Paikallisuutiset

Keskipohjanmaan pääkirjoitus 17.6: Mistä suomalaisyhtiöiden listautumisinto kertoo?

Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä esittelee yhtiön listautumista pörssiin.
Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä esittelee yhtiön listautumista pörssiin. Kuva: Compic/Pekka Sipola

Helsingin pörssi ja sitä myötä osakesijoittajien rahat tuntuvat jälleen kiinnostavan harvinaisen paljon kasvuhakuisia yrityksiä Suomessa. Kevään aikana julkinen pörssikauppa alkoi muun muassa alkoholiyhtiö Altialla ja saunafirma-Harvialla. Maan suurin vuokranantaja Kojamon yleisöanti päättyi viime viikolla ja niin ikään kiinteistömarkkinoilla toimivan Huhtanen Capilal -sijoitusyhtiön yleisöanti kestää vielä muutaman päivän. Listaa voisi jatkaa useilla listautumista vakavasti suunnittelevilla.

Historia on osoittanut, että listautumisinto on suurimmillaan silloin, kun arvopaperimarkkinoilla on vankka noususuhdanne ja ns. löysä raha etsii uusia sijoituskohteita. Etenkin Altian anti osoitti, että ajankohta oli otollinen: Annissa merkintäsitoumuksen antoi noin 16500 sijoittajaa ja anti merkittiin selvästi yli. Niin ikään ylimerkityn Harvian annin jälkeen kiuasfirmalla on nyt reippaat 2000 osakkeenomistajaa. Kummallakin firmalla kurssi on kehittynyt suotuisasti: viime viikkojen aikana jopa 15-20 prosenttia yli antihinnan.

Viime vuoden aikana Helsingissä pörssitaipaleen aloitti 13 yhtiötä. Maailmanlaajuisesti viime vuonna listautumisia oli enemmän kuin kymmeneen viimevuoteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Monissa muissa maissa Suomea vastaava listautumisinto olisi täysin vaatimatonta, mutta Suomessa yritysten kasvun väylänä pörssilistautuminen ei ole ollut koskaan kovin suuressa suosiossa. Helsingissä on poikkeuksellista, kun viikon-parin välein tulee uusia firmoja kauppalistoille.

Listautumisanteihin osallistumista miettivien yksityishenkilöiden kannattaa ottaa huomioon myös mahdollisuus sijoitusten miinusmerkkiseen tulokseen. Menneinä vuosikymmeninä aika usein listautumisinto päättyy yleiseen kurssilaskuun – tai ainakin merkittäviin korjausliikkeisiin kurssihinnoissa. Osakesäästäjien keskusliitossa pitkään vaikuttanut, kauppatieteiden tohtori Jarmo Leppiniemi on korostanut usein, että listautumisiin näinä aikoina kannattaa suhtautua "vähintään kohtuullisella pelolla".

On hyvä huomioida, että osa sijoittajista on varautunut jo konkreettisesti laskuun: Toukokuun aikana Suomeen rekisteröidyistä osakerahastoista nostettiin pääomia yli miljardin euron edestä. Ei kokonaisuutena suuri summa, mutta periaatteellisella tasolla kuitenkin merkittävä. Yhä jatkunut positiivinen kurssikehitys nosti kuitenkin yhä rahastojen kokonaisarvoa toukokuussa. Myös muun muassa Nordnet on kertonut, että heidän asiakaskunta vähensi osakepainoaan toukokuussa monien kuukausien "tankkauksen" jälkeen.

Hannu Lehto

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä