Paikallisuutiset
Kysely: Häirintää esiintyy yhä seurakunnissa ympäri maan – Vastausten perusteella naispappeus on mielipiteitä jakava teologinen kysymys eritoten Oulun hiippakunnassa
Kirkko selvitti häirintätapauksia ja tasa-arvon toteutumista hiippakunnille suunnatun kyselyn avulla.
Seurakunnissa esiintyy yhä sekä sanallista että fyysistä häirintää, ilmeneeKirkon tutkimuksen ja koulutuksen alkuvuonna 2022 toteuttamasta kyselystä. Kyselyn vastaajina on Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kokoama verkkopaneeli, jossa on yhteensä 568 henkilöä. Kyselyyn vastasi 240 työntekijää ja luottamushenkilöä. Vastausprosentti oli 40 prosenttia.
Lähes kymmenesosa kirkon työntekijöistä oli kokenut häirintää sekä työyhteisön sisältä että ulkopuolelta. Työntekijöistä seitsemän prosenttia ja luottamushenkilöistä kolme prosenttia kertoi kokemansa häirinnän jatkuvan edelleen.
Keskipohjanmaan levikkialueella vaikuttaa kolme hiippakuntaa: Oulun, Porvoon ja Lapuan hiippakunnat. Lapuan hiippakunnasta 28 vastasi kyselyyn, Oulun hiippakunnasta 21 ja Porvoon hiippakunnasta 9.
Oulun hiippakunnan vastaajista suurin osa ei ole kokenut häirintää. Häirintää kokemattomien osuus vastaajista on yhden kysymyksen perusteella 75 prosenttia, toisen perusteella 80 prosenttia.
Lapuan hiippakunnassa häirinnältä välttyneiden osuus heilahtelee niin ikään. En ole kokenut häirintää -kohdan on ruksinut yhdessä kysymyksessä 67,9 prosenttia vastaajista, toisessa 70,4 prosenttia vastaajista. Porvoon hiippakunnan vastaajien vastaava prosenttiosuus on molemmissa kohdissa 66,7.
Oulun, Porvoon ja Lapuan hiippakuntien prosenttiosuudet vertautuvat muiden hiippakuntien prosenttiosuuksiin.
– Vaikka vuosien 2011 ja 2022 kyselyaineistot eivät ole suoraan vertailtavissa, häirintää kokeneiden huomattava osuus kuitenkin kertoo, että koetusta häirinnästä puhutaan enemmän. Lisäksi työyhteisöissä on aiempaa selkeämmät rajat sille, mikä on häirintää ja mitä ei kuulu suvaita, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön vs. johtajaVeli-Matti Salminen toteaa tiedotteessa.
Kyselyssä selvitettiin myös työpaikkakiusaamista. Kussakin kolmessa Keskipohjanmaan vaikutusalueelle ulottuvassa hiippakunnassa noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta ei ole joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi nykyisessä työpaikassaan.
Sukupuoli nousee kyselyn perusteella merkittäväksi tekijäksi kokemuksessa eriarvoiseen asemaan joutumisesta esimerkiksi työuralla etenemisessä, palkkauksessa tai muissa eduissa. Seurakuntien työntekijät kertoivat kokeneensa eriarvoisuutta erityisesti sukupuolen, ammatti- tai henkilöstöryhmänsä tai iän perusteella. Luottamushenkilöillä taas eriarvoisuuden kokemukset perustuivat erityisesti uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai ikään.
Oulun hiippakunnassa tyypillisin eriarvoisuuden kokemuksen aiheuttanut tekijä oli sukupuoli: 41,7 prosenttia vastaajista ilmoitti tällaisesta kokemuksesta. Porvoon hiippakunnassa eriarvoisuuden kokemuksia aiheuttaa ennen muuta kieli (66,7 prosenttia vastaajista). Hiippakunta koostuu ruotsinkielisistä evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista. Lapuan hiippakunnassa selvästi yleisimmäksi tekijäksi nousi uskonnollinen vakaumus tai mielipide (60 prosenttia).
Kaikissa kolmessa hiippakunnassa vähintään 30 prosenttia vastaajista on kokenut joutuvansa eriarvoiseen asemaan sukupuolensa takia. Tämä suuruusluokka on hiippakuntien välisessä vertailussa ylempää keskitasoa.
Lähes 17 prosenttia työntekijöistä ja jopa kolmannes luottamushenkilöistä kertoi keskustelun pappien sukupuolesta ja viranhoidosta olevan seurakunnassa edelleen ajankohtaista. Oulun hiippakunnan vastaajista 57,1 prosenttia ilmaisee, että keskustelu pappien sukupuolesta ja viranhoidosta ei ole heidän seurakunnissaan ajankohtaista, kun taas kolmannes vastaajista on toista mieltä.
Porvoon hiippakunnassa vastaukset jakautuvat vielä rajummin. Siellä 44,4 prosenttia vastaajista ei näe keskustelua ajankohtaisena, joskin prosenttiosuuksien suuruutta arvioitaessa on muistettava Porvoon vastaajien verrattain pieni määrä. Lapuan hiippakunnan vastaajista reilut kaksi kolmasosaa toteaa, että keskustelu pappien sukupuolesta ja viranhoidosta ei ole ajankohtaista.
Yhtenä kohtana kysyttiin, onko seurakunnassa jäseniä tai luottamushenkilöitä, jotka eivät halua osallistua naispuolisen papin toimittamaan jumalanpalvelukseen. Noin neljäsosalla vastaajista oli kokemuksia tästä. Näin on asian laita myös Oulun hiippakunnassa, totesi 61,9 prosenttia kyseisen hiippakunnan vastaajista. Se oli reilusti suurin kyllä-vastauksien osuus kaikista hiippakunnista.
Asia selittynee osittain sillä, että seurakunnissa esiintyy opetusta, jonka mukaan nainen ei voi toimia pappina. Oulun hiippakunnan vastaajista tästä raportoi 28,6 prosenttia. Tämäkin kyllä-vastausten lukema on eniten kaikista hiippakunnista.
Oulun hiippakunta on maantieteellisesti laaja hiippakunta. Se ulottuu Perhosta Utsjoelle ja kattaa siis käytännössä koko Keski-Pohjanmaan maakunnan. Hiippakuntaan kuuluu 62 seurakuntaa.
Porvoon hiippakunta on alueellisesti hajanainen 47 seurakunnan hiippakunta. Pedersören rovastikunta on osa Porvoon hiippakuntaa. Esimerkiksi Uudenkaarlepyyn seurakunta, Luodon seurakunta ja Kokkolan ruotsalainen seurakunta kuuluvat Pedersören rovastikuntaan.
Lapuan hiippakunta painottuu Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Pietarsaaren suomalainen seurakunta sisältyy Lapuan hiippakuntaan.