Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo suoraan olevansa turhautunut kerjäämään aina lisää resursseja poliisille. Niin hän kuitenkin tekee ja tarveluettelon saanee eteensä myös tuleva uusi eduskunta.

Erityisesti rikostutkinnassa voimavaratilanne näkyy huolestuttavana.

– En ole tyytyväinen Suomessa tehtävään rikostutkinnan ja -torjunnan tasoon. Kun meillä oli vuonna 2010 noin 7 800 poliisia, tällä hetkellä poliiseja on noin 7 500. Samaan aikaan toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut ja rikostutkinnan vaatimustaso noussut. Olen eduskunnassa lukuisia kertoja sanonut, että älkää kuvitelkokaan, ettei tämä näkyisi, Kolehmainen sanoo.

Hänen mukaansa rikostutkijoita tarvittaisiin lisää noin 300 henkilötyövuoden edestä.

– Rikosvastuu ei Suomessa enää toteudu vähäisemmissä rikoksissa. Poliisin on pakko priorisoida voimakkaasti, jolloin fokus on erityisesti vakavissa ja yhteiskunnallisesti merkityksellisimmissä rikoksissa. Pohdin usein sitä, keitä me olemme arvottamaan, että henkilö A:n kokema rikos on arvokkaampi kuin henkilö B:n. Poliisin antamien palveluiden tasapuolinen laatu ei tällä hetkellä toteudu.

Poliisien resursseilla on väliä myös yhteiskuntarauhan kannalta. Poliisi turvaa Suomessa yhteiskuntarauhaa yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa.

Siitä huolimatta erityisesti alaikäisten tekemät väkivaltarikokset ovat Kolehmaisen mukaan kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana. Esimerkiksi alaikäisten ryöstöepäilyissä tapahtui vuonna 2022 kasvua kaikkiaan 93 prosenttia.

Hän kantaa tästä syvää huolta.

– Tilastoja meillä on, mutta tutkittua tietoa ei alaikäisten väkivaltarikosten kasvun syistä, Kolehmainen kertoo.

Hänen mukaansa Suomessa on selvästi havaittavissa kasvavaa empatian puutetta.

– Lapsetkin hakkaavat ja potkivat maassa jo makaavaa ja kuvaavat kaiken nettiin. Mistä tämä johtuu? Kolehmainen kysyy.

Hän arvioi, että osasyynsä on koronapandemialla ja rajoitustoimilla, joita erityisesti pandemian alussa tehtiin.

– Olen kuullut opettajilta oppilaista, joita opettajat eivät ole enää nähneet vuoden 2020 maaliskuun jälkeen.

Ruotsissa alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten taustalta löytyy yhä useammin järjestäytynyttä rikollisuutta. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on pannut ilmiön merkille.

Timo Jakonen

Yksi merkittävä syy väkivaltarikosten kasvuun onkin lasten ja nuorten syrjäytyminen ja päihteiden käyttö.

Kolehmaisen mukaan valtaosa nuorista on nykyään elämässä ja yhteiskunnassa kiinni.

Silti noin viisi prosenttia alaikäisistä on syrjäytynyt todella pahasti. Nämä myös syyllistyvät 50 prosenttiin kaikista rikoksista.

– Ja päihteistä kelpaavat mitkä tahansa, millä päänsä vain saa sekaisin, Kolehmainen kertoo.

Väkivaltarikostilastoissa huolettavat erityisesti alaikäisten teot, ja Kolehmainen sanoo Ruotsista kantautuvan uutisia siitä, että siellä näiden tekojen yllyttäjänä toimii yhä useammin järjestäytynyt rikollisuus.

Rikollisuus nousi viime keväänä Ruotsissa vaalikeskusteluiden puheenaiheeksi ja on oletettavaa, että näin käy tänä keväänä Suomessakin. Kolehmaisen mukaan Suomen sisäinen turvallisuus on silti hyvällä tolalla – toistaiseksi.

Loppuvuodesta uutisoidut Tampereen katuryöstötkin on hänen tietojensa mukaan saatu ainakin vähenemään poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteistyöllä.

– Tilanteen mahdollisiin kehityskulkuihin on kuitenkin herättävä ja kielteisen kehityksen potentiaali tunnustettava. Negatiivinen kehitys on saatava pysähtymään, Kolehmainen toteaa.

Maassamme on hänen mukaansa voimia, jotka yrittävät rikkoa yhteiskuntarauhaa ja luoda kiilaa kansalaisten väliin.

Osittain tässä on onnistuttukin, jos tarkastellaan esimerkiksi koronarokotekeskustelua.

– Sitä kuka tai mikä taho maan yhtenäisyyden rikkoutumisesta hyötyy, en lähde spekuloimaan. Mutta kyllä tällaisia tahoja on, Kolehmainen kommentoi.

Hänen mukaansa on merkillepantavaa, että esimerkiksi koronarokotteita vastustaneet löytyvät usein myös provosoiduista mielenosoituksista oli aihe sitten mikä tahansa.

– Samoja henkilöitä niissä kaikissa pyörii, kannatetaan siellä sitten provosoivia teemoja tai vastustetaan Nato-jäsenyyttä tai muuta, Kolehmainen kertoo.

Myös verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa leviävät tietoiset valeuutiset ja disinformaatio ovat kiinnittäneet poliisin huomion.

– Joistakin some-jaoista huomaa, että ne on ihan selvästi trollitehtailua, jonka tarkoituksena on rikkoa kansan yhtenäisyyttä.

Kansan, joka on yhteisellä työllä ja toimilla selvinnyt muun muassa talvisodasta ja jatkosodasta ja rakentanut niiden jälkeen hyvinvointiyhteiskunnan, yhtenäisyydelle olisi nyt suurempi tarve kuin koskaan aiemmin rauhan aikana, kun itänaapuri, jonka kanssa jaamme yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa, käy Ukrainassa tuhoamissotaa.

Kolehmaisen mukaan poliisien näkyminen katukuvassa on yhteiskuntarauhan kannalta tärkeää.

– Tästä kertoo jo aiemmin todettu Tampereen esimerkki. Myös Lahdessa oli samanlaista ilmiötä havaittavissa kuin Tampereella ja sielläkin poliisin näkyvyyden lisääminen katukuvassa auttoi tilannetta, Kolehmainen konkretisoi.

Hän huomauttaa, että poliisien näkyvillä olemisella on muukin merkitys kuin yhteiskuntarauhan säilyttäminen.

– Se antaa kansalaisille viestin, että poliisi on olemassa kansalaisia varten ja auttamassa tarvittaessa. Se tarkoittaa myös sitä, että kansalaiset saavat verovaroilleen vastinetta.

Venäjän sota Ukrainassa on lisännyt myös poliisin valmiutta ja varautumista, Kolehmainen kertoo.

Hänen mukaansa poliisiylijohtajan ei ole tarvinnut kehottaa poliisipäälliköitä valmiussuunnitelmien ajantasaistamiseen viime vuoden helmikuun 24. päivän jälkeen.

Venäjän hyökkäyssota näkyy myös Suomen poliisin arjessa. Kolehmainen antaa esimerkiksi droonit eli miehittämättömät lennokit, joilla usein kuvataan asioita ilmasta.

Drooneja lennätetään Suomessakin hyvin usein lentokieltoalueilla, kuten kriittisen infrastruktuurin kohteiden yläpuolella.

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi ydinvoimala-alueet.

– En lähde sanomaan, että Venäjän hyökkäyksen jälkeen tämä olisi lisääntynyt, mutta kyllä tätä usein tapahtuu. Jotkut näistä ovat tietysti vahinkojakin. Droonien lennättäjiä voi olla lintubongareista valtiollisiin toimijoihin, Kolehmainen kertoo.

Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan poliiseja pitäisi olla vuonna 2030 noin 8200. Kuva viime vuoden syyskuulta poliisin liikennevalvonnasta.

Kari Pitkänen

Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyksen jälkeen myös monessa sisäisessä turvallisuusasiassa on pohdittu, onko kyse sotilaallisesta asiasta vai poliisin toimivaltuuksiin kuuluvasta.

Lainsäädännöllistä vaikeutta toimivalta-asiassa ei sinänsä kuitenkaan ole.

– Suomessa poliisi on esimerkiksi hybriditeoissa päävastuullinen toimintavasteen antaja, jos kyse ei heti ole selvästi sotilaalliseksi tunnistettavasta toiminnasta – niin nyt, kuin mahdollisen Nato-jäsenyyden jälkeen. Tämä tuntuu julkisessa keskustelussa monilta unohtuvan. Tässä olosuhteessa poliisilta puuttuu edelleen reservi, ja se joutuu toimimaan kaikissa olosuhteissa sillä resurssilla, mikä sillä on päivittäiskäytössään, Kolehmainen sanoo.

Venäjän Ukrainassa käymän sodan lisäämän valmiuden myötä poliisi tarkkailee jatkuvasti Suomen sisällä tapahtuvaa liikehdintää.

Kolehmaisen mukaan potentiaalisen joukkosurman uhka ei ole maassamme poistunut.

Esimerkiksi koulusurmia poliisi on onnistunut estämään omalla tiedustelullaan useampia. Kuuluisin esimerkki on Helsingin yliopistoon suunniteltu kaasuisku, jonka poliisi esti ennen kuin isku tehtiin.

Kolehmaisen mukaan yksi tärkeimmistä lähteistä joukkosurmien estämisessä on Internet. Poliisi haarukoi verkosta merkkejä mahdollisista iskuista.

– Jotta poliisi voisi ennalta estää yhä paremmin, tarvitsisi se selvän toimivaltuuden niin sanottuun rikostiedusteluun eli kyvyn käyttää toimivaltuuksiaan tietyissä vakavimmissa uhissa jo astetta ennen kuin huolta aiheuttavan henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän yksilöityyn rikokseen, Kolehmainen selventää.

Omien läheisten huolen herääminen voi toimia iskujen ennaltaehkäisynä.

Kolehmainen muistuttaakin kaikkia keskustelemaan oman läheisensä kanssa, jos huoli herää ja käytös on hyvin outoa, jopa joukkosurmaajia tai muuta radikaalia toimintaa ihannoivaa.

– Ainakin pitäisi kysyä, miksi ajattelet noin. On aina huolestuttavaa, jos joku ihannoi niitä, jotka ovat tappaneet ihmisiä, Kolehmainen sanoo.

Myös poliisille huolen heräämisestä ilmoittaminen toimii usein ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Tärkeintä joukkosurmien estämisessä on se, että asiaan puututaan jo ennen kuin joukkosurman suunnittelu etenee.

Kolehmaisen mukaan poliisi on käynnistämässä uutta strategiatyötä tänä vuonna. Nykyinen strategia on voimassa ensi vuoteen asti, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa myös poliisin toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.

– Poliisin toiminnan on vastattava sille asetettuja odotuksia, Kolehmainen muistuttaa.

Tästä syystä myös hallitusohjelmaan toivotaan erikseen kirjauksia poliisin työstä. Poliittisia linjauksia edellyttäviä tarkastelutarpeita ovat muun muassa poliisin toimipisteet, palveluverkko ja hallintorakenne.

Suomessa on 130 poliisin toimipistettä, joiden vuokrakustannukset ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Poliisiyksiköitä on 14.

– Olisi hyvä arvioida onko tämä se määrä, miten kansalaisia voidaan palvella hyvin, Kolehmainen sanoo.

Poliisilta puuttuu myös kokonaan reservi. Tämä aiheutti haasteita koronapandemian alussa keväällä 2020, kun Uudenmaan rajat suljettiin.

Seppo Kolehmainen sanoo, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut myös Suomen poliisin varautumista ja valmiutta eksponentiaalisesti.

Timo Jakonen

Silloin apuun tuli Puolustusvoimat.

– Yksin poliisi ei olisi pystynyt Uudenmaan rajaa valvomaan. Poliisireservipaketti on esiselvitetty syksyllä sisäministeriössä, Kolehmainen kertoo.

Reserviä on yritetty aiemminkin. Tuolloin reserviajatus kaatui perustuslakivaliokunnassa.

Lisäksi poliisi tarvitsee resursseja digitaalisen poliisitoiminnan kehittämiseen.

– Miten ihmeessä lisäämme digitalisaatiota poliisin palveluissa jatkuvasti digitaalisemmaksi muuttuvassa maailmassa, jos emme saa varoja siihen? Tässä vetoan painokkaasti päättäjiin, Kolehmainen sanoo.

Digitalisaatiokaan ei poista perinteisen poliisityön eikä poliisien tarvetta.

Muutaman vuoden takaisessa sisäisen turvallisuuden selonteossa todettiin, että vuonna 2030 poliisien määrän olisi syytä olla 8 200 tasolla. Kolehmainen pitää tätä hyvänä vähimmäistasona.

Nykyisin poliiseja poistuu luonnollisen poistuman kautta noin 180–250 henkeä vuodessa.

– Yritämme saada koulutukseen 400 henkeä vuodessa, mutta emme pääse siihen, vaikka hakijoita poliisikoulutukseen oli viimekin vuonna yli 5 000 henkeä. Silti saimme koulutukseen vain noin 280 henkeä, Kolehmainen kertoo.

Osa hakijoista tippuu monivaiheisen pääsykokeen eri vaiheissa. Poliisiammattikorkeakouluun pyrkiessä hakija joutuu muun muassa kirjallisiin ja psykologisiin testeihin sekä kuntotesteihin.

– Edellytämme henkilöstöltä sitä tasoa, että he voivat koulun läpäistyään aidosti toimia yhä vaativammaksi muuttuneessa poliisityössä.

– Jos joka vuosi saisimme tuon 400 hakijaa otettua sisään kolmevuotiseen koulutukseen, voisi selonteon asettama määrä toteutua määräaikaan mennessä. Edellytyksenä kuitenkin on, että poliittinen päättäjä ensi hallituskaudella linjaisi poliisien määrän nostosta, Kolehmainen arvioi.

Käsittelemme joka viikonloppu ennen eduskuntavaaleja yhden niiden keskeisen teeman. Ensi viikon teemana ovat koronatoimet. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta 2023.

Kirjoittaja Jenni Lepänrinne

Lännen Media

jenni.lepanrinne@lannenmedia.fi