Paikallisuutiset

Keskipohjanmaa selvitti, millaisilla keskiarvoilla päästiin alueen lukioihin kevään yhteishaussa – Uudelleen toimintansa aloittava Vetelin lukio erottui edukseen vertailussa: "Pyörittelin silmiäni, kun katsoin keskiarvoja"

Valintakriteerinä lukioihin toimiva peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo kielii opiskelijan perustasosta. Jos keskiarvo jää kuuteen saati viiteen, lukio-opinnoissa pärjääminen voi osoittautua ongelmalliseksi.

Keskipohjanmaa selvitti oppilaitoksittain, millä keskiarvolla pääsi lukioon levikkialueella tuoreimmassa yhteishaussa.

Opetushallinnon ylläpitämästä Vipunen-tilastopalvelusta poimittiin 23 lukion tiedot. Tilastoista ilmeni, mikä oli kunkin lukion alin hyväksytty pistemäärä eli tässä tapauksessa alin keskiarvo, jolla hakija tuli kouluun.

Tämänkaltaisessa vertailussa alueen ykköstila heltisi uudelleen toimintansa aloittavalle Vetelin lukiolle. Kyseiseen kouluun oli 21 ensisijaista hakijaa. Hyväksyttyjen hakemuksien heikoin keskiarvo oli 7,75. Tason laajuudesta kertoo myös se, että 20 opiskelupaikan saaneen keskiarvoista keskiarvoksi muodostui rehtoriPetri Saaren laskelmien mukaan 9,00.

– Kuulostaa aivan loistavalta. Pyörittelin silmiäni, kun katsoin keskiarvoja. Kyllä se yllätti, Saari kommentoi hyvillään.

Lukio-opetusta kahden lukuvuoden tauon jälkeen tarjoava Vetelin lukio ei ollut asettanut keskiarvorajaa vaan enimmäismäärän: 20 opiskelijaa. Vain pari halukasta olisi jäänyt rajoituksen myötä rannalle, joten enimmäismäärään tehtiin pieni rukkaus.

Tulevien vuosien käytäntöjä ei ole vielä lyöty lukkoon. Maksimimäärä pidettäneen, koska pienlukiona pysyminen tuo paremman rahoituksen valtiolta. Pienlukiolisää voi saada, kun lukiossa on alle 60 opiskelijaa. Lisäksi siten vältetään mahdolliset tilaongelmat, jotka opiskelijavyöry voi tuoda mukanaan.

Matalimmalla lukuaineiden keskiarvolla pääsi lukioon Toholammilla. Siellä aloittavan opiskelijan alin keskiarvo oli 6,00. Alhainen keskiarvo ei kuitenkaan kerro täyttä totuutta sen enempää opiskelijasta kuin koulutusta tarjoavasta opinahjostakaan.

– Aika on näyttänyt, että yläkoulu voi mennä monella tavalla. Kasvu lukiossa voi olla huomattavaa. Uudet opiskelijat ovat meille henkilökohtaisia tuttavuuksia. Tiedämme opiskelijan kyvyt syvemmin kuin mitä keskiarvo kertoo, Toholammin yläkoulun ja lukion rehtoriJussi Peltokangas tuumaa ja jatkaa:

– Se oppilas, joka tulee meille kouluun tai menee Veteliin, saa parasta mahdollista opetusta, Peltokangas rinnastaa tilastolliset ääripäät ja viittaa myös Suomen koulutusjärjestelmän laatuun.

Vaihtelu on vähäistä lukioiden alimpien keskiarvojen välillä. Variaatio on muutama kymmenystä tyydyttävän eli seitsemän molemmin puolin.

Asteikon puolivälin arvosana toimii ratkaisevana rajapyykkinä opiskelijavalinnoissa kymmenessä lukiossa. Tällainen kiinteä keskiarvoraja on käytössä esimerkiksi Oulaisten ja Pietarsaaren lukioissa.

Jos hakijan keskiarvo ei ylitä rajaa, opiskelupaikka jää pääsääntöisesti saamatta. Poikkeavia päätöksiä toki tehdään – lähinnä siinä tapauksessa, että keskiarvo on hitusen alle seitsemän.

Vaikka keskiarvo onkin ainoastaan numeerinen tiivistys opiskelijan osaamisesta, se antaa oikeansuuntaista osviittaa perustasosta. Kolmivuotinen toisen asteen lukusavotta on odotusarvoltaan työläs, jos opiskelijan keskiarvo alkaa kuudella – puhumattakaan viidestä.

Totta kai toisinkin voi käydä.

– Moni nuori kypsyy opiskelijaksi vasta yläkoulun jälkeen. Pohjan pitää kuitenkin olla kohtuullisessa kunnossa, jotta lukiossa voi pärjätä, Pietarsaaren lukion rehtoriMinna Vanhamäki kiteyttää sähköpostitse.