Ylivieskalaisen nuorenparin kotona vietetään erilaista elämää kuin monien ikätovereiden. 20-vuotiaan Pinja Pudaksen ja 21-vuotiaan Nikolai Heikkilän arjen keskipiste on puolen vuoden ikäinen Aurora.

Pudas muistaa hyvin sen päivän, kun hän sai tietää odottavansa vauvaa. Hän teki raskaustestin, joka oli parin harmiksi negatiivinen. Pudas muistaa näyttäneensä avopuolisolleen, mihin kohti testiä positiivista raskautta merkitsevän viivan olisi kuulunut tulla ja heitti testin roskikseen. Kaksikko kävi välillä luistelemassa ja kotona Pudas alkoi selailla puhelinta.

– TikTokissa tuli vastaan video, missä joku selitti, että raskaustestin tulos oli muuttunut roskiksessa positiiviseksi. Olin, että tämä oli joku merkki. Menin katsomaan ja se oli vaihtunut. En vain ollut odottanut tarpeeksi kauan, Pudas kertoo.

Heille oli tulossa juuri kavereita kylään, eikä pariskunta halunnut kertoa tuoretta uutista vielä kenellekään.

– Mietin, että miten voin olla normaalisti, kun koko ajan tunsin mukamas yhtäkkiä kaikkia tuntemuksia. Se oli tosi outoa muutenkin, kun oli just saanut negatiivisen tuloksen. Sitä oli vaikeaa uskoa positiiviseksi, Pudas muistelee.

Pinja Pudas ja Nikolai Heikkilä ovat onnellisia vanhempia. He alkoivat odottaa Auroraa puolen vuoden seurustelun jälkeen.

Hanna Parhaniemi

Pariskunta otti ilon irti myöhemmin, kun tuli sopiva aika kertoa raskaudesta lähipiirille. Pudas kuvasi videon äitinsä kanssa, kun he olivat menossa yhdessä kuntosalille. Hän kertoo videolla, kuinka häntä kuumottaa mennä pitkästä aikaa salille, sillä alkuraskaus on ollut niin hankala. Äiti luo tyttäreensä pitkän katseen.

– Oikeesti, Pudas toteaa.

Hänen äitinsä alkaa kysellä, voiko se olla totta ja kiljuu ja nauraa yhtä aikaa.

– Kyllä se tuli yllätyksenä varmasti kaikille, Pudas naurahtaa raskausuutisesta.

– Olimme ollut siinä vaiheessa vielä aika vähän aikaa yhdessä. Oltiinko me oltu vähän yli puoli vuotta? Mutta kaikki ottivat asian hyvin. Ei ole tullut yhtään huonoa kommenttia mistään, hän jatkaa.

Pudaksella oli valmiina hyvä vasta-argumentti omille vanhemmilleen, jos he olisivat alkaneet paasata siitä, miten nuoria he olivat. Hänen äitinsä oli nimittäin vielä nuorempi Pinjan syntyessä, hän oli tuolloin 19-vuotias.

– Sanoin iskälle, että teillä ei ole mitään sanottavaa.

Kukaan ei ole sanonut pariskunnalle suoraan, mutta on ollut aistittavissa, että osa olettaa raskauden olleen vahinko.

– Monet ajattelevat, että miksi haluaa pilata nuoruuden lapsella, Pudas sanoo.

Aurora oli kuitenkin toivottu lapsi. Perheen perustaminen tuntui pariskunnasta luonnolliselta, vaikka yhteistä matkaa olikin kuljettu vasta vähän matkaa.

– Mulle tuli nopeasti semmoinen olo, että Niksu on se oikea, Pudas toteaa.

Parisuhde on muuttunut lapsen myötä niin, että kahdenkeskistä aikaa ei ole juuri ollenkaan. Pudasta ja Heikkilää se ei kuitenkaan haittaa. Tytär on niin tärkeä, että ilman hänen läsnäoloaan tulee tyhjä olo. Kahdenkeskistä aikaa ehtii viettää kyllä myöhemmin.

– Sitä tulee sitten toisesta päästä enemmän, Heikkilä huomauttaa.

Iltaisin Auroran mentyä nukkumaan pari ei välttämättä jaksaa vaihtaa muita kuin Auroraan liittyviä kuulumisia. Välillä he kuitenkin saattavat mennä vaikka kahdestaan syömään ja puhua kerralla viikon asiat halki.

Perheen tukiverkostot ovat kattavat ja vieläpä lähellä, joten lapsenvahtiapua löytyy aina tarvittaessa. Pariskunnalla ei ole kuitenkaan ollut kiire vapaille. Tunti tai pari kerrallaan vaikka kuntosalilla riittää hyvin.

– En ole ollut Aurorasta erossa vielä kolmea tuntia kauemmin, Pudas kertoo.

Hän kuitenkin tiedostaa hyvin sen, että nuorina vanhempina he ovat tietyllä tavalla suurennuslasin alla. Monet luulevat, että heillä olisi kova polte päästä juhlimaan ja viettämään railakasta elämää.

– Kyllä sen tietää, että puhuttaisiin, jos menisimme jonnekin, Pudas sanoo.

Heillä ei ole kuitenkaan menojalka vipattanut siihen malliin aiemminkaan. Kavereiden kanssa he kyllä viettivät ja viettävät edelleen aikaa. Nykyään he kutsuvat kaverit mieluummin heille kylään kuin lähtevät itse liikkeelle, etteivät Auroran yöunet vaarantuisi.

– On pitänyt sanoa, että kyllä tänne voi tulla, vaikka Aurora menisikin nukkumaan.

Lapsi ei kuitenkaan sido perhettä kotiin. He reissaavat siinä, missä ennenkin. Erona on se, että mukana on nykyään myös lapsi.

– Aurora vain määrää tahdin siellä, Pudas toteaa.

Sitä pariskunta harmittelee, ettei heillä ole omanikäisiä lähipiirissä, joilla olisi lapsia. Elämäntilanteet ovat niin erilaisia, että omasta arjesta puhuminen heidän kanssaan tuntuu nyt oudolta.

– Jos kerron vaikka, että Aurora tekee nyt hampaita, niin ei se kerro niille mitään, Pudas hoksauttaa.

Ehkä siksikin pariskunnan välit omiin perheisiin ovat lähentyneet entisestään – heille vauva-arki on tuttua. Pudas ja Heikkilä myös haluavat, että Auroran isovanhemmat saavat viettää paljon aikaa lapsenlapsensa kanssa. Isovanhempia riittääkin. Pudaksen puolella sukua on nyt Auroran myötä viidessä sukupolvessa.

– Isovanhempia nähdään joka viikko, Pudas sanoo.

Lasten kanssa yhdessäolo on tullut tutuksi molempien perheiden kautta. Heikkilän veljellä on kaksi lasta. Pudaksella puolestaan on 11 vuoden ikäero pikkuveljeensä, jota hän on saanut hoitaa tämän syntymästä lähtien.

– Olen aina tykännyt lapsista, Pudas mainitsee.

Arki juuri ryömimään oppineen Auroran kanssa on sujunut hyvin. Vauva on hyväntuulinen ja nauravainen, vaikka toki hän myös välillä itkeskelee ja valvottaa.

– Olen yllättynyt siitä, ettei ole ollut kovin montaa tappoaamua. Kyllä se herätessä väsyttää, mutta kun olet hetken ollut hereillä, niin tilanteet ovat olleet ihan selvittävissä. En tiedä ovatko jotkut hormonit auttaneet selviämään, Pudas pohtii.

Hän on hoitanut yöheräilyt pääasiassa itse, sillä hän haluaa työssäkäyvän avopuolisonsa saavan kunnon yöunet. Äiti ehtii nukkua tarvittaessa päiväuniakin vauvan kanssa.

Pudas ja Heikkilä olivat aluksi epävarmoja taitojensa vauvan vanhempina. Luottamus löytyi kuitenkin nopeasti kokemuksen ja vaistojen kautta. Ensihoitajana työskentelevä Pudas arvelee saaneensa varmuutta myös ammattinsa kautta.

– Hoksasin, että kyllä vauva kertoo, jos sillä on jotain erityistä ja huomaan kyllä, onko joku asia normaalia vai ei.

Pariskunnan toiveissa on saada jossain vaiheessa lisää lapsia.

– Jos niitä vain suodaan, Pudas huomauttaa.

Aurora syntyi sen verran vauhdilla, että häntä vähän hirvittää, minkälainen synnytys seuraava tulisi mahdollisesti olemaan.

– Jos seuraava syntyy yhtään nopeampaa, niin Niksulla on varma kätilöinti tiedossa. Niksulla on maatila kotona, niin hän varmaan auttaa lapsen maailmaan siinä missä vasikankin, hän naurahtaa.