Suomesta lähti helmikuussa vanha sotaratsu Ukrainan rintamalle. Kyseessä on lava-auto, jolla ylivieskalaisella Johanna Hietalalla oli tapana käydä isänsä kanssa raveissa.

Isä-Reijon kuoltua Johanna Hietala päätti äitinsä kanssa luopua autosta, ja he päätyivät myymään auton hyvään tarkoitukseen. Niinpä auto myytiin jyväskyläläiselle vapaaehtoisten yhdistykselle, joka hankkii ja toimittaa varusteita lähetettäväksi Ukrainan rintamille, sotilassairaaloihin ja muille apua tarvitseville.

Kyseessä on viides tai kuudes auto, joka on lähtenyt Apua Ukrainaan ry:n kautta rintamalle. Hietala on tyytyväinen kuultuaan Mitsun päässeen perille.

– Silloin kun auto lähti Ylivieskasta, taputin sitä konepellille ja toivotin, että vie pienen palan rauhaa mukanaan, Hietala kertoo.

Nelivetoinen Mitsubishi l200 oli noin 3 000 euron arvoinen. Yhdistys sai sen 2 000 eurolla, sillä myyjät tiesivät siinä olevan korjattavaakin.

– Siihen oli tehty tehty iso koneremontti, joten sen pystyi hyvällä omalla tunnolla antamaan. Tiesin, että moottori ei tule olemaan ongelma vaan muita ongelmia saattaa ennemminkin tulla.

Autoon tehtiin pikahuolto Pihtiputaalla, ja Jyväskylässä sitä korjattiin hieman lisää. Kilvetön auto piti myös katsastaa.

– Hyvä auto sinne lähti. Nyt se sai vähän erilaisen matkan, kun ei enää mennäkään raveihin, Hietala sanoo.

Nelivetoiset lava-autot ovat nopeita ja niissä on hyvä kuljetuskapasiteetti. Siksi niitä voidaan käyttää Ukrainan rintamilla.

Johanna Hietalan kotialbumi

Ennen Ylivieskasta lähtöä auto pakattiin täyteen sotilaille kerättyjä varusteita. Hietala järjesti nopeasti täsmäkeräyksen, jollaisia hän suunnittelee järjestävänsä lisää.

– Mukana oli retkeilytarvikkeita, otsalamppuja, työkaluja ja useita Sievin Jalkineen varsikenkiä, auton hakenut Heikki Suvanto luettelee.

Nivalalaissyntyinen Suvanto asuu Pihtiputaalla, ja hän koordinoi yhdistyksessä sotilastarvikkeiden keräämistä. Auton haki Pihtiputaalta Jyväskylään mies, joka myös ajoi sen Ukrainaan.

Jyväskylässä autoa korjattiin ja kuormaa täydennettiin rintamakelpoisilla varusteilla.

– Ukrainaan mentiin täydellä kuormalla, ja siksi auto olikin niin kovalla koetuksella, Suvanto kertoo.

Johanna Hietala keräsi auton mukaan tarvikkeita, jotka menivät ukraianlaisille sotilaille.

Johanna Hietalan kotialbumi

Matka Baltian maiden läpi meni hyvin, mutta Puolassa nelivedosta meni etukardaani.

– Niin kuin käytettyjen autojen kanssa on, niin aina voi sattua jotain. Parempi että auto rikkoontui Puolassa eikä rintamalla, ja näin auton heikko kohta löytyi ajoissa, Suvanto sanoo.

Sitä korjattiin Puolassa vapaaehtoisten voimin, mutta auto ajettiin Ukrainan puolelle takavetoisena. Varaosa saatiin Kiovassa, josta Mitsu lähti yhdistyksen tietojen mukaan rintamalle Bahmutiin.

Rintamalla nelivetoisilla lava-autoilla päästään liikkumaan nopeasti vaikeakulkuisessa maastossa. Niissä voidaan kuljettaa sekä varusteita että sotilaita.

– Auton elinikä voi kestää päivien verran, kun rintamalla ollaan. On vaikea sanoa, missä vanha sotaratsu nyt kulkee, Suvanto sanoo.

Auttajilla on pulmana se, että autoja tarvitaan nopeasti mutta yhdistyksellä on käytettävissä rajallisesti resursseja.

– Rintamalle ei voi viedä kalliita vaihtoautoja, mutta toisaalta niiden pitää olla riittävän kestäviä, jotta ne kestävät rajua käyttöä.

Käyttökelpoisimpia ovat nelivetoiset maastoautot, joissa on paljon lavatilaa. Eniten käyttöä olisi autoilla, joissa on enemmän kuin kaksi matkustuspaikkaa.

Yhdistys on edelleen kiinnostunut ostamaan sopivia autoja. Auton myyjältä toivotaan realistista tietoa autosta.

– Epävarmoja autoja ei toivota eikä harvinaisempia automerkkejä, joihin on vaikea saada varaosia.

Sopivimpia automerkkejä ovat Suvannon mukaan Mitsubishin ja Toyotan nelivedot ja pakettiautoista nelivetoiset hiacet. Pakettiautoja voidaan käyttää evakuointi- ja sairassiirtotehtävissä.