Kalajoen Jylkästä Alajärvelle kulkeva massiivinen voimajohto on askelen lähempänä toteutumista, kun ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä ja kuuleminen on meneillään.

Voimajohdon suunnittelijat ja rakennuttajat ja YVAn yhteysviranomainen eli Ely-keskus esittelivät hankkeen etenemistä tiistaina avoimessa verkkotilaisuudessa. Siihen pystyi osallistumaan myös paikan päällä kolmella paikkakunnalla, muun muassa Toholammin kunnantalon kulttuurisalissa.

Toholampia hanke koskettaa, koska voimalinjan reitti ylittää Lestijoen paikkakunnan alueella. Vuosi sitten esitellyssä YVA-ohjelmassa Toholammin alueelle oli piirretty kaksi pääreittiä, joista toinen olisi ylittänyt Lestijoen Kirkkojärven ja kirkonkylän välistä. Tämä vaihtoehto on nyt poissa laskuista.

– Se on hylätty, se todettiin maisemavaikutuksiltaan niin suureksi, että se on toteuttamiskelvoton, sanoo ympäristöasiantuntija Jenni-Julia Saikkonen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:sta.

Yhden reitin jättäminen pois kuulemisen alla olevasta YVA-selostuksesta jättää vielä kaksi reittivaihtoehtoa Kannuksen ja Toholammin alueelle. Niistä pitempi ja läntisempi on muodostettu viimeksi esillä olleen suunnitelman jälkeen. Se kiertää Lestijokilaakson maisema-alueen Polvikosken ja Riutan kautta, osittain olemassaolevaa 110 kilovoltin voimajohdon reittiä pitkin. Suorempi ylittää jokilaakson Välikankaan alueella lähellä Toholammin ja Kannuksen rajaa.

Reitteihin on tehty edellisen eli ohjelmavaiheen jälkeen myös pienempiä muutoksia paikallisen palautteen perusteella. Toholammilla Välikankaalla linjausta on siirretty kauemmas asutuksesta. Kortenevankankaalla linjausta siirrettiin hieman maanomistajan suunnitteleman kiviaineksen ottoalueen tieltä.

Kannuksen ja Sievin rajalla Kukonkylällä on tehty uusi reittilinjaus ympäristötukeen perustuvan metsän suojeluhankkeen johdosta.

Toholammilla paikalla oli useita voimajohtoalueen maanomistajia. Suurin osa johdon maastoalueesta on talousmetsää, jonka lunastuskorvaus herätti kysymyksiä. Yksi metsänomistaja harmitteli hyvässä kasvussa olevaa taimikkoaluetta, jonka kohdalla suunniteltu linja menee kolmen metsäsaran poikki.

Yksityiskohtaiset maan tai metsien lunastusta koskevat kysymykset Fingridin asiantuntijat torjuivat jo ennakolta, koska se ei ole YVA-prosessiin kuuluva asia. Lunastusmenettelyyn lähdetään yleissuunnittelun jälkeen.

Pohjois–eteläsuuntaista voimajohtoa rakennetaan valtakunnallisen sähkönsiirron turvaamiseksi, mikä on Fingridin lakisääteinen tehtävä. Sähköenergiaa tuotetaan erityisesti tuulivoimalla Pohjois-Suomessa, ja kulutuksesta pääosa on maan eteläosassa. Lisäksi tarvetta aiheuttaa Suomen ja Ruotsin välisen sähkönsiirtoyhteyden vahvistaminen.

Samalle johtoreitille vedetään kaksi 400 kilovoltin ja kaksi 110 kilovoltin voimajohtoa. Se tarkoittaa kahta vierekkäin sijoitettua linjaa, joissa samassa yhteispylväässä on 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin johdot.

Maastossa kulkevan väylän leveys on 96 metriä. Reitin pituus on 165–185 kilometriä valituista reittivaihtoehdoista riippuen.

Voimajohtohanke on alkanut esisuunnittelulla ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. Varsinainen vaikutusten arviointi on tehty kevään, kesän ja syksyn 2022 aikana. Tulokset on koottu nyt nähtävillä olevaan arviointiselostukseen. Se on nähtävillä 20.3 2023 asti. Ely-keskus antaa arviointikeskustelusta päätelmänsä kuulemisajan jälkeen 19. toukokuuta mennessä.

Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2023–2024. Voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuosille 2025–2027.