Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa synnytetään paljon, mutta sekään ei pelasta maakuntaa rollaattorin alle jäämiseltä

Lastenvaunu on jäämässä rollaattorin varjoon suomalaisessa maisemassa, sillä synnytysten määrä vähenee odotettuakin nopeammalla vauhdilla.

Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n väestöennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä. Pohjalaismaakunnat eivät joukkoon mahdu.

Vauvoja ei synny, ja samaan aikaan Suomi pakkautuu kasvukeskuksiin. Ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040.

KannuslainenJaana Eskola perheineen ui vastavirtaan.

Lasten hankkiminen oli meille itsestäänselvyys. Jaana Eskola

– Maalla on kuitenkin hyvä olla. Meillä on kaikki lähellä: Kannus, Toholampi, Sievi ja Ylivieska. Kannuksessa ovat virastot, mutta kaupassa käydään Ylivieskassa, Eskola sanoo.

Eskolan perhe asuu Kannuksen Eskolassa. Kylä on tunnettu kulttuuristaan, koulustaan ja päiväkodistaan sekä siitä, että se on valittu kaksi kertaa vuoden kyläksi tällä vuosituhannella.

– Eskolassa on paljon lapsiperheitä ja lisää tulee. Meillä toimivat koulun toimipiste sekä yksityinen päiväkoti, jonne pääsee myös kunnan tai kaupungin kautta.

Eskolan perheessä on kaksi lasta; 1-vuotias Lauri ja 4-vuotias Elli.

He näkivät päivänvalon Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Kokkolassa synnytysten määrä on ollut Suomen keskussairaaloiden korkeimpia.

Vauvakadosta ei ole tietoakaan.

Soiten hallituksen puheenjohtajaVeikko Laitila kertoo kaksi päällimmäistä syytä: Oulaskankaan synnytysyksikön sulkeminen ja Pietarsaaren seudun synnyttäjien suuntaaminen Kokkolaan.

– Suhteellinen asemamme muihin sairaaloihin verrattuna paranee koko ajan. Ei-yliopistollisten sairaaloiden joukossa Keski-Pohjanmaan keskussairaala on toiseksi isoin synnytyssairaala. Synnytysmäärät eivät ole isoimmillaan, mutta alenema ei ole ollut kova, Laitila sanoo.

Pietarsaaren synnytysosaston sulkemisen jälkeen Kokkola on vetänyt pietarsaarelaisia etenkin välimatkan takia. Vaasaan Pietarsaaresta on matkaa vajaat sata kilometriä, Kokkolaan vajaat kolmekymmentä. Pietarsaari, Luoto ja Pedersöre kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiiriin.

Pohjalaisen mukaan Vaasassa on jouduttu mietitty keinoja, joilla Pietarsaaren seudun äidit saataisiin Vaasan keskussairaalaan synnyttämään.

– Potilas voi valita suunnan erikoissairaanhoidon valinnanvapauden takia, sanoo Laitila.

Hänellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa Pietarsaaren seudun synnyttäjistä valitsee Kokkolan.

– Arvioni on, että yli 80 prosenttia. Kokkolassa on satsattu kaksikieliseen palveluun, josta on saatu hyvää palautetta. Synnytyksestä laskutetaan sairaanhoitopiiriä, josta potilas tulee.

Sairaanhoitopiirille on tärkeää, että vähintään oman alueen synnyttäjistä pidettäisiin kiinni.

Keski-Pohjanmaalla Pietarsaaren suunnalta ja esimerkiksi Sievistä tulevat synnyttäjät ovat kivaa bonusta. Sievi kuuluu Oulun sairaanhoitopiiriin.

– On tärkeää, että rakennetuille tiloilla ja henkilöstölle saadaan maksimaalista käyttöä. Se parantaa kannattavuutta. Vajaakäyttö nostaa yksikköhintaa. Lähihistoria on osoittanut, että asiakas tekee valinnat – hallinnollisilla päätöksillä ei synnyttäjiä ohjata, Laitila sanoo.

Eskolan perhe Kannuksen Eskolassa saa toimeentulonsa maataloudesta. Maatila vaikutti myös siihen, minne kodin kanssa asetutaan.

– Mieheni Samuli jatkaa kotitilansa lypsykarjan pitämistä. Tila sijaitsee Eskolassa, maakunnan rajalla. Itse olen työskennellyt lähihoitajana ennen kuin jäin kotiin lasten kanssa, sanoo Jaana Eskola.

Sekä Jaana että Samuli Eskola ovat 33-vuotiaita. Vanhempia heistä tuli hieman aikaisemmin kuin Suomessa keskimäärin.

– Lasten hankkiminen oli meille itsestäänselvyys. Meillä on pitkä yhteinen historia, lasten aika tuli, kun talo saatiin valmiiksi ja työtilanne sen mahdollisti. Muutimme nykyiseen taloomme Eskolassa vuonna 2012. Itse olen Sievistä, Samuli Eskolasta. Tutustuimme aikoinaan partion kautta.