Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi sai sunnuntai-iltana taas lisää kierroksia Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğaninin kommenteista.

Erdoğan väläytti mahdollisuutta, jossa Turkki voisi ratifioida Suomen jäsenyyden mutta ei Ruotsin jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa.

Jos näin todella kävisi, Suomi joutuisi valintatilanteeseen. Suomen ja Ruotsin virallinen linja on ollut – ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön maanantainakin antamien kommenttien perusteella yhä on – että Pohjolan naapurit hakivat yhdessä jäsenyyttä ja yhdessä Natoon myös mennään.

Vai mennäänkö sittenkään? Keskipohjanmaa kysyi asiaa maanantaina neljä vuotta puolustusministerinä toimineelta ja sitä ennen myös neljä vuotta eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtaneelta Jussi Niinistöltä.

Jos käy niin, että Turkki ja Unkari (Unkari on luvannut ratifioinnin helmikuussa) molemmat ratifioivat Suomen Nato-jäsenyyden eikö tuntuisi aivan kummalliselta, jos Suomi ikään kuin kieltäytyisi hyväksymästä Nato-jäsenyyttä ilman Ruotsia?

– Ei olisi mitään järkeä – ei Suomen, ei Ruotsin eikä Natonkaan kannalta – että Suomi kieltäytyisi jäsenyydestä. Tuntuisi kauniisti sanottuna kummalliselta, jos Suomen ulkopoliittinen johto päätyisi näin tekemään, Kannuksen kaupunginjohtajana nykyisin toimiva Niinistö vastaa.

Kyse on Niinistön mukaan myös Turkin sisäpolitiikasta.

– Tässä on kyse Turkin harjoittamasta hajota ja hallitse -politiikasta. Sen lisäksi siitä, että Turkissa valmistaudutaan (toukokuun) vaaleihin. Tämä voi olla yksi osa Erdoğaninin vaalitaistelua. Se on yksi vaihtoehto ja siihen joudutaan nyt (Suomessa ja Ruotsissa) valmistautumaan – siihenkin.

"Vaikea nähdä, että Suomella olisi Turkin suuntaan joku vipuvarsi, jolla voitaisiin kiristää Turkkia hyväksymään Ruotsi yhtä aikaa Natoon", Jussi Niinistö arvioi.

Markku Jokela

Viime viikolla jonkinlainen myrsky mylläsi hetken Suomen ulkopolitiikan vesilasissa, kun ulkoministeri Pekka Haavisto toi Ylen haastattelussa esille Suomen ja Ruotsin Nato-teiden mahdollisen erkaantumisen.

Jussi Niinistön tulkinta on, että Haavisto tuli lipsauttaneeksi ulos asian, josta ulkopoliittisessa johdossa on keskusteltu. Käytännössä jouduttu niin tekemään, kun Ruotsin ja Turkin välit ovat entisestään kiristyneet. Suomi ennen Ruotsia Natoon on alkanut käydä vaihtoehdoksi, joka on tulossa Suomen ulkopoliittisen johdon pöydälle ja siellä päätettäväksi. Ellei siellä jo ole.

– Jos minun pitäisi aiemman kokemukseni perusteella päätellä mitä on tapahtunut, viime viikkoina TP-UTVA:ssa (ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokous) on keskusteltu tästä vaihtoehdosta.

Keskustelun syykin on selvä. Jo pitkään on ollut tiedossa, että Suomen ja Turkin välillä ei ole sovittamattomia kiistoja, jotka estäisivät Turkkia hyväksymästä Suomea Natoon. Tällehän saatiin sunnuntai-iltana vahvistus "suoraan hevosen suusta" eli presidentti Erdoğaninin lausuntona.

– En jaksa uskoa, että se (Haaviston kommentti) oli koepallo, jolla oltaisiin kokeiltu suomalaista tai kansainvälistä julkisuutta. Se tuli Haavistolta vahingossa. Hän ehkä väsyneenä pohti asioita ääneen, Jussi Niinistö arvioi.

Tämä ääneen ajattelu piti sitten nopeasti paikata ja ennen kaikkea rauhoitella Ruotsia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikoo tarvittaessa puhua Turkin kollegalle Recep Tayyip Erdoğanille kuin "mies miehelle".

Markku Ulander

Nyt ollaan joka tapauksessa tilanteessa, jossa Suomi istuu ikään kuin katsomossa seuraamassa itselleen historiallisen tärkeän turvallisuuspoliittisen ratkaisun etenemistä. Oman osansa Suomi on tehnyt.

– Nyt ollaan tilanteessa, jossa Turkki tekee niin kuin tahtoo. Jos se päättää ratifioida vain Suomen jäsenyyden, sittenhän se tekee sen. Onko se sitten Turkin harjoittamaa hajota ja hallitse -politiikkaa vai mitä se on vai näpäytys Ruotsin suuntaan? Eihän Suomella tässä ole nokan koputtamista, Niinistö pelkistää.

Edes teoreettinen ajatus, että Suomi voisi jotenkin edistää, painostamisesta puhumattakaan, Turkkia pitämään Pohjolan kaksikko samassa Nato-ruudussa ei ole tästä todellisuudesta. Vaikka sitten puhuttaisiin presidenttien kesken "mies miehelle".

– Vaikea nähdä, että Suomella olisi Turkin suuntaan joku vipuvarsi, jolla voitaisiin kiristää Turkkia hyväksymään Ruotsi yhtä aikaa Natoon. Sellainen vipuvarsi löytyy Yhdysvalloista tai muista Nato-maista, mutta Suomi ei tätä ongelmaa kyllä kykene yksin ratkaisemaan. Toivoa sopisi edelleen Yhdysvaltain "melalla avittamista".

Sellainen "mela" ei ennakkopohdinnoista huolimatta ainakaan vielä ollut Yhdysvaltain ja Turkin välillä hierottava kauppa F16-hävittäjistä. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu kävi juuri tuota kauppaa hiomassa parisen viikkoa sitten Washingtonissa, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Ainakaan julkisuuteen niistä ei kerrottu.

Oliko sitten vaikkapa heikko signaali Nato-Suomen ja Turkin väleistä, mutta viime viikolla uutisoitiin, että Suomi on puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) päätöksellä myöntänyt Turkkiin vientiluvan panssaroituihin ajoneuvoihin käytettävälle suojateräkselle. Suomi ei ollut myöntänyt asevientilupia Turkkiin sen jälkeen kun turkkilaisjoukot hyökkäsivät Syyrian kurdialueille syksyllä 2019.

"Ruotsilla on niin paljon edullisempi geopoliittinen asema kuin Suomella, että niistä ei voi oikein samana päivänä edes puhua. Heidän asemansa on suorastaan kadehdittava", Jussi Niinistö korostaa.

Markku Jokela

Vaan olisiko Ruotsille lopultakaan niin iso asia, vaikka sen Nato-jäsenyys lykkääntyisi tai se ei peräti liittyisi lainkaan?

– Ei. Tämä on Suomelle huomattavan paljon isompi strateginen kysymys kuin Ruotsille. Itse asiassa Ruotsi voisi tulla toimeen ilman Nato-jäsenyyttäkin. Jos kärjistetään, ei Nato-jäsenyys ole Ruotsille elämän ja kuoleman kysymys. Suomelle se sitä on, mikäli Venäjä ryhtyy aggressiiviseksi tänne suuntaan. Me olemme Ruotsin suojana ja Norja osaltaan myös.

Neuvostodiktaattori Josif Stalin lausui talvisodan aattona Suomen neuvottelijalle J.K. Paasikivelle oman geopoliittisen pelkistyksensä: "Maantieteelle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään.”

Yli kahdeksassa vuosikymmenessä geopolitiikka ei ole kadonnut valtioiden välisistä suhteista mihinkään. Sitä Niinistökin korostaa, vaikka ei toki Stalinia siteeraakaan.

– Ruotsilla on niin paljon edullisempi geopoliittinen asema kuin Suomella, että niistä ei voi oikein samana päivänä edes puhua. Ruotsin asema on suorastaan kadehdittava.

Tulehduttaisiko Suomen ja Ruotsin välejä Suomen liittyminen Natoon ilman Ruotsia?

– En jaksa uskoa. Väitän, että Ruotsi tekisi aivan samalla tavalla, jos Suomi olisi tulehduttanut välinsä Turkin kanssa. Kyllä tässä maailmassa kukin kansakunta viime kädessä ajattelee omaa kansallista etuaan ja kansallista turvallisuuttaan. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva, Niinistö toteaa Sinuhe egyptiläisen sanoin.