Ajankohtaista

"Ei se näin saa mennä!" - Päihdekuntoutuja suree asunnon saamisen vaikeutta taustansa takia

Helteisenä kesäpäivänä vesitorninmäen juurella sijaitseva Hermannin sisäpiha on sievä ja viihtyisä paikka. Esperi Koti Hermanni tuottaa asumispalveluja syrjäytyneille ja syrjäytymisuhan alla oleville sekä vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille.

Hermanni tarjoaa päihteettömän ympäristön elämiseen sekä riippuvuuksista kuntoutumiseen.

Puutarhakalustolla istuu kaksi naista, heidän sukulaissuhteensa ei jää salaiseksi, yhdennäköisyys on ilmeinen. Kyseessä on äiti ja tytär, molemmat naiset katsovat reilusti silmiin ja esittelevät itsensä.

Toiveena heillä on, että haastattelu tehdään muunnetuin nimin, jottei äidille enempää kapuloita rattaisiin tule asuntomarkkinoilta.

– Ei tämä näin voi mennä. Olen todella inhottavassa tilanteessa, sillä en saa Kokkolan Vuokra-asunnoilta vuokralle asuntoa, huokaisee tyttärensä Saanan kanssa istuskeleva Sirpa.

Hän kertoo taustoistaan sen, että päihteiden täyttämää elämää on tullut vietettyä aina viime tammikuuhun saakka. Tuolloin tuli juopottelusta mitta täyteen, elimistö ja kroppa alkoivat muistuttelemaan, että nyt on muutoksen aika.

Viimeisimmän ryyppyreissun jälkeen paljon on naisen elämässä muuttunut, nyt olisi aika saada perusasiat kuntoon. Yksi iso askel olisi löytää ja saada oma koti.

– Olen elämäni laittanut kuntoon ja tällä hetkellä Antabusin avulla mennään eteenpäin. Aikaisemmin en uskonut omien siipieni kantavan, mutta nyt on tullut aika saada oma asunto. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että se on Kokkolassa mahdotonta, harmittelee nainen.

Toki siihen on syynsä, miksi vuokramarkkinoilla suhtaudutaan penseästi asunnon antoon.

– Aiemmin asuin vuokralla Kokkolan Vuokra-asuntojen asunnossa. Silloisessa parisuhteessa alkoholia kului ja tuli merkintöjä häiriökäyttäytymisestä. Nyt, asuntoa hakiessa, minulle on perusteltu, etten asuntoa saa, koska minulla on näitä merkintöjä. Ei auta, vaikka kuinka todistelen, että olen päihteetön eikä minulla ole maksumerkintöjä rästivuokrista, hän kertoo.

Aikuisuuden kynnyksellä oleva tytär asuu toisella paikkakunnalla. Hän käy äitiään tapaamassa noin kerran kuukaudessa. Äidin raitistuminen ja päihteetön elämä on enemmän kuin iloinen asia tyttärelle, mutta huolta aiheuttaa asuntotilanne.

– Ei sitä käy kiistäminen, että sivusta seuranneena äitini tilanne on todella harmittava. Minä uskon siihen, että kuka vain pystyy halutessaan muuttumaan. On todella väärin, ettei anneta mahdollisuutta osoittaa sitä. Koti ja asunto on erittäin tärkeä ihan meistä jokaiselle, toteaa tytär.

Lokakuussa järjestetään perinteisesti Asunnottomien yö-tapahtuma, jota vietetään köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Asunnottomuuden kartoittaminen on vähintään haasteellista, sillä asunnottomat eivät ole kirjoissa ja kansissa. Kokkolassa arvioidaan olevan kymmenkunta asunnotonta, jotka majailevat ystävien sohvilla ja ovat poste restante osoitteella. Päihdekierteestä kuntoutuva kokkolalaisnainen on ennättänyt aiemmin olla asunnottomanakin hetken aikaa.

– Tavarat pusseissa ja kaverin sohvalla. Eihän se hääviä elämää ollut, hän kertoo.

Iso haaste päihdekuntoutujan asunnon löytymiselle on se, että Kokkolasta puuttuu tällä hetkellä taho, jonka kautta löytyisi asunto henkilölle, jolla saattaa olla luottotiedot menneet ja taustoista löytyy häiriökäyttäytymistä ja päihteiden käyttöä.

– Onhan sitä tullut virheitä tehtyä. On kuitenkin väärin kohdella ihmistä toisen luokan kansalaisena. Kun osattaisiin laittaa omalle kohdalle nämä asiat, ehkä voisivat ajatukset muuttua. Välillä tulee mietittyä, että onko minulla mitään ihmisarvoa, pohdiskelee raitistunut nainen hiljaa.

Jatkaa kuitenkin, että kaikeksi onneksi on olemassa ihana tytär, joka auttaa uskomaan siihen, että tästäkin päivästä selvitään ja eteenpäin mennään askel kerrallaan.

Haastateltavien nimet on muutettu.

Minä uskon siihen, että kuka vain pystyy halutessaan muuttumaan.