Pääkirjoitukset
Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Kokkolan hyvät kasvunäkymät eivät jostain syystä näy johtajahaussa
Jos pöhinää ei synny annetussa laatikossa, liikutellaan laatikon seiniä.
Näin jouduttiin toimimaan Kokkolassa, jossa kaupunginjohtajan haun ensimmäinen kierros tuotti vain seitsemän hakemusta.
Kaustisen kunnanjohtajaksi valittiin hiljattain Kaskisten entinen kaupunginjohtaja Minna Nikander. Virkaa haki lisäkierroksen jälkeen kaikkiaan 28 ehdokasta. Vertailu Kokkolaan on epäreilua siinä mielessä, että Kaustisella kelpoisuusehtona oli korkeakoulututkinto, Kokkolassa ylempi korkeakoulututkinto. Maisteri on aina maisteri.
Ylempää korkeakoulututkintoa vaadittiin myös Oulussa, jossa virkaan haki ensimmäisellä kierroksella 13 ja toisella 10 henkilöä. Porin kaupunginjohtajan määräaikaiseen virkaan haki heti kättelyssä 29 henkilöä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta viimeiakaisissa hauissa on se, että Kokkola ei kiinnostanut edes Peter Marksia. Nimenvaihdoksen muutama vuosi sitten tehnyt vantaalainen Marks tunnetaan mystisenä hakija-automaattina. Hän pyrki niin Kaustisen, Oulun, Porin kuin Lestijärvenkin johtoon.
Kokkolaan hän ei jostain syystä halunnut.
Kun haku Oulussa tuotti ensimmäisellä kierroksella vain 13 hakemusta, Kauppalehti tuomitsi “kaupungin vetovoiman nollaksi”. Olihan hakijoiden joukossa muun muassa viestintäjohtajan hommaa hoitava teologi ja it-asiakaspalvelija. Kokkolassakin hakijoista vain neljä täytti hakuehdot.
Mistä pohjoisempien kaupunkien huono vetovoima johtuu?
Kokkolassa yhdeksi selitykseksi on tarjottu viran määräaikaisuutta. Moni saattaa puntaroida sitä, lähteäkö haastamaan nykyistä kaupunginjohtajaa. Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ilmoitti jatkohaluistaan vain muutamaa tuntia ennen hakuajan päättymistä.
Istuvan johtajan haastaminen vaatii aina erityismuskeleita.
Jatkokierrokset sekä rekrytointikonsulttien ja päättäjien suorat kosiskelut potentiaalisten nimien suuntaan ovat arkipäivää johtajahaussa. Porkkanoita tarvitaan, sillä kovakin tekijä joutuu miettimään sitä, kuinka kovaan paikkaan hän ihmisenä haluaa. Kaupunginjohtaja joutuu odotusten ja paineiden ristiaallokkoon, johon poliittinen paikallisdynamiikka ja ihmisten palautevyöry tuovat omat lisänsä.
Kokkolan johtajahaun saldoa voi joka tapauksessa pitää ihmeellisen heikkona. Onhan kaupunki kasvussa, jollaista on viimeksi nähty 1960-luvulla. Suurteollisuusalueelle on syntymässä ainakin 1600 työpaikkaa.
Kaupunginjohtajan rooli on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Kyseessä on entistä enemmän kaupungin kasvot; edunvalvoja ja markkinoija, leveä pensseli ja hengenluoja.
Suomen kehittämisen konsultointiyritys MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen kuvailee Keskipohjanmaalle, että “joukkueenkokoajan rooli” on entistä merkittävämpi. Kuntakentän markkukanervan täytyy rasvata koneisto sellaiseksi, että kehittämistyötä tehdään yhdessä.
Kamreerimaisen otteen lisäksi vaaditaan silmää henkilöstöjohtamiselle.
Kokkolan kaupunginjohtajan uusi hakuaika päättyy 5. huhtikuuta kello 12.
Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.
Lue myös:
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
