Paikallisuutiset
Kokkolalaiset toivovat Raatihuoneesta avointa tilaa — Historiallinen arvo rajaa vaihtoehtoja
Kaupunkilaiset toivovat mahdollisuutta päästä sisälle Kokkolan historialliseen Raatihuoneeseen. Toive korostui kyselyssä, jossa kartoitettiin kokkolalaisten näkemyksiä Raatihuoneen tulevasta käytöstä. Tiloihin ehdotettiin muun muassa kahvila- ja ravintola- sekä museo- ja näyttelytoimintaa, pienimuotoisia tapahtumia sekä matkailupalveluita.
Vastaajista pieni enemmistö kannatti Mannerheiminaukion muuttamista täysin autottomaksi.
Kyselyn teetti työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotus Raatihuoneen tulevaksi käytöksi. Raatihuone jää nykyisestä käytöstä tyhjilleen syksyllä 2024, kun Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri muuttaa Musiikkikeskus Snellmaniin.
Nyt ryhmä on saanut valmiiksi esityksensä. Luontevimpana tulevana käyttäjänä työryhmä pitää kaupunkia tai kaupunkikonserniin kuuluvaa organisaatiota, jonka toiminta olisi sillä tavalla avointa ja julkista, että se avaisi Raatihuoneen ovia myös kaupunkilaisille.
Työryhmä päätyi esittämään Raatihuoneen yläkertaa edustus- ja kokouskäyttöön. Alakertaan ryhmä ei esitä mitään tiettyä toimintaa, kunhan tila olisi jatkossa aiempaa paremmin, mutta valvotusti, kaupunkilaisten tutustuttavissa.
Käytettiinpä Raatihuonetta miten hyvänsä, rakennuksen nykykunto edellyttää peruskorjausta, jolla pysäytetään talon liikkuminen ja siitä seuraava halkeilu. Peruskorjauksen yhteydessä yläkerran koristemaalaukset tulisi restauroida.
Työryhmän mielestä talon saavutettavuutta ja esteettömyyttä on syytä kehittää, mutta rakennuksen historiallisen arvon ehdoilla. Niinpä esimerkiksi pääoven eteen ei ryhmän näkemyksen mukaan tule rakentaa ramppia.
Mikäli yläkertaa käytetään yleisötilaisuuksiin, paloviranomaiset edellyttävät varapoistumistien rakentamista, ja työryhmä ehdottaa talon arvoon sopivan varapoistumisratkaisun toteuttamista itäseinälle, Seurahuoneen puolelle.
Lisäksi työryhmän mielestä on syytä selvittää, olisiko mahdollista rauhoittaa Raatihuoneen edusta moottoriajoneuvoliikenteeltä ja pysäköinniltä ja ottaa Mannerheiminaukio nykyistä aktiivisemmin kaupunkikulttuurin käyttöön.
Työryhmän puheenjohtajana toimii kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus ja sen muut jäsenet ovat museotoimenjohtaja Kristina Ahmas, sivistysjohtaja Terho Taarna, toimitilakoordinaattori Juha Jylhä, strategiapäällikkö Piia Isosaari, Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Teea Pietilä sekä kaupunginjohtajan sihteeri Sonja Remell.
Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.
Kokkolan Raatihuone
valmistunut vuonna 1842
suunnittelija arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka on suunnitellut myös muun muassa Helsingin tuomikirkon ja Valtioneuvoston linnan
rakennuttaja laivanvarustaja, kauppaneuvos Anders Donner
empiretyylinen
talossa toimi alunperin meritullioikeusoikeus, raastuvanoikeus, kaupungin hallinto ja kaupunginvankila
myöhemmin käytetty muun muassa juhlatilana
tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin toimisto ja harjoitustiloja.