Kolumnit

Frida Keräsen kolumni: Emojit eivät kuulu kaikkialle

Emojit eli älypuhelimen näppäimistöstä löytyvät hymiö- ja kuvasymbolit ovat monille nykyään niin olennainen osa viestittelyä, että tekstiviesti saattaa tuntua suorastaan tylyltä ilman perään liitettyä keltaista hymypalleroa tai peukutusta. Läheisille ja tutuille jutellessa emojeista onkin suuri hyöty esimerkiksi tunnetilan tai puheen sävyn kuvaajana: naurattaako vai olenko ärsyyntynyt.

Emojien käyttö on kuitenkin levinnyt laajemmalle kuin kaveriporukoiden Whatsapp-ryhmiin. Organisaatiot valtioneuvostosta ja Postista lähtien ovat ottaneet emojit osaksi someviestintäänsä. Lehdistöstä esimerkiksi iltapäivälehdet käyttävät välillä emojeita jakaessaan juttujaan Facebookiin. Mielestäni tämä pieni tapa vie viestinnältä ja journalismilta uskottavuutta.

Luulen ymmärtäväni, miksi tällainen tyyli on valittu. Erilaisissa kanavissa saa yleensä viestinsä esiin parhaiten käyttämällä samanlaista tyyliä kuin muutkin käyttäjät. Viranomaiset ja yritykset pyrkivät eroon paperinmakuisesta viestinnästä ja tavoittelevat rentoa, jopa läheistä tunnelmaa.

Pidän kuitenkin tällaista viestintää lähinnä kiusallisena. Rentouden ja läheisyyden vaikutelma on väistämättä keinotekoinen. Kun julkaisu käsittelee EU:n ympäristöneuvoston yhteistä kantaa ennallistamisasetuksesta (ympäristöministeriön Instagram 21. kesäkuuta) tai työttömyysturvan hakemista (Kelan Instagram 18. heinäkuuta), ei parin emojin lätkäiseminen mukaan saa aihetta muuttumaan sen keveämmäksi. Viestin kiinnostavuuteen ja ymmärrettävyyteen kannattaisi panostaa ihan muilla tavoin.

Journalististen juttujen someteksteissäkin emojit tuntuvat liian epämuodollisilta. Niille on myös vaikea keksiä todellista käyttötarkoitusta. Jos hellesäistä kertovan uutisen mukaan lisätään aurinkoa esittävä emoji, mitä lisäarvoa tällä on uutisen kannalta? Emojien yleinen käyttötarkoitus tunteiden viestimiseen sopii myös huonosti uutisjuttujen yhteyteen. Toisin kuin kiireessä kirjoitettujen tekstiviestien kohdalla, journalismissa sävyn pitäisi käydä ilmi ihan tekstistä itsestään.

Emojit eivät myöskään aina luo toivottua vaikutelmaa. Ne ovat osa nopeasti kehittyvää somekulttuuria, ja sen vuoksi niiden tulkitsemiseen liittyy myös huomattava väärinkäsitysten vaara. Moni keski-ikäinen ja sitä vanhempi käyttää tavallista hymynaamaa viesteissään ystävällisyyden osoituksena. Nuorison mielestä perushymyssä voi sen sijaan olla passiivisaggressiivinen, ”nyt ei todellakaan naurata” -tyylinen sävy. Emojit olisi siis ehkä parasta pitää kokonaan erossa asiateksteistä.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan kesätoimittaja.

frida.keranen@hillagroup.fi