Talous

Koronakriisin aiheuttamaan talouskurimukseen ei ole odotettavissa nopeaa ratkaisua – Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun mielestä rokotteen saaminen on ratkaiseva tekijä

Analyysi kuulostaa tylyltä. Sen vuoksi, että se on.

Helmikuun viimeisellä viikolla Nordean osakestrategiJukka Oksaharju vasta ennakkoi koronaviruksen vaikutuksia talouteen.

Kommentissa oli realismin lisäksi myös ripaus sarkasmia.

– Yleisen elämänkokemuksen valossa keskuspankit eivät saa koronavirusta holveihinsa lukkojen taakse, Oksaharju totesiKeskipohjanmaan jutussa tiistaina 25. helmikuuta.

Yritysten toiminta on rakentunut jatkuvan kassavirran olettamalle. Jukka Oksaharju Nordnetin osakestrategi

Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Virus ei tosiaankaan ole pysynyt lukkojen takana, vaan levinnyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Ei pelkästään osumaa, vaan nyrkkeilytermein lukua on ottanut koko maailmantalous. Mukana joukossa Suomi, joka on kohta kuukauden totutellut elämään poikkeusoloissa suljettujen rajojen sisällä.

Siihen Oksaharjun tylyyn analyysin huhtikuun ensimmäisen viikon päätteeksi:

– Pahin pelko on toteutunut. Pelkään pahoin, että tämä ei ole vielä tässä.

Toki Oksaharju puhuu nyt taloudesta. Juuri siitähän häneltä on näkemystä kysytty.

Pandemian inhimillistä hintaa hän ei todellakaan vähättele, mutta toteaa markkinoiden karun realismin.

– Markkina on sen verran raadollinen, että se ei laske ihmishengelle hintaa. Vaan ihmisten ja tavaroiden liikkumisen hidastumiselle.

Kun ihmiset ja tavarat eivät liiku, ei pyöri myöskään talous. Yhtälö on perimmiltään näin tavattoman yksinkertainen. Pörssien syöksy – joka tosin on viime aikoina kääntynyt ehkähieman yllättäväänkin nousuun – ei ole suhteessa koronan vuoksi kuolleiden ihmisten määrään. Ei vaikka vainajien lukumäärää ei voi esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa vähätellä. Yksikin on luonnollisesti sataprosenttinen isku tämän läheisille.

– Vaikka jokainen ihmishenki on arvokas, ei ihmisiä ole menehtynyt sellaista määrää, joka perustelisi markkinareaktion. Markkinareaktio pohjautuu ihmishenkiä suojeleviin toimiin. Oletettavaa on, että inhimillinen kärsimys valitettavasti lisääntyy lähiviikkoina, mutta markkinoilla katse on siinä milloin rajoituksia aletaan purkaa ja talous pääsisi toimimaan, Oksaharju pelkistää.

Juuri tähän liittyi pari viikkoa sitten tapahtunut nousupyrähdys Yhdysvaltain markkinoilla. Presidentti Donald Trump lähetti mielisomekanavansa eli Twitterin kautta keppikirjaimin kirjoitetun näkemyksen. Siinä hän varoitti, että lääke koronapandemiaan ei saa olla pahempi kuin itse tauti.

WE CANNOT LET THE CURE BE WORSE THAN THE PROBLEM ITSELF. AT THE END OF THE 15 DAY PERIOD, WE WILL MAKE A DECISION AS TO WHICH WAY WE WANT TO GO!

— Donald J. Trump (@realDonaldTrump)March 23, 2020

Trumpin näkemystä voi pitää kyynisenä, mutta markkinat siitä pitivät. Tosin sen jälkeentartuntatilanne Atlantin takana on synkentynyt ja luvut menehtyneiden määrästä kasvaneet.

Miksi talous sitten sakkaa näin pahasti. Perimmäinen syy piilee itse bisneslogiikassa.

– Yritysten toiminta on rakentunut jatkuvan kassavirran olettamalle eli sille olettamalle, että talouden pyörät pyörivät jatkuvasti, velkaa uskaltaa ottaa ja asioita ketjuttaa globaalissa toimitusverkossa, Oksaharju kuvaa yritysmaailman todellisuutta.

Kun sitten yhtäkkisesti kassaan virtaava raha tyrehtyy, korvaavien korjausliikkeiden tekeminen on pirullisen vaikeaa. Eikä pelkästään vaikeaa, vaan usein sula mahdottomuus. Erilaiset sopeutumistoimet, lomautukset ja mahdolliset irtisanomiset ovat enemmänkin ajan voittamista.

– Ei ole olemassa monta sellaista yritystä, jotka kestävät talouden pysähtymistä monen kuukauden ajan. Sen vuoksi ollaan nähty valtiollisen ja julkisen sektorin tukipaketteja ja keskuspankkitoimia yritysten kassatilanteiden helpottamiseksi.

Tukitoimia ei pidä vähätellä, mutta parhaimmillaankin ne vain tarjoavat sillan yli synkän virran. Kukaan ei vain tiedä tuon nyt mustana hohkaavan vesistön leveyttä.

Yrityksillä kuuuu tietysti mielellään olla puskureita pahan päivän varalle, mutta näin pahaa päivää ei oltu osattu odottaa missään.

– Yritystoimintaan kuuluu monta riskiä, mutta pandemia ei ole yksi niistä. Yrittäjän pitää monelta riskiltä suojautua ja olla valmis menettämään sijoittamansa pääoma, mutta pandemiaa vastaan ei ole kohtuullista odottaa yrittäjän suojautuvan, Oksaharju toteaa.