Keski-Pohjanmaalla on rajunpuoleinen lääkäripula. Lääkäriliiton lokakuussa kirjaaman tiedon mukaan Keski-Pohjanmaan terveyskeskuslääkärien vaje oli 18,3 prosenttia. Se on korkeimpia lukuja koko maassa. Pohjois-Karjalan tilanne on vaikein.

Vaasan sairaanhoitopiirissä vajetta oli 11,2 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vain 1,9 prosenttia.

– Suomessa julkisella puolella on lääkäripulaa, Soiten vt. johtajaylilääkäri Katja Virta toteaa.

– Julkisen puolen työ koetaan raskaaksi ja joustamattomaksi niin työaikojen kuin työkuvankin suhteen. Yksityissektorin edut kuten joustavat työajat ja taloudelliset edut houkuttelevat etenkin nuoria lääkäreitä myös ehkä enemmän kuin julkisen puolen hyvät edut, kuten paremmat eläke-edut ja palkalliset sairaslomat. Lääkäreitä pitäisi tulla enemmän vastaan, Virta jatkaa.

Keski-Pohjanmaalle tyypillistä Virran mukaan on erityinen tarve silmätautien, urologian ja psykiatrian erikoislääkäreille sekä tietysti yleislääketieteen osaajille. Yleislääketieteen lääkäreitä tarvitaan ennen kaikkea terveyskeskuksissa.

– Lääkärin työt eivät lääkäripulasta huolimatta jää tekemättä. Virkavajetta täytetään niin sanotuilla keikkalääkäreillä, Virta toteaa.

Kokkolassa Keski-Pohjanmaan keskussairaala on päivystävä sairaala ja se tarkoittaa tietyn valmiuden ylläpitoa. Onko mahdollista, että lääkäripula voisi vaarantaa tämän statuksen?

– Ei, tätä pelkoa ei ole. Lääkäripula ei vaaranna Keski-Pohjanmaan valmiutta tai kykyä toimia päivystävänä keskussairaalana. Toki mielellämme palkkaamme lisää lääkäreitä myös päivystyksen vastuualueelle. Tarvittaessa oman virkalääkärikunnan tukena käytetään myös ostopalvelulääkäreitä ja tehdään yhteistyötä YTA-alueen muiden sairaaloiden kanssa Tervia Osaajat Oy:n kautta, jotta päivystystoiminta Soitessa turvataan, Virta kertoo.

Virran vastaus kuvaa hyvin realismia terveydenhoidossa. Lääkäriliiton tilaston mukaan jopa hieman yli puolet Suomen terveyskeskuslääkäreistä työskentelee yksityisellä vastaanotolla tai julkisella yrityksen kautta palkattuna. Julkisissa viroissa on vain 48,9 prosenttia valkotakeista. Tätä aina vain pienempää osuutta johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta pitää valitettavana.

– Se heikentää hoidon jatkuvuutta ja laatua, hän kiteyttää.

Keski-Pohjanmaa on osa Oulun yliopistosairaalan ympärille muodostunutta yhteistoiminta-aluetta eli YTA:aa. Aiemmin puhuttiin erityisvastuualue Ervasta. Virran mukaan Oulun yliopiston ja yliopistosairaalan laajasta lääkärikoulutuksesta on hyötyä YTA-alueelle.

– Olemme mukana YTA-alueemme (Erva) lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa mahdollisimman paljon. Olemalla hyvä kouluttaja sekä työnantaja meillä erikoistuville lääkäreille toivomme saavamme heidät myös jatkossa meille töihin. Toivottavasti myös Keski-Pohjanmaan seutu koetaan alueena, johon nuoret lääkärit perheineen haluavat sitoutua ja perustaa kotinsa.

Soiten omana keinona houkutella lääkäreitä alueelle töihin Katja Virta nostaa työelämän uudistamisen rohkeasti ja vastuullisesti.

– Meidän tulee olla joustavia ottaen huomioon erilaiset tarpeet muun muassa työaikojen suhteen. Myös koulutuksen tarpeen ja ammatillisen tuen nostan itse hyvin suureen arvoon mietittäessä lääkäreiden viihtyvyyttä. Pienen organisaation matalat kynnykset sekä avoin ilmapiiri ja toimintakulttuuri tukevat sitoutumista Soiteen, Virta kertoo.

Myös Soiten hallituksen puheenjohtajalla Sari Innasella (kesk.) on reseptejä lääkitä Keski-Pohjanmaan lääkäripulaa. Ollessaan Soiten valtuuston puheenjohtajana hän järjesti kesätöissä olleille lääketieteen kandidaateille ja erikoistuville lääkäreille illanviettoja, joissa hän aina kysyi näiden mielipidettä siihen, minkä pitäisi muuttua, jotta he valmistumisen jälkeen tulisivat maakuntaan lääkäriksi.

– Ykkösasiana tuli ilmi seniorituki. He kaipaavat vanhempaa kollegaa, joka tukisi ja neuvoisi heitä nimen omaan virkasuhteen alussa. Tämä ei ole ihme, sillä lääkärin työ on erittäin vastuullista. Olenkin kysynyt kolmelta yli 65-vuotiaalta erikoislääkäriltä, olisiko heillä kiinnostusta auttaa esimerkiksi neljä tuntia neljästi viikossa aloittavaa lääkäriä. Jokainen sanoi, että kiinnostusta ja aikaa on. Voisiko tämä olla resepti houkutella pysyvästi lisää lääkäreitä alueelle, Innanen kysyy.

Sari Innanen on eduskuntavaaliehdokas.

IntegraatioylilääkäriMarianne Riekki Pohteesta haluaa hieman toppuutella Pohjois-Pohjanmaan hyvää lääkäritilannetta. Se on hänen mukaansa kylläkin hyvä Oulussa, mutta ei valitettavasti Oulusta etäällä olevissa terveyskeskuksissa. Esimerkiksi Oulussa kaikki lääkärinvirat ovat täynnä.

– Suuri haaste alueellamme on lääkäreiden vaihtuvuus ja sen seuraukset, Riekki kiteyttää.

– Hyvä tilanne on varmasti monen tekijän summa, Riekki toteaa ja kertoo alueella panostetun nuorten lääkäreiden työssä jaksamisen tukemiseen. Koulutusta on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston yleislääketieteen oppialan kanssa. Lisäksi on koulutettu osaava ohjaajalääkäriverkosto sekä tarjottu erilaisia koulutuksia ja konsultaatiomalleja sekä paikallisesti että alueellisesti. Lisäksi hoidon jatkuvuuden parantamiseen tähtääviä toimintamalleja on kehitetty, Riekki toteaa.