjanmaan vaikutusalueella on yksi seurakuntayhtymä ja muualla seurakunnat ovat niin sanotusti taloudellisesti itsenäisiä.

Kokkolassa ja sen ympäristössä seurakunnat ovat perustaneet Kokkolan seurakuntayhtymän. Siihen kuuluu kuusi seurakuntaa: Kokkolan suomalainen, Karleby svenska församling (Kokkolan ruotsalainen seurakunta), Kaustisen ja Ullavan seurakunta sekä Kälviän, Lohtajan ja Halsuan seurakunnat.

Seurakuntayhtymä hoitaa seurakuntien talouden sekä kiinteistö- ja hautaustoimet. Seurakuntayhtymän seurakunnilla on yhteinen ylin hallinto, yhteinen kirkkovaltuusto, jonne jäsenet valitaan vaaleilla. Valtuuston apuna toimii sen nimeämä yhteinen kirkkoneuvosto, joka valmistelee asioita valtuustolle. Ylintä päätösvaltaa yhtymässä käyttää yhteinen kirkkovaltuusto.

Seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä ja hoitavat hengellisen työn. Seurakunnan toiminnasta päättää itsenäisesti vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii seurakunnan kirkkoherra. Seurakunnan eri työmuotoja järjestävät seurakuntaneuvoston valitsemat johtokunnat tai vastuuryhmät. Johtokunnat johtavat muun muassa lähetys-, perhe- ja diakoniatyötä.

Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö kertoo seurakuntayhtymän keskittyvän käytännössä kaikkien seurakuntien taloudenhoitoon, kiinteistönhoitoon ja hautaustoimeen. Sen sijaan seurakunnat järjestävät toimintansa itsenäisesti. Seurakunnan työmuotoihin kuuluvat muun muassa jumalanpalvelukset ja muut hengelliset tilaisuudet sekä rippikoulut ja erilaiset kerhot ja illanvietot.

– Seurakuntien seurakuntaneuvostoilla on paljon valtaa. Niissä päätetään monista arkeen kuuluvista käytännön palveluista. Seurakuntaneuvosto myös valitsee suuren joukon viranhaltijoita, Sirviö kertoo.

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa käydään kahdet vaalit. Toisessa suorassa vaalissa valitaan yhteinen seurakuntavaltuusto ja toisessa vaalissa kuuden seurakunnan seurakuntaneuvostot. Ehdokas voi olla ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon tai yhteiseen kirkkovaltuustoon tai molempiin.

Ehdokaslistat ovat julkaistu muissa paitsi Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa. Suomalaisessa seurakunnassa nimet tulevat julki tällä tietoa vasta 3.10 pidetyn vaalilautakunnan kokouksen jälkeen.

Seurakunnissa, jotka eivät ole liittyneet seurakuntayhtymään, järjestetään vain yhdet kirkkovaltuuston vaalit. Kirkkovaltuustoon valitut valitsevat keskuudestaan kirkkoneuvoston. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja on kirkkoherra ja varapuheenjohtaja maallikko. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja on maallikko. Kuten maallisessa elämässä yhteinen seurakuntaneuvosto ja kirkkoneuvostot ovat toimielimiä, jotka valmistelevat valtuustojen asialistat. Päätökset niissä tehdään asiallisesta ja suunnitelmallisesta esittelystä.

Muutamissa seurakunnissa kuten Alavieskassa ja Halsualla uudet luottamuspaikat ovat käytännössä jo jaettu, sillä seurakunnissa järjestetään niin sanotut sopuvaalit. Sopuvaaleissa ehdokkaita on yhtä paljon kuin vaaleilla valittavia luottamuspaikkoja.

Sopuvaalipaikkakunnillakin järjestetään ennakkoäänestys. Ennakkoäänestyksessä voi äänestää oman seurakuntansa vaaleissa millä paikkakunnalla tahansa. Seurakuntavaalit käydään joka neljäs vuosi. Toimikausi alkaa vuoden alussa.

Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt valitsevat puolestaan maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokouksen edustajia ei siis valita suorilla vaaleilla.

Katso tästä ketkä ovat ehdolla Keskipohjanmaan vaikutusalueen seurakunnissa. Ohessa kattava lista