Suomen oma pikatie Natoon kuumottaa nyt yhä selvempänä vaihtoehtona monimutkaisemman Ruotsi-tandemin rinnalla. Suomen päätös itsenäisestä etenemisestä näyttää roikkuvan kaikkien päättäjien huulilla, mutta julkisesti linja pysyy samana: Suomi ja Ruotsi marssivat yhdessä.

Suomen ensisijainen jäsenyys ennen Ruotsia nousi tiistaina tärkeimmäksi asiaksi sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöidessä Kanadan kenraalikuvernööriä Mary Simonia että ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tavatessa ruotsalaisen kollegansa Tobias Billströmin.

Virallinen linja pysyy spekulaatioista huolimatta. Presidentti Niinistö toisti tätä huolellisesti vastauksissaan toimittajille. Kaukainen kanadalainen vieras jäi auttamattomasti sivurooliin, vaikka Niinistö kehui Kanadan olleen niiden ensimmäisten maiden joukossa, jotka ratifioivat Suomen Nato-jäsenyyden. Presidentti toivoo näkevänsä Suomen ja Ruotsin Natossa niin pian kuin suinkin.

Niinistön vastaus englanniksi sisälsi vaikeaselkoisuutta ja selkeyttä. Hänestä Turkista kantautunut viesti siitä, hyväksyvätkö he Suomen vai Ruotsin vai molemmat, ei ole selvä, mutta Suomen päämäärä on:

– Meidän lähtökohtamme on hyvin selvä: Menemme yhdessä Ruotsin kanssa. Päämääränä on tulla hyväksytyksi yhdessä niin pian kuin mahdollista – sekä Suomi että Ruotsi, presidentti Niinistö sanoi.

Spekulaatiot Suomen erillistiestä lähtivät liikkeelle siitä, kun ulkoministeri Haavisto lipsautti Ylen haastattelussa kaksi viikkoa sitten, että Suomi voisi harkita Nato-jäsenyyden yhtäaikaista edistämistä uusiksi, jos Ruotsin tie tyssää pitkäksi aikaa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puhe puolitoista viikkoa sitten vahvisti spekulaatioita. Erdoğan sanoi, että Turkki saattaisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia.

Niinistön mukaan Suomi pitää nyt tiiviisti yhteyttä Naton Brysselin päämajan, Ruotsin, Valkoisen talon ja Turkin kanssa. Julkinen pohdiskelu Suomen erillistiestä on minimissä, sillä juuri sillä vaihtoehdolla Erdoğan on pelannut peliään Naton sisällä.

Ulkoministereiden tapaamisessa, vajaa tunti aikaisemmin, sama kaava toistui. Ulkoministeri Haavisto pidättäytyi vastaamaan kysymykseen, onko Suomi valmis liittymään Natoon ilman Ruotsia – se on Haavistosta pelkkää spekulaatiota, koska ratifiointiprosessi ei ole vielä selvillä.

Myös Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström pidättäytyi arvioimasta sitä mahdollisuutta, että Suomen jäsenyys ratifioitaisiin ennen Ruotsia. Hän toisti, kuinka tärkeää on, että Suomi ja Ruotsi etenevät Natoon yhdessä. Turkin ratifiointiprosessi on Turkin asia, Billström muistutti. Billström myönsi myös, että sekä Suomella että Ruotsilla on myös ymmärrettävästi omat intressit Natoon etenemisessä.

Tämä Billströmin lause kannattaa lukea ajatuksella, sillä se voi kertoa, mitä tuleman pitää. Ruotsissa kyllä ymmärretään Suomen pitkän itärajan velvoitteet. Nato-Suomi suojaisi tehokkaasti sotilasliittoon pienellä viipeellä liittyvää Ruotsiakin.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström ei halunnut kommentoida Suomen mahdollista etenemistä ensin yksin Natoon. Hän muistutti, että Turkin ratifiointiprosessi on Turkin asia.

MAURI RATILAINEN

Ruotsille nämä omat intressit voivat kenties olla sen varmistamista, että maa ei antaudu liiallisiin myönnytyksiin kurdikysymyksessä. Se on ruotsalaisessa yhteiskunnassa huomattavasti polttavampi kysymys kuin Suomessa. Suomen oma intressi on puhtaasti maanpuolustuksellinen – ja liittyy 1 340 kilometriä pitkään Venäjän vastaiseen rajaan.

Puntarointi Nato-prosessin porrastamisesta sai lisää puhtia, kun Iltalehti julkaisi maanantaina jutun, jossa se arvioi nimettömien lähteidensä suulla, että Suomi on valmis menemään Natoon ilman Ruotsia, jos Turkki ja Unkari ratifioivat keväällä Suomen jäsenyyden, mutta jompikumpi maista jättää ratifioimatta Ruotsin jäsenyyden.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, ettei ainakaan hänellä ole tietoa asiasta. Halla-aho teki kuitenkin selväksi, että hänen mielestään Suomen ei pidä kytkeä Nato-jäsenyyttä Ruotsiin.

Sen kysymyksen, onko Turkin kanssa jo syntynyt yhteinen ymmärrys ratifioinnin etenemisestä, presidentti Niinistö väisti. Niinistö sanoi, että Turkki-keskustelut eivät nousseet puheenaiheeksi viime viikon tapaamisessa puoluejohtajien kanssa.

Aikataulun nopeuttamiseksi tämä eduskunta joutuu vielä ottamaan kantaa siihen, hyväksyykö se Suomen Nato-jäsenyyden jo valmiiksi pöytälaatikkoon, jossa se odottaisi valmiina pantavaksi täytäntöön, kun Turkki ja Unkari ratifioivat jäsenyyden. Niinistö korostaa sitä, että prosessi on pidettävä omissa käsissä niin visusti kuin mahdollista. Eduskunnalla on oltava täysi kyky tehdä päätöksiä – ja tarvittaessa nopeasti.

Kaikki katseet ovat nyt Turkissa, joka toipuu parhaillaan järkyttävästä maanjäristyksestä ja tuhansista kuolonuhreista. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole nyt kärjessä Erdoğanin asialistalla.

Sitten on vielä Unkari, jonka itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán ei välttämättä ole ollenkaan niin suopea ratifioimaan Nato-jäsenyyksiä kuin on oletettu. Orbánin suhde Vladimir Putiniin askarruttaa monia. Unkarin parlamentti aloittaa keväistuntokauden parin viikon kuluttua. Ratifiointia on kaavailtu helmikuulle, mutta kaikki riippuu arvaamattoman Orbánin mielenliikkeistä.

Viikot kuluvat nopeasti kohti Naton huippukokousta Liettuan Vilnassa heinäkuun puolessavälissä. Jokainen päivä on merkitsevä eikä aikaa jää hukattavaksi.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.