Paikallisuutiset
Kokkolalainen Anna Nurmi-Lehto ei aivan heti keksi, mitä hän mieluummin tekisi kuin nykyistä työtään
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tehty lopputyö vahvistaa käsityksiä siitä, että eriarvoinen kohtelu jarruttaa yhä naisten etenemistä työuralla.
Aika usein, kunJohanna Sundqvist tapaa uusia ihmisiä esimerkiksi konferenssimatkalla, hän jättää aluksi tittelinsä kertomatta. Kun naisen asema yrityksessä jossain vaiheessa kuitenkin paljastuu, yhteistyökumppaneiden ilmeet ovat usein paljonpuhuvia.
– Tittelini tulee heille monesti selvästikin yllätyksenä. En jätä sitä alkuun kertomatta kiusoitellakseni vaan ehkä ennemminkin siitä syystä, etten pidä asiaa kaikkein tärkeimpänä juttuna juuri tuossa tilanteessa.
Sundqvist on noin 35 miljoonan euron liikevaihtoa vuosittain tekevän rehunvalmistaja Feedexin toimitusjohtaja. Suomessa harva nainen etenee vastaavanlaisiin tehtäviin.
Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta jossain vaiheessa uralla eteneminen hidastuu. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vähemmän kuin yksi kymmenestä ja kaikistayritysjohtajista alle kolmannes on naisia.
– Ei meitä mitenkään liikaa ole, ja kieltämättä välillä olo on aika yksinäinen. Toimitusjohtajana työskentelevien naisten kesken ei ainakaan täällä Keski-Pohjanmaalla oikein ole sellaista luontaista verkostoa, vaan jokainen ikään kuin paiskii töitä omassa pajassaan, sanoo Kokkolassa toimivan kuntoutusyritys Medirexin toimitusjohtajaAnna Nurmi-Lehto.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelmassa opiskelleenSakari Nokelan pro gradu -tutkielmassa ”Kummajaiset yritysten johdossa” tarkastellaan naisjohtajien kohtaamia asenteita työelämässä.
Stereotyyppisistä käsityksistä naisjohtajista, asenteellisesta yrityskulttuurista ja yritysten syrjivistä käytännöistä ei ole vielä likimainkaan päästy.
– Rakenteellista epätasa-arvoa on edelleen valitettavan monessa organisaatiossa, mutta onneksi meiltä löytyy vastapainoksi myös positiivisia esimerkkejä – myös Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta – vaikka nyt naisten johtamia konepajoja, joissa miehet sorvaavat ja koneistavat.
Nokela haastatteli tutkimustaan varten kuutta keskipohjalaista ja pohjalaista naisjohtajaa ja vertaili heidän havaintojaan urapolun kehittymisestä talouslehdissä viime vuoden aikana julkaistuihin vastaaviin kertomuksiin.
– Tutkimustulosteni mukaan suurin eroavaisuus talouslehtien juttujen ja Pohjanmaan kauppakamarin alueen toimitusjohtajien omien urakokemusten välillä liittyi hiljaiseen syrjintään.
Hiljainen syrjintä näkyy esimerkiksi tilanteissa, joissa naisjohtaja ei pääse osalliseksi kaikkeen yritystä koskevaan tietoon tai sellaiseen informaatioon, josta olisi hyötyä uralla etenemisessä.
– Tai miehet saavat metsästyskerhoissa ja saunailloissa uran kannalta merkittävää infoa jo siinä vaiheessa kun se on vielä epävirallista, esimerkiksi vinkin lähiaikoina avautuvasta mielenkiintoisesta työtehtävästä, Nokela selventää.
Syrjintä voi olla vähättelyä, nimittelyä tai epäasiallista kommentointia siinä missä fyysistä häirintää tai epäasiallista käytöstäkin. Tutkielmaan haastatellut naiset kertovat kokeneensa tytöttelyä ja ohipuhumista, silmien pyörittelyä ja sopivaisuuden rajat ylittävää taputtelua.
– Sellainen on yksinkertaisesti epäkorrektia, eikä missään tapauksessa sovi nykypäivän työkulttuuriin, Nokela napauttaa.
Syrjintä, stereotypiat ja ennakkoasenteet vaikuttavat erityisesti rekrytointeihin, mutta myös naisjohtajien itseluottamukseen varsinkin uran varhaisessa vaiheessa.
– Tytöttelyyn en itse onneksi enää viime aikoina ole juuri törmännyt, mutta kieltämättä silloin kun aloitin toimitusjohtajana sellainen, yleensä tahaton tytöttely, oli tutumpaa. Olen aika välitön ihminen ja jonkun kerran tulinkin ehdottaneeksi, että sopii aivan vapaasti tulla kokeilemaan, josko homma onnistuisi herralta paremmin, Nurmi-Lehto hymähtää.
Medirexin toimitusjohtaja toteaa, ettei hän ole kokenut tarvetta erityisesti kovettaa itseään suoriutuakseen työtehtävistään.
– Pikemminkin päinvastoin! Sellainen vanhan liiton johtaminen ei ole nykypäivää. Sen sijaan teflon-pintaa tarvitaan tietyissä tilanteissa, ettei provosoidu vaan pystyy ristiriidoista huolimatta tekemään nopeasti tyylikkäitä päätöksiä.
Jo lähtökohtaisesti naisten kynnys hakeutua johtotehtäviin on monesti paljon korkeampi kuin miesten.
– Ehkä naiset ajattelevat useammin kuin miehet, että pitäisi hallita kaikki alaan liittyvä ennen kuin voi ottaa vastuullisen työtehtävän vastaan, Sundqvist pohtii.
Kummajaiset yritysten johdossa -tutkielman mukaan naisten työsuorituksia myös arvioidaan ankarammin kriteerein kuin miesten. Naiset tekevät niin itsekin, mutta se kenties liittyy ennemmin luontaiseen itsekriittisyyteen.
Nokelan mukaan etenkin nuoret naisjohtajat ovat kovin itsekriittisiä ja kokevat herkästi epävarmuutta sellaisissakin tilanteissa, joissa ei tarvitsisi.
– Se näkyy jopa tilanteissa, joissa naisjohtaja on porukan pätevin ja paljon osaavampi kuin työyhteisön muut jäsenet. Kun nainen valitaan tehtävään, jossa on sekä budjettivastuuta että paljon alaisia, hän käy usein ajatuksissaan läpi, että ”onko minusta todella tähän?”. Samaan aikaan moni mies miettii, että ”miksi vasta nyt?”.
Anna Nurmi-Lehto kokee, että hänen oli luontevaa nousta isänsä perustaman firman johtoon kahdeksan vuotta sitten.
– Eivät kaikki halua yrittäjiksi, eikä kaikista ole ottamaan samalla lailla vastuuta. Kyllä kai se jollain lailla on temperamenttikysymys, että tällaisesta työstä nauttii. Olen itse omaksunut tietynlaisen johtajanroolin jo pienestä pitäen, ja mennyt osin tietämättänikin kaiken aikaa sitä kohti niin koulutus- kuin muissakin valinnoissani.
Johanna Sundqvistkin alleviivaa työn tekemisen merkitystä uralla etenemiseen.
– Toimitusjohtajaksi ei päädytä minkään lottoarvonnan kautta. Ei kukaan tule sanomaan että ”ole hyvä, tuossa olisi sinulle nyt tuollainen homma”. Uralla eteneminen vaatii aina paljon työtä ja halua oppia joka päivä jotain uutta.
– Siitäkään ei ole haittaa, jos on intoa kehittää itseään myös työajan ulkopuolella. Ajattelen niin, että kun olen valinnut tämän työn, minulla pitää myös olla jotain annettavaa yritykselle ja sille porukalle joka meillä on töissä.
Nurmi-Lehto ja Sundqvist painottavat kumpikin persoonallisuuden ja temperamentin merkitystä toimitusjohtajana menestymisen edellytyksenä.
– Pitää olla vähän kova, mutta ei tietenkään niin että se johtaisi huonoon käytökseen. On hyvä, kun johtaja itse tietää, mitä hän haluaa ja millä keinoilla firmassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Johtajan pitää myös olla avoin ja kuunnella ihmisiä aidosti. Meidän pitää puhua, puhua ja puhua – toisillemme, ei vain toisistamme kahvihuoneessa, Sundqvist sanoo.
Mutta miten ihmeessä Pyhäjärven Calliossa, Pyhäsalmen kaivoksen kehittämishommissa ohjelmajohtajana työskentelevä Sakari Nokela tuli valinneeksi gradunsa aiheeksi naisjohtajat ja heidän kokemuksensa?
– Viime keväänä tutkimusaihetta miettiessäni luin lounaspöydässä Keskipohjanmaata ja törmäsin lehden sivuilla Pohjanmaan kauppakamarin johtajanPaula Erkkilän kolumniin alueen naisjohtajista. Totesin, että tässähän on minulle hyvä tutkimusaihe, naisten urapolkuja ei ole tutkittu ollenkaan liikaa.
Nokela kertoo, että aivan yhtä hyvin hän olisi voinut valita jonkun toisen tutkimuskohteen Vaasan yliopistolle tehdyn gradunsa aiheeksi, mutta johtajuus ja johtamisen tutkiminen kiinnosti erityisesti.
– Sillä on niin iso merkitys liiketoiminnan kehittämisessä. Omassakin työelämässä on tähän mennessä tullut vastaan niin hyviä kuin huonoja johtajia, naisia ja miehiä.
– Ja kyllä valinta varmaan osaltaan liittyy myös siihen, että naisjohtajuutta ovat tähän mennessä tutkineet lähinnä naiset ja halusin ehkä vähän rikkoa tuota kaavaa.
Eikä siinä vielä kaikki.
– Lisäksi minulla on kaksi tytärtä, joita olen saanut matkan varrella sparrata: ”Älkää nöyristelkö, vaan uskokaa omaan tekemiseen ja osaamiseen”, Nokela kertoo.
Roolimalleja ja positiivisia esimerkkejä tarvitaan jatkossakin.
Lähteet ja viittaukset:
Keskipohjanmaa (KP 5.3.2019): Paula Erkkilän vieraskolumni Kummajaiset yritysten johdossa
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA (2019): Lasikaton paradoksi
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
