° | m/s |
Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on paikkakuntia, joissa on tavallista enemmän rokottamattomia pikkulapsia. Luodossa vuonna 2020 syntyneistä lapsista on rokottamatta 7,7 prosenttia ja sieviläislapsista 8,5 prosenttia. Myös Nivalassa on rokottamatta 3,5 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL):n päivittämästä valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.
Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.
Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.
Rokottamattomien vuonna 2020 syntyneiden lasten osuus kunnittain:Alavieska 0 %
Haapajärvi 0 %
Halsua Ei tietoja
Kannus 2,3 %
Kalajoki 0,8 %
Kaustinen 0 %
Kokkola 0,8 %
Kruunupyy 2,2 %
Kärsämäki 0 %
Lestijärvi Ei tietoja
Luoto 7,7 %
Merijärvi 0 %
Nivala 2,5 %
Oulainen 3,5 %
Pedersöre 5,3 %
Fakta
Rokotekattavuus
Rokottamattomien pikkulasten osuus on pysynyt vakaana useita vuosia.
Rokottamattomia lapsia kolmeen ikävuoteen mennessä on ollut yleensä noin yksi prosenttia ikäluokasta.
Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.
Kahdeksanteen vuoteen asti ilman rokotteita jääneiden lasten osuus ikäluokasta ei ole juuri kasvanut.
Kahdeksaan vuoteen asti ilman perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt 0,8 prosenttia.
Lähde: THL
Perho 0 %
Pietarsaari 2 %
Pyhäjoki 0 %
Pyhäjärvi 0 %
Reisjärvi 0 %
Sievi 8,5 %
Toholampi 0 %
Uusikaarlepyy 4,5 %
Veteli 4,5 %
Ylivieska 1,7 %
THL julkaisi tilastot myös hyvinvointialueittain. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella rokottamattomia alle kolmevuotiaita lapsia on 1,7 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 0,9 prosenttia ja Pohjanmaalla 3,3 prosenttia.
Pohjanmaalla rokottamattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2019 syntyneistä on rokottamatta 3,1 prosenttia ja vuonna 2018 syntyneistä 2, 8 prosenttia.
Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. THL aikoo selvittää syitä rokotuskattavuuksien laskulle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
– On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä. Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku tiedotteessa.
Vuonna 2020 neuvolakäyntien määrä väheni, mutta jo vuonna 2021 alle kolmevuotiaiden lasten neuvolakäynnit palasivat vuoden 2019 tasolle.
Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen
Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana.
Pohjanmaalla MPR-rokotuskattavuus on vuonna 2020 syntyneiden joukossa 91,7 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla 92,9 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 92,4 prosenttia. Pohjanmaalla kattavuus on alentunut vuonna 2019 syntyneisiin verrattuna.
Vesirokkorokote tuli mukaan rokotusohjelmaan vuonna 2017. Sen suosio oli aluksi kasvussa, mutta vuosina 2019 ja 2020 syntyneistä vesirokkorokote on 86 prosentilla. Pohjanmaalla vesirokkorokotteen rokotekattavuus on 69,4 prosenttia, Keskipohjanmaalla 84 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 82 prosenttia.
Juttuvinkit ja uutispäivystys
Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601
Sähköposti: toimitus@kpk.fi
° | m/s |