Paikallisuutiset

Keskipohjalaiskunnissa ulkomaisen työvoiman määrän odotetaan lisääntyvän – Hyvä alku ja viihtyminen auttavat juurtumaan uudelle paikkakunnalle

Työyhteisöön mukaan pääseminen on usein iso apu ulkomaisen työntekijän sopeutumisessa.

Keskipohjanmaan levikkialueella odotetaan työn perässä paikkakunnalle muuttavien ulkomaalaisten määrän kasvavan. Esimerkiksi Kokkolassa ulkomaalaisten asukkaiden määrä kasvoi viime vuonna 230 muuttajan turvin.

– On tiedossa, että Etelä-Suomessa on jo paljon maahanmuuttoa työn perässä, ja tämän tyyppiset trendit tulevat etelästä varmasti meidänkin suuntaamme, Kokkolan kaupungin kehitysjohtajaJonne Sandberg toteaa.

– Tällä hetkellä Kalajoella asuu pysyvästi yli 300 ulkomaalaista, ja heitä on odotettavissa lähivuosina useita satoja lisää, Kalajoen kaupungin myynti- ja asiakkuusvastaavaAnne Tullila puolestaan sanoo.

Molemmat kunnat tarjoavat ulkomaalaistaustaisille muuttajille tietoa netissä monilla eri kielillä. Muuten ulkomaalaisille muuttajille suunnatuissa palveluissa on eroja. Kokkolassa luotetaan siihen, että ulkomaalaiset muuttajat pärjäävät kaikille tarkoitettujen peruspalveluiden varassa. Niin Kokkolassa kuin Kalajoellakin voi esimerkiksi koulua käydä vierailla kielillä.

Varsinkin jos tullaan työn perässä, se normaali palvelutuotanto yleensä riittää. Jonne Sandberg Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja

– Varsinkin jos tullaan työn perässä, se normaali palvelutuotanto yleensä riittää. Kansainvälisestä koulustahan on puhuttu jonkin verran, mutta meillä on jo kielikylpylinjat, joiden kautta pääsee koulussa englanninkielellä käymään, Sandberg kommentoi.

Kalajoella on panostettu erikseen muuttajien – myös ulkomaalaisten – neuvontaan. Ulkomaalaisia muuttajia neuvoo Tullilan lisäksi kansainvälisyyskoordinaattori.

Yleisimmin apua kaivataan Tullilan mukaan asunnon hankinnassa sekä kouluihin ja päiväkoteihin liittyvissä asioissa. Tarpeen vaatiessa kunta auttaa myös työpaikan löytämisessä. Kaupunki tekee myös yhteistyötä Kalajoen kristillisen opiston kanssa, joka järjestää suomen kielen kielikursseja sekä ammattiopisto Jedun kanssa ammatilliseen opetukseen liittyvissä asioissa.

– Kun saa hyvän alun ja paikkakunnalla viihdytään, ihminen juurtuu paremmin ja asuminen on pysyvämpää. Siitä on tullut kiitosta, että näissä asioissa saa henkilökohtaista palvelua, Tullila toteaa.

Tullilan mukaan Kalajoen panostusten taustalla on halu varautua muun muassa Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalatyömaan muassaan tuomaan muuttoliikkeeseen.

– Jos emme olisi mitenkään siinä mukana, se voisi tapahtua aika hallitsemattomastikin.

Fennovoimalla ei lähdetä tässä vaiheessa arvelemaan mahdollisten ulkomaalaisten muuttajien määrää alueelle. ViestintäpäällikköHeli Nikula huomauttaa, että rakentamisvaiheen töistä vastaavat laitostoimittaja ja sen alihankkijat.

– Ilman muuta alue kansainvälistyy, mutta se minkä verran seutukunta saa kansainvälisiä uusia asukkaita, riippuu paljon siitä, millaiseksi laitostoimittajan alihankintaketju, Nikula sanoo.

Omille palkkalistoilleen tulevia ulkomaalaisia asiantuntijoitaan Fennovoima auttaa muun muassa viranomaisasioinnissa ja verotuksessa sekä asunnon löytämisessä.

– Koko perhettä tuetaan, esimerkiksi sopivan koulun löytämisessä, Nikula sanoo.

Ohjelmistoalalla toimiva kokkolalaisyritys Raisoft on palkannut vuosien saatossa useita ulkomaalaisia työntekijöitä. HallintojohtajaNiklas Kankkosen mukaan yritys auttaa työntekijöitään käytännön järjestelyissä, kuten asunnon hankkimisessa ja viranomaisasioissa.

– Jos kysyy meidän ulkomaalaisilta työntekijöiltä, paras apu heille on ollut se, että heidät on hyväksytty osaksi työyhteisöä ja kaikki ovat tasa-arvoisia, Kankkonen lisää.

Yksi Raisoftin ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä on Yhdysvalloista Suomeen muuttanutChelsy Swackhamer. Suomalainen puoliso on ollut suuri apu Swackhamerille Suomeen kotoutumisessa. Hän kiittelee myös työnantajansa toimia.

– Työnantaja on ollut hyvin avulias ja ovat tehneet kaikkensa, jotta tänne asettuminen olisi mahdollisimman sujuvaa, Swackhamer kiittelee.