Paikallisuutiset

Kannuksen Pouttu toi markkinoille lihalta maistuvat kasvikunnan tuotteet suomalaisista ensimmäisenä –  Lue, mitä elintarvikealan professori Puolanne miettii lihalle maistuvasta kasviburgerista, entä mitä tuumaa kilpailija Roland Snellman

Kannuslainen Poutun lihatalo rynnistää voimalla kasvipohjaisiin tuotteisiin. Viime viikolla kauppojen hyllyille tuli Suomen ensimmäinen, suomalainen lihalta maistuva kasvilihatuote, Muu burgerpihvi.

– Muu on ensimmäinen suomalainen kasvilihasta tehty tuotesarja, jonka tuotteet on suunniteltu lihansyöjille. Jos vertaa muihin markkinoilla oleviin kasviproteiinituotteisiin niin Muun etu on sen erehdyttävästi lihaa muistuttava maku ja rakenne. Muu maistuu aivan lihalta, Poutun toimitusjohtajaMikko Karell sanoo.

Karellin mukaan koko bisnesidea perustuu siihen, että Muu burgerpihvi maistuu lihalta, mutta todellisuudessa se on terveellistä kasvisproteiinia ja maustetta.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Kun paljastimme, että pihvi ei muuten ollut lihaa vaan pääosin herneproteiinia, monelta suut loksahtivat auki Mikko Karell ToimitusjohtajaPouttu Oy

– Syksyn ja kevään aikana tuomme markkinoille yhteensä kaksitoista erilaista kasvilihatuotetta. Viime viikolla maanantaina kauppojen hyllyille tuli Muu burgerpihvi, tällä viikolla valikoima täydentyy kasvilihapullilla. Syksyn ja kevään mittaan valikoima laajenee koko ajan perinteisiin lihavalmisteisiin, Karell kertoo.

Toimitusjohtaja Karell luottaa siihen, että uusilla kasvilihatuotteilla on kysyntää.

– Viime kädessä kuluttajat sen ratkaisevat. Seuraamme koko ajan mielenkiinnolla somessa ja kuluttajapalvelussamme kasvilihan menekkiä ja palautetta. Olemme arvioineet, että ensi vuonna jopa 5 prosenttia myynnistä olisi näitä uusia lihalta maistuvia kasvituotteita.

Karellin mukaan Muu burgerpihvi todellakin maistuu lihalta.

– Teimme pari viikkoa sitten tehtaalla ihmiskokeen, jossa kehitystyössä mukana ollut keittiömestari Antti Vahtera ja paikan päälle vain tätä tilaisuutta tilattu julkkiskokki Jyrki Sukula tarjoili koko Kannuksen lihatalon henkilöstölle maittavan burgeriaterian.

– Kun kuulostelimme miltä maistuu, kaikki näyttivät peukkuja. Sen jälkeen paljastimme, että pihvi ei muuten ollut lihaa vaan pääosin herneproteiinia lisättynä vedellä ja mausteilla, monelta suut loksahtivat auki, Karell naurahtaa.

Hänen mukaansa Poutun kasviliharesepti on tietysti salaisuus, mutta sen hän paljastaa, että tuotekehitystiimi on tehnyt pitkään työtä oikean aromin ja maun löytämiseksi.

– Uskomme, että asiakkaat löytävät tämän tuotteen. Se on ympäristöystävällinen ja punaista lihaa kiistämättä terveellisempi. Kuitenkin proteiiniarvot ovat korkeat eli kyllä tällä Muu burgerpihvillä pitäisi jaksaa, Karell vakuuttaa, ja toteaa, että kasviliha-tuotteissa käytettävä herne tulee Tanskasta kunnes Suomesta löytyy vastaavaa.

Keski-Pohjanmaan toinen suuri lihatalo Snellman lihanjalostus Oy Pietarsaaresta ei aio toimitusjohtajansaRoland Snellmanin mukaan ainakaan alkuvaiheessa rynnätä valmistamaan lihanmakuisia kasvistuotteita.

– Olemme ajatelleet myydä lihan lihana ja kasvistuotteet kasvistuotteina. Monissa valmisruuissa ainesosat ovat tietysti sekaisin. Olemme kyllä tarkoin miettineet tulevia trendejä, ympäristöasioita ja tulevaisuuden kuluttajatottumuksia ja -trendejä. Tarkan analyysin jälkeen jatkamme perinteisenä lihatalona, Snellman toteaa.

Snellman on myös skeptinen sen suhteen, onko kasvisravinto loppujen lopuksi sen ympäristöystävällisempää kuin lihanjalostus ihmisen ravinnoksi.

– Molemmat tavat kuormittavat ympäristöä ja tuotteen elinkaaren aikana syntyy päästöjä. Näitä asioita ei ole asiantuntijoidenkaan mukaan tarkkaan vielä perin pohjin tutkittu ja selvitetty, Snellman kertoo.

Snellman myös oudoksuu termiä kasviliha. Hänen mukaansa liha viittaa eläinkunnan tuotteisiin ja siksi sen käyttö sataprosenttisessa kasvisruoassa herättää ihmetystä.

– Minun mielestäni liha on lihaa ja vege on vegeä. Toki Snellmanin konsernissa valmistetaan myös kasvisruokia mutta olisi selvempää jos kasvikuntaan ja eläinkuntaan liittyviä termejä ei sekoitettaisi keskenään, Roland Snellman miettii.

Emeritusprofessori Eero Puolanne Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta ei ota kantaa yksittäiseen tuotteeseen. Hän kuitenkin toteaa, että termi kasviliha on mielenkiintoinen, sillä liha viittaa eläiinkunnan tuotteisiin ja käsitteessä sisällä ovat mukana tietyt lihalle tyypilliset proteiinit, joita taas kasvikunnan tuotteissa ei ole.

– Toisaalta hedelmissäkin on lihaa, joten liha-termin käyttö ei ole yksiselitteistä. Esimerkiksi Englannissa ylähuone salli termin kasvimakkara, koska uudella tuotteella haluttiin vähentää makkaran syöntiä.

Elintarvikeketjussa kasvinviljely ei Puolanteen mukaan aina synnytä lihankasvatusta vähemmän päästöjä. Eniten hiilidioksidipäästöjä syntyy naudanlihan ja maidon tuotannossa. Sitä vastoin sianlihan ja siipikarjan tuotannon päästöt eivät juurikaan poikkea peltojen elintarviketuotannosta.