Paikallisuutiset

Kokkolan esteettömyys on kunnossa, mutta tasa-arvossa, yhdenvertaisuudessa ja osallistumisessa olisi parantamisen varaa – Lohtajalla asuvan Kyösti Sorvojan mielestä liitoskuntien asukkaat eivät pysty osallistumaan kaupungin päätöksentekoon: "Tuskin siellä kaikki päättäjät edes tietävät missä Lohtaja on ja loput vähät välittävät"

Onko Kokkola tasa-arvoinen? Kohdellaanko ihmisiä yhdenvertaisesti? Ovatko palvelut esteettömästi kaikkien saavutettavissa? Entä voivatko kaupunkilaiset osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon? Keskipohjanmaa kysyi mielipiteitä neljältä kokkolalaiselta. Vastauksissa käsitellään paikkakuntaa yleisesti, ei Kokkolaa kuntana, esimerkiksi työnantajana.

Suomessa tasa-arvo tarkoittaa lain mukaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kokkolassa tasa-arvoasiat ovat kaupungissa asuvanMari Kentalan mielestä pielessä.

– Miehet pitävät valtaa, ja ”setämieskulttuurin” vuoksi vanhemmat mieshenkilöt päättävät käytännössä kaikista asioista, Kentala huokaa.

Perinteisen ajattelutavan mukaan naiset hoitavat lapsia ja miehet käyvät töissä. Siksi yrityselämässä ei Kentalan mukaan anneta juurikaan valtaa naisille.

– Olen ollut parikymmentä vuotta työelämässä ja ehtinyt nähdä kaikenlaisia hyvävelikerhoja. Olen jäänyt muutaman kerran lehdelle soittelemaan, kun ”osaamiseni ei riittänytkään”. Johtuikohan siitä, että olen nainen?

Kentalan mielestä Kokkolan kaupunki ei pysty vaikuttamaan yritysten päätöksiin, mutta kaupunki voi omalla toiminnallaan edistää keskustelua. Keskustelun myötä ajatukset lähtevät muuttumaan.

– En tiedä onko koskaan valmista. Emme ole vain miehiä, naisia tai muunsukupuolisia: epätasa-arvoa on myös muissa ihmisten ominaisuuksissa. Tasa-arvoon kuuluu sekin, että siivoojalla voisi olla yhtä hyvä palkka kuin yritysjohtajalla.

Tasa-arvosta voidaan siirtyä suoraan yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän.

– Kaikki ihmiset eivät ole Kokkolassakaan sataprosenttisesti samanarvoisia. Maahanmuuttaja saa koulupaikan helposti, mutta töitä hän ei saa. Valmistumisen jälkeen pitää olla koko ajan työharjoittelussa ilman palkkaa ja se on epäreilua,Natalina Baya kertoo.

Sudanissa syntynyt Baya tuli Suomeen pakolaisena vuonna 2004. Kokkolaan hän muutti vuonna 2007 opiskelupaikan perässä. Hän valmistui leipuriksi, mutta alan töitä ei ole löytynyt. Ikä, ihonväri ja hieman heikompi kielitaito vaikeuttavat hänen mukaansa työpaikan saamista.

– Täältä on myös todella vaikea saada oppisopimuspaikkaa. Olen yrittänyt sitä monta kertaa, mutta en ole ikinä onnistunut.

Saavutettavuus on esimerkki yhdenvertaisuuden edistämisestä. Saavutettavuus tarkoittaa ympäristön, kohteen, viestinnän ja palvelun helppoa lähestyttävyyttä. Sen synonyymina käytetään usein esteettömyyttä.

Arto Lappalainen on käyttänyt MS-taudin vuoksi pyörätuolia useita vuosia. Pidemmät matkat hän kulkee sähkömopolla.

– Esteettömyys toteutuu Kokkolassa todella hyvin eikä esteitä ole juuri missään. En oikein edes tiedä mistä voisin valittaa, Lappalainen sanoo.

Muutaman asian Lappalainen kuitenkin keksii: jotkut keskustan pyörätuoliluiskat päättyvät niin, että ovi aukeaa suoraan pyörätuolia päin, ja poliisiaseman ovet ovat turhan painavat.

– Aurauksen kanssa on välillä ongelmia. Aura jättää jälkeensä penkkoja, joiden yli ei pääse edes mopolla. Ihmiset ovat kuitenkin hyviä auttamaan.

Esteettömyys on siis kunnossa, mutta osallistumisessa on Lohtajalla asuvanKyösti Sorvojan mukaan vakavia puutteita. Osallistumisen käsite pitää sisällään muun muassa keskustelutilaisuudet ja kuntalaisraadit. Eli ne keinot, joiden avulla kuntalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun.

Sorvojan mielestä liitoskuntien asukkaat eivät voi kuitenkaan millään tavalla osallistua Kokkolan kaupungin päätöksentekoon.

– Tuskin siellä kaikki päättäjät edes tietävät missä Lohtaja on ja loput vähät välittävät. Raha käytetään Kokkolan ydinkeskustaan ja sen välittömään läheisyyteen.

Esimerkiksi Sorvoja nostaa Alaviirteen koulun lakkauttamisen: kaupunki järjesti asiasta tiedotustilaisuuden, mutta ei ottanut huomioon lohtajalaisten mielipiteitä. Hammaslääkärikin on siirtymässä Kälviälle, jonne lohtajalaisilla ei ole Sorvojan mukaan mitään asiaa.

– Jos Kälviälle on menty, sinne on menty vahingossa. Tässä on aika pitkälle jo luovutettu, koska tilanne on niin nähty.

Sorvoja muistuttaa myös, että lohtajalaiset joutuvat itse pitämään huolta harrastusmahdollisuuksistaan. Kyläyhdistyskin saa kaupungilta vain laskun.

– Tänne ei ole tehty yhtään puistoa eikä täällä ole järjestetty yhtään venetsialaisten ilotulistusta. Jos ajatellaan, että kokkolalaiset eivät kuitenkaan tulisi Lohtajalle venetsialaisiin, niin ovatko ullavalaiset sitten superihmisiä, kun he onnistuvat pääsemään Kokkolan venetsialaisiin?