Paikallisuutiset
Kuntakierros: Jussi Niinistö, kumpi olet enemmän, entinen puolustusministeri vai Kannuksen kaupunginjohtaja?
”Hyvää päivää, Jussi Niinistö!”, hihkuu ruokalasta luokkaan marssiva Raasakan koulun eskarilainen. Muutama muukin moikkaa. Kannuksen lapsille on ihan tavallista, että kaupunginjohtaja istuskelee koulun aulassa keltaisella sohvalla juttelemassa muukalaisten kanssa.
Siihen on kaksi syytä:
1) Koulu on uusi ja kiiltävä ja kaupunginjohtaja on siitä ylpeä. Hän haluaa viedä vieraat kunnan merkittävimpään paikkaan ja tällä hetkellä se on uusi Raasakan koulu, Kannuksen suurin investointi koskaan.
2) Koululaiset ja muut kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että pomo on läsnä arjessa ja voi pelmahtaa juttusille missä vain. Korona-aikana Niinistö piti vastaanoton päiväkotilaisille, jotka olivat tohkeissaan saatuaan tervehtiä juurikin Niinistöä. Kaimansa oli samaan aikaan presidenttinä vilkuttamassa oman linnansa parvekkeelta pääkaupungissa.
Jussi Niinistö on ollut Kannuksen johdossa nyt neljä ja puoli vuotta. Työhuone on järjestyksessä, standaarit ja edeltäjien muotokuvat hyllyssä, muutamat paperit pinossa. Kunnan avainluvut, hankkeet, luottamushenkilöt ja alueen yritykset ovat tarkasti ajatuksissa ja selkeästi jäsenneltyinä rauhallisessa puheessa.
Pientä keskipohjalaista kaupunkia johtaa helsinkiläissyntyinen sotahistoriasta väitellyt filosofian tohtori, joka edelleen muistetaan paremmin Sipilän hallituksen puolustusministerinä.
Hyppy pääkaupunkiseudulta ja valtakunnanpolitiikasta Kannukseen oudoksuttaa osaa ihmisistä edelleen. Siksi Niinistön pitää – taas – perustella.
Niinistön puolustusministerikaudella soinilaiset irtaantuivat halla-aholaisista perussuomalaisista omaksi eduskuntaryhmäkseen, josta myöhemmin tuli Sininen tulevaisuus -puolue. Sillä ei kuitenkaan ollut tulevaisuutta, eikä se vuoden 2019 eduskuntavaaleissa saanut yhtään kansanedustajaa läpi. Tällöin eduskunnasta putosi myös Jussi Niinistö.
– Silloin mietin, että olisiko se politiikka tässä ja mikä voisi olla ammatti, missä koulutus ja kokemukseni yhdistyisivät.
– Kun olin ääneen pohtinut, voisiko se olla kuntajohtaminen, minua jo yllytettiin hakemaan ja laitoin paperit Seinäjoelle. En päässyt alkua pidemmälle ja tuntui, että ei tämä kannata.
Kannatti kuitenkin. Kannuslaiset luottamushenkilöt bongasivat Seinäjoen kandidaateista Niinistön, käärivät hihat ja houkuttelivat kisaan.
– Vaikutti, että täällä minulla olisi tukea eri poliittisten ryhmien keskuudessa ja annoin suostumukseni haussa mukana olemisesta.
Vuoden 2020 kesäkuussa Kannuksen kaupunginvaltuusto nuiji Niinistön valinnan äänin 23–4. Kuulostaa vahvasti siltä, että kaupunginjohtaja haluaa edelleen vakuuttaa olevansa luottamuksen arvoinen. Hän ei valinnan jälkeen ole hakenut mihinkään muualle.
Ei hän silti pidä luottamusta kiveen hakattuna. Jopa kokeneelle poliitikolle ja entiselle ministerille kuntajohtaminen näyttäytyy, jos ei suorastaan kauhun, niin ainakin jännityksen tasapainona: vaikka kuntapomo haluaisikin edetä urallaan, voi liian moneen paikkaan hakeminen estää valituksi tulemisen. Liian innokas ei herätä luottamusta.
– Tämä on vähän oma taiteenlajinsa. Vaikka haluaisikin eteenpäin urallaan, niin eihän se sitoutumisesta anna hyvää kuvaa, jos heti vuoden sisällä valinnasta ilmoittaisi avoimesti olevansa käytettävissä jossain muualla.
– Näen, että pidempiaikainen sitoutuminen kuntajohtamisessa on parempi vaihtoehto kuin reipas hakeutuminen uuteen.
Jatka virkettä
Annoimme Jussi Niinistölle seitsemän aloitusvirkettä, jotka kaupunginjohtaja jatkoi loppuun.
Jos en olisi kaupunginjohtaja, olisin historiantutkija.
Aamulla ensimmäisenä keitän kaurapuuron.
Joskus kasvatus- ja opetuslautakunnan esityslistaa tutkiessani saatan korjata kirjoitusvirheitä.
Kaupungilla kävellessäni kannuslaiset yleensä tunnistavat kaupunginjohtajan.
Oudointa tässä kaupungissa on se, että Alko ja Kela sijaitsevat samassa rakennuksessa.
Kunnan tärkein tehtävä on tarjota juuret elämälle.
Eläkkeellä aion lukea ja kirjoittaa historiakirjoja.
No, missä vaiheessa rupesit olemaan enemmän Kannuksen kaupunginjohtaja kuin entinen puolustusministeri?
– Eiköhän se pikkuhiljaa ole siihen kääntymässä.
Eipä taida olla. Kannuksen kaupunginjohtajan huoneesta vastailtiin jälleen ennen vuodenvaihdetta toimittajien kysymyksiin jälkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Niinistö uskoi, että Suomen irtautuminen sopimuksesta olisi mahdollista ja voisi vetää mukaansa muitakin Nato-maita.
Taidat kuitenkin seurata vielä hieman muitakin Kannuksen ulkopuolisia asioita kuin naapurikuntien veroprosentteja?
– Onhan mulla sellaista lukkarinrakkautta puolustuspolitiikkaan, vaikka osa mun tiedoista onkin jo vanhentuneita.
Ennen ministerikauttaan Niinistö istui puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja valtakunnan politiikkaa edelsi tausta sotahistorian dosenttina. Ei ymmärrys historiasta ja kokemukset Nato-pohdinnoista, hävittäjähankinnoista ja jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta mihinkään haihdu.
On täysin varmaa, että Kannuksen kaupungintalolla ainakin yhdessä tietyssä huoneessa puhutaan jatkossakin sujuvasti sekä Suomen puolustuksesta että yksityisteiden talvikunnossapidosta.
Niinistö vakuuttaa kerta toisensa jälkeen, että varhaiskasvatusta tai keskustan liikenteenjakajaa koskeva vääntö ei tunnu tylsältä puolustuspolitiikkaan verrattuna.
– Ei. Tai jos onkin, niin se ei haittaa minua. Olen pitkäjänteinen ihminen ja on kiinnostavaa nähdä hankkeiden eteneminen alusta loppuun asti. Uuden koulun rakentaminen tai tuulivoimahankkeet kestävät vuosia. Se sopii minulle.
Rauhalliseksi ja pitkäjänteiseksi ihmiseksi itseään toistuvasti kutsuvan Niinistön työhistoria on jännä. Alanvaihdokset ovat olleet jos ei radikaaleja, niin ainakin yllättäviä, mutta niitä ei ole tehty poukkoilevasti.
Karkeasti laskien ensimmäiset 15 vuotta meni yliopistolla tutkijan tehtävissä, seuraavat 15 vuotta politiikassa. Nyt kun kaupunginjohtajana on takana vajaat viisi vuotta, natsaisi jatkumoon hyvin vielä 10 lisää. Siinä vaiheessa olisi 15 vuotta taas täynnä ja mies eläkeiässä.
Niinistö nyökyttelee. Olisi ihan hyvä suunnitelma johtaa juuri tätä nimenomaista kaupunkia siihen asti. Omien sanojensa mukaan hänellä ei tällä hetkellä ole minkäänlaista hinkua Kannuksesta muualle.
Ja sieltä ne samat sanat taas tulevat: pitkäjänteisyys, luottamus, sitoutuminen.
– Tämä on luottamuspeliä. Pitkäaikainen sitoutuminen siihen on järkevää.
Jussi Niinistö
Syntynyt: Helsingissä vuonna 1970
Asuu: Kannuksessa ja Helsingissä
Perhe: Puoliso ja kolme aikuista lasta entisestä liitosta
Koulutus: Filosofian tohtori
Ura: historiantutkija, Perussuomalaisten vaalipäällikkö, kansanedustaja (ps., sin.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, puolustusministeri, kaupunginjohtaja, Suomen historian dosentti, Suomen sotahistorian dosentti
Jos politiikkaan verrataan, kaupungin johtamisessa on pitkäjänteisyyden lisäksi muitakin mainioita puolia, kuten kesäloma ja talviloma. Niitä ei politiikan vuosina pystynyt aina pitämään ollenkaan.
Nyt pystyy, eivätkä kaikki työpäivät muutenkaan veny mahdottomiksi. Silloin kaupunginjohtaja kaappaa kävelysauvat kouriinsa ja lähtee mittailemaan Kitinkankaan reittejä. Jos vierellä ei ole tutun lenkkiporukan kavereita, korvissa on kuulokkeet ja niissä äänikirjoja.
Niinistö lukee paljon historiateoksia. Mieluiten tietenkin sotahistoriaa. Myös keräilyharrastus koskee, yllätys yllätys, puolustusta. Kokoelma Suomen puolustusministerien elämäkerroista ja muistelmista ei ihan vielä ole täydellinen.
– Olisiko niitä sellaiset parisenkymmentä nyt.
Pari ensimmäistä kesän lomapätkää kaupunginjohtajalla meni ihmetellessä, mitä silloin kuuluu tehdä, kun töitä ei ole.
– Sitten keksin tuon historian kirjoittamisen.
Niinistö on siis myös kirjailija. Julkaistuja sotahistoriallisia teoksia hänellä on useita tutkijan uraltaan. Nyt työn alla on Docendon kustantama teos englantilaisten aseistamia karjalaisia vastaan taistelevasta retkikunnasta Vienan Karjalassa vuonna 1918.
Se on hautunut pitkäjänteisen miehen mielessä pitkään.
– Kyseessähän on täysin marginaalinen historia, mutta mua kiinnosti se siksi, että olen kolmekymmentä vuotta sitten haastatellut tämän retkikunnan viimeistä elossa olevaa veteraania ja se on siitä asti ollut mietteissä.
Palataan kuitenkin vielä viime vuosisadan alun Vienan Karjalasta 2020-luvulle Kannukseen. Sinne helsinkiläissyntyisellä ja pitkään Nurmijärvellä asuneella Niinistöllä ei ennestään ollut juurikaan yhteyksiä tai kosketusta.
Nyt on. Kaupunginjohtaja tuntuu keskipohjalaistuneen kannuslaisten mielestä sopivasti. Ei räyhäkkää eikä liian riehakasta menoa, mutta rauhallista keskustelua kaupunkilaisten parissa. Kulttuuri tuntuu sopivan kaikille osapuolille.
Kun kävelemme keskustan läpi, muutama vastaantulija tervehtii maltillisesti, mutta reippain kommentti tulee Raasakan eskarilaiselta. Kannuslaiset kyllä kuulemma tohtivat lähestyä kaupunginjohtajaa, mutta kovin ärhäkkää mielipiteidenvaihtoa ei kasvotusten käydä.
Kaupunginjohtajan mukaan sama pätee myös kaupungin päätöksentekoon. Kannuslaiset luottamushenkilöt ovat saaneet harvinaisen kärsivällisen tapauksen virkajohtoon. Kaupunginjohtaja ei nimittäin oikein keksi päiviteltävää näitten toiminnasta.
– Kyllä siellä tehdään ihan vilpitöntä pohtimista siitä, minkälaista palvelutasoa tarvitaan, että pito- ja vetovoima ylläpitävät väkiluvun entisellään. Ja että miten nuo palvelut rahoitetaan. En näe, että edes kuntavaalivuosi tähän olisi tällä hetkellä vaikuttanut.
– Suht sopuisasti ollaan päästy asioissa eteenpäin.
Ihmekös, että Niinistö ei suostu lausumaan, mille naapurikunnalle tai kollegalle olisi syytä olla kateellinen. Sen sijaan hän kertoo, mitä naapurissa ihmetellään: viime vuoden lopulla Kannuksen kaupunginhallitus halusi nostaa veroprosenttia vielä korkeammaksi kuin kaupunginjohtaja oli esittänyt.
– Kokkolasta tuli kyselyjä, että miten sinä tuossa onnistuit, Niinistö myhäilee.
Seuraavaksi Kannuksessa pitäisi onnistua päivähoidon tilojen järkeistämisessä. Ajatus on koota kaikki hajallaan erilaisissa ja osin muuhun käyttöön suunnitteluissa tiloissa toimivat varhaiskasvatuksen yksiköt yhteen. Siitäkin kuulemma vallitsee poliittinen yksimielisyys.
Kuuntele videolta, kun Jussi Niinistö valitsee Kannuksen kaupunki-sloganeista parhaimman
Rupeaa kuulostamaan tylsältä. Pyrkiikö Niinistö suorastaan välttelemään ristiriitatilanteita?
– Kyllä mulla luonne on sellainen. Ehkä vähän jopa jähmeä ja luotettava.
Ja?
– No pitkäjänteinen.
Tulihan sekin sieltä.
– Sellainen olen ollut pikkulapsesta saakka. Haluan saattaa työt loppuun asti, olivat ne sitten isoja tai pieniä.
Kuten kaupungin historian kallein investointi, uusi koulu, tai keskustan tiejärjestelyt?
– Niin. Ja se kirja, se on ääriesimerkki. On kolmekymmentä vuotta ollut mielessä ja nyt valmistuu. Onhan se hienoa.
Entä, jos jotain ei saa loppuun asti? Luulisi, että luonnetta syö, jos ei itse saa olla mukana toteuttamassa asioita. Miltä se tuntuu, kun muut olivat tekemässä ja toteuttamassa Nato-päätöstä?
– Aika aikaa kutakin. Politiikkaa tehdään ajassa ja mun aika meni jo. Sitä ei saa takaisin, mutta ei sitä toisaalta kukaan voi minulta poiskaan viedä. Itse olen tyytyväinen tuloksiin ja pidän lähes kaikkia tekemiäni päätöksiä oikeina.
Seuraajiaan puolustusministeriössä Niinistö ei ole lähtenyt neuvomaan.
– En lähde huutelemaan Kannuksesta kaartin kortteliin, ellei erikseen kysytä.
Pitkäjänteisellä miehellä muuntautumisprosessi puolustusministeristä kaupunginjohtajaksi on edelleen kesken, mutta pakko kai uskoa, että tämäkin projekti saatellaan huolellisesti loppuun asti, vaikka siihen menisi vielä vuosikymmen.
Kannus
Noin 5200 asukkaan kaupunki Keski-Pohjanmaalla
Naapureina Kokkola, Kalajoki, Sievi ja Toholampi
Suurimmat työnantajat kunta, Pouttu, Kannustalo, Pihla. Kaupungissa myös useita kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä, jotka yhdessä työllistävät paljon ihmisiä.
Veroprosentti 9,4
Velkaa tällä hetkellä noin 5 000 euroa per asukas
Vuoden 2025 talousarviossa tavoitteena nollatulos
Kuntapomot Keparissa -juttusarjassa kierrämme alueen kunnat ja jututamme johtajia. Jutut julkaistaan kevään 2025 aikana.
Juttua korjattu 7.1. kello 14.10. Niinistö valittiin kaupunginjohtajaksi äänin 23–4, eikä 24–4.