Paikallisuutiset
Mökki majakan juurelta – kokkolalainen lennonjohtaja Jan Lehmus jäi vaille työtä koronan vuoksi ja päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa mökistä
Jokainen Kokkolan Harrbådassa viime aikoina kävellyt on huomannut uutta vipinää vanhan majakan liepeillä. Vasara paukkuu ja remontti raikaa aivan majakan juurella olevassa pienessä mökissä. Sen uusi omistaja onJan Lehmus.
– Jäin lomautetuksi lennonjohtajan työstä lokakuun loppuun asti, joten nyt on aikaa remontoida, myhäilee Lehmus.
Hän myös huomauttaa, että mökki ei ole majakan juurella, vaikka Harrbådan vanhaa tornia onkin aina kutsuttu majakaksi.
– Sen oikea nimitys on linjaloisto, valaisee Lehmus
Oma tontti, oma ranta, tie perille, sähköt ja vesi – ja mieluiten ympärivuotinen vesi. Antti Porko, kiinteistönvälittäjä
Sisältä on jo vanhaa tapettikerrosta revitty pois ja huoneiden järjestys on vaihtumassa. Pikkuinen keittokomero saa välttää makuuhuoneena, isommasta tilasta tulee keittiö.
– Onhan tästä aivan loistavat näkymät! Ikkunasta näkyy meri kahdella puolen niemeä, ihailee Lehmus.
Pihaan on kärrätty myös pieni lisärakennus. Se muodostaa oman kulmansa mökin, saunan ja kesäkeittiön kolmioon.
– Siitä tulee tilaa taiteilulle. Siellä voi maalata tai musisoida rauhassa, haaveilee Lehmus.
Mökkikauppa on kasvanut nopeasti koronan vaikutuksen vuoksi koko maassa. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja hinnatkin näyttävät pitkän laskun jälkeen olevan kohoamaan päin.
– Kysyntää on tällä hetkellä enemmän, mitä tarjontaa on, vahvistaa toimitusjohtajaMika Heikkilä OP-Koti Pohjanmaasta.
Ja kun kysyntää on, hinnatkin tuppaavat nousemaan?
– Kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa hintoihin nostavasti, se on luonnon laki, tietää Kiinteistömaailma Kokkolan yrittäjäAntti Porko.
Molemmat uskovat, että syy kysyntään löytyy koronasta. Ihmisillä on aikaa toteuttaa haaveensa ja etsiä sopivaa mökkiä. Tai – koronan arvioidaan muuttavan maailmaa niin, että mökkeilystä tulee vahva vapaa-ajan viettotapa matkustuksen tilalle. Siksi mökkiin halutaan myös panostaa: alalla puhutaan viiden vaatimuksen listasta.
– Oma tontti, oma ranta, tie perille, sähköt ja vesi – ja mieluiten ympärivuotinen vesi, tietää Porko.
OP-Koti Pohjanmaassa tunnistetaan samat tarpeet.
– Selkeästi ihmiset hakevat kakkosasuntoja, ehkä jopa etätyöhön sopivia pisteitä, joissa voi myös viettää aikaa perheen kesken, tietää Mika Heikkilä.
Mökkien neliöhinnat ovat vaihdelleet 2000-luvulla rajusti. Vuonna 2000 myytiin reilut 1000 mökkiä noin 1000 euron neliöhinnalla. Sitten tilanne kuumeni, kunnes vuonna 2010 runsas 3000 mökkiä vaihtoi omistajaa yli 3000 euron neliöhinnalla. Sitten hinnat alkoivat tippua siten, että viime vuonna neliöhinta oli enää runsaat 2000 euroa neliö.
– Hinnat ovat vuosien 2014-2015 jälkeen tulleet alas, puhutaan jopa kymmenistä tuhansista euroista kesämökkien hinnoissa.
Nyt on odotettavissa käännös toiseen suuntaan.
– Kun kysyntä on korkealla ja odotusarvo positiivinen, hinnat voivat nousta, sanoo OP-Koti Pohjanmaan Heikkilä.
Osuuspankista haettiin lainoja kesämökkien hankintaan huhtikuussa yli 40 prosenttia viime vuotta enemmän. Jos koko Suomea katsoo, parhaiten tekevät kauppansa mökit järvien ja meren rannoilla. Näiden vapaa-ajan asuntojen hintahaarukka on 150–350 000 euroa.
Korkein keskihinta mökeillä on Uudellamaalla, jossa mökki maksoi alkuvuoden tilastojen mukaan reilut 145 000 euroa. Pirkanmaalla mökin sai edullisemmin, noin 86 000 eurolla. Keski-Pohjanmaalla on koko Suomen vertailussa kaikkein vähiten mökkejä, mutta täälläkin halu omaan vapaa-ajan asuntoon kasvaa.
– Kovasti kysytään myös rantatonttia, jolle voisi rakentaa juuri itselleen mieluisan mökin, kertoo Kiinteistömaailman Antti Porko.
Kesämökkien neliöhinnat:
2000: 1176,00 euroa
2005: 2329,00 euroa
2010: 3163,00 euroa
2011: 2438,00 euroa
2012: 2405,00 euroa
2013: 2358,00 euroa
2014: 2259,00 euroa
2015: 2181,00 euroa
2016: 2202,00 euroa
2017: 2148,00 euroa
2018: 2075,00 euroa
2019: 2125,00 euroa
Lähde: KVKL