Paikallisuutiset

Hyvä tahto kukoistaa – Korona saa ihmiset auttamaan toisiaan: "Lähimmäisen rakkaus ja toisten auttaminen tuo sisäistä rauhaa", toteaa klapeja lahjoittanut Isto Sornikoski Haapajärveltä

Koronakriisi on saanut hyväntahtoiset ihmiset auttamaan monin konkreettisin tavoin

Kuten aina kriisin kohdatessa tapahtuu myös hyviä asioita. Kun kriisi pysäyttää, moni miettii hetken ja ryhtyy sitten toimeen lähimmäisten hyväksi.

Viime viikonloppuna Isto Sornikosken pihassa Haapajärvellä kävi kiitollisia vieraita. Nämä vieraat keräsivät talteen ison peräkärryllisen klapeja kotiin vietäväksi.

Polttopuulasti oli varsin halpa; se ei maksanut mitään.

– Niin, tämä oli tällä kertaa minun tapani auttaa, eihän tämä iso ele ollut, mutta oli se kuitenkin siinä mielessä, ettei meidänkään perheessä varsinaisesti mitään ylimääräistä ole. Tulot menevät elämiseen kuten niin monilla muilla. Mutta silti, auttaa pitää, jos vain voi, Isto miettii.

Sisäistä rauhaa tuo muun muassa lähimmäisen rakkaus ja toisten auttaminen, jokainen auttakoon siten kuin rahkeet antavat myöten Isto Sornikoski Haapajärvi

Isto polttaa varsin paljon takka- ja saunapuita ja hänellä on näppärä auton perässä liikuteltava pilkekone. Sillä katkoo rankaa ja halkoa varsin vikkelään tahtiin joko suoraan peräkärryyn tai maahan. Tälläkin kertaa rangat olivat kaadetut ja karsitut omasta metsästä eli hyvään tarkoitukseen meni sekä työtä että kantorahaa.

– Kun siinä kuormaa tälle perheelle lastattiin, kerroin tyttärelleni saman viestin mitä itse sain vanhemmilta. Saamani sanoma on kiteytettynä se, että tärkeintä ei ole maallinen mammona vaan jonkinlainen onni ja rauha sisimmässä. Sitä tuo muun muassa lähimmäisen rakkaus ja toisten auttaminen, jokainen auttakoon siten kuin rahkeet antavat myöten, hän miettii.

Isto Sornikoski tekee hyvää satunnaisesti myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosastolle. MLL:lle siksi, että Istollakin on kolme lasta ja lapsiperheen ilot ja murheet siten aina läsnä.

Yksi tempaus missä Sornikoski oli mukana, pidettiin muutama vuosi sitten kesällä Olkkosen erämarkkinoilla. Siellä myytiin MLL:n arpoja.

– Tempaus sai mukavasti suosiota, keräsimme muutaman sadan euron potin erään vähävaraisen perheen lomamatkaan kotimaassa.

Monella on suunnitelmat ison lottovoiton varalle. Niin Istollakin. Hän kiertäisi eri puolille maata ja avustaisi tavalla tai toisella vähävaraisia ihmisiä.

– Se olisi hienoa, vaan eipä ole vielä tärpännyt. Nyt piti tyytyä näihin klapeihin. Ideana tässä on se, että pienilläkin teoilla voi auttaa ja kaikki apu on paikallaan, Sornikoski tuumaa ja toivoo kaikenlaisen lähimmäisavun lisääntyvän eikä vain kriiseissä vaan muutenkin.

Kannuksessa paikallista Lions Klubin presidenttiäArto Karppia mietityttää, kuinka ikäihmiset pääsevät koronauhan yli.

Aiemmin kun koronaviruksesta ei ollut vielä tietoa, seurakunnan työntekijät ja seurakunnan jopa 20 ystävällistä vapaaehtoista, Karppi heidän joukossaan jakoi kerran viikossa kauppojen ylijäämäruokaa vähävaraisille talouksille seurakuntakodissa. Nyt kun koronakriisi iski päälle, seurakunnan työntekijät ottivat toiminnan kokonaan omille harteilleen.

– Me jäätiin nyt vähän taka-alalle. Toisaalta se on hyvä, sillä monet meistä kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään ja meidänhän pitää pysytellä kotona. Mutta on hyvä, että seurakunta otti toiminnasta kopin. Pysytään me ikäihmiset sitten kotona, vaikka halu tehdä hyvää olisi nyt kova, Arto Karppi miettii.

Nyt leijonienkin hyväntekeväisyys on tauolla, sillä kökkään ei ole hyvä lähteä vaikka kuinka polttelisi.

– Olemme pyrkineet voimiemme mukaan auttamaan. Viime syksynä kävimme muun muassa siivoamassa erään perheen talon ympäristöä, kun eivät itse jaksaneet. Kaikenlaista muutakin pientä apua on annettu. Opiskelijoiden stipendit ovat yksi tapa auttaa monessa klubissa, Karppi toteaa.

Hyväntekeväisyyden taustalla Karppi näkee monta syytä. Useimmiten taustalla on avulias luonne ja sen huomaaminen, kuinka pienillä yksittäisillä asioilla voi saada paljon hyvää aikaan.

– Esimerkiksi siellä siivoamassa meitä oli niin paljon, että eihän siinä yksittäisen työn osuus suuri ollut. Mutta silti saimme lyhyessä ajassa paljon aikaan, aivan kuten siinä ruokajakelussa. Ja sitä korostan, että saamme avustuspyynnöt kaupungin sosiaalipalveluista siten, ettemme koskaan tiedä, kuka apua tarvitsee. Näin tietosuoja pitää, Arto Karppi korostaa.

Samoin kaupunki kysyy aina autettavalta ensin luvan ennen kuin välittää avunpyynnön eteenpäin.