Paikallisuutiset

Lähimaksun raja nousee 50 euroon – Monelle ikäihmiselle asioiden hoitaminen netissä on vaikeaa, eSeniorit ratkovat virtuaalisia pulmia

Pankkikonttoreiden vähenemisen myötä ja digitaalisten palveluiden lisääntyessä moni ikäihminen on joutunut turvautumaan läheisten apuun pankkiasioita hoitaessaan. Monen vanhuksen lapsi tai muu läheinen hoitaa nykyään niitä raha-asioita, joihin ikäihmiset kykenivät vielä kymmenen vuotta sitten vanhan kunnon pankkikirjan aikaan.

Silti pankeista vakuutetaan, että ikäihmisiä halutaan palvella ihan yhtä hyvin kuin aiemmin. Esimerkiksi NordeastaMarko Mettenranta kertoo, että vaikka kivijalkakonttoreita on vähennetty, digitaalisia palveluja on lisätty ja asiakkaat voivat nostaa käteistä rahaa yhteistyökumppaneiden K-markettien, R-kioskien ja Tokmannien kassoista.

– Toisin kuin voisi luulla, käteistä rahaa saa nykyään useammasta paikasta kuin koskaan aiemmin.

Rahan saannin edellytyksenä on henkilöllisyyden osoittaminen ja toisaalta pankkikortin tunnusluvun muistaminen.

– Vanhusten avuksi on tulossa lisäksi lähimaksun noston ylärajan nousu 25 eurosta 50 euroon. Tämä muutos tapahtuu huhtikuun alusta ja se parantaa monen, varsinkin ikäihmisen mahdollisuutta maksaa käteistä vastaavalla tavalla. Toki pitää muistaa, että kaikissa kauppapaikoissa, missä lähimaksaminen on mahdollista, asiakkaalta tiedustellaan aina silloin tällöin pin-koodia, joka on osattava näppäillä maksupäätteeseen. Ja jos sitä ei muista, maksutapahtuma ei etene, market-toimialajohtajaAntti Paananen KPO:sta kertoo.

Lähimaksaminen tarkoittaa tapaa, jossa maksu tapahtuu viemällä pankkikortti lähelle kassan maksupäätettä. Pääte lukee kortin tiedot ja velottaa oston sähköisesti tililtä. Ostos näkyy seuraavassa tiliotteessa tai heti nettipankin tilitiedoissa.

S-ryhmän toimipaikkojen kassoilta voi nostaa käteistä S-Pankin kortilla.

– Käteistä nostetaan kassalta edelleen, vaikka sen osuus on koko ajan vähentynyt. Käteinen on kuitenkin kätevä tapa hoitaa pieniä ostoksia, ei siitä mihinkään pääse, Paananen jatkaa.

Kaupat ovat vuoden alusta alkaneet hyväksyä maksuja myös Mobile Payllä. Kännykällä toimiva sovellus ottaa vastaan kassalla skannattavia ostoksia ja kun loppusaldo on valmis, asiakas voi kuitata ostokset kännykässä palaamatta takaisin kassalle.

– Eli tällöin ostoksia kasseihin laittava asiakas voi hoitaa maksutapahtuman saman tien loppuun palaamatta enää kassalle kuittaamaan. Palvelu on niin nuori, ettei sitä vielä kovin moni käytä, Paananen toteaa.

Kokkolan Prismaan on vähän aikaa sitten vaihdettu vanhan Otto-automaatin tilalle S-Ryhmän oma Nosto-automaatti. Nosto-automaateista voi nostaa rahaa kaikkien pankkien korteilla.

– S-ryhmä on rakentanut Nosto-automaattien verkostoa parin vuoden ajan, KPO:n talousjohtajaMatti Laukka kertoo.

Laukan mukaan uutta automaattia ei ole vaikea käyttää ja sen logiikka on paljolti samanlainen kuin Otto-automaatissa. Suurin ero Ottoon on siinä, että Nostosta voi nostaa myös kympin seteleitä.

– Jos ongelmia ilmenee, henkilökuntamme auttaa automaatin käytössä. Ja rahaa voi nostaa myös kassasta, Laukka kertoo.

Monissa pankeissa digiloikkaan asiakkaita koulutetaan vaikka kädestä pitäen.

Kokkolassa myös järjestöt kantavat kortensa kekoon.

Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksen sihteeriRiitta Anttila kertoo, että järjestön aktiivit kouluttavat ikä-ihmisiä pari kertaa kuussa tietotekniikan syövereihin.

– Se on huomattu, että tietotekniikka tuottaa todella paljon vaikeuksia ikäihmisille. Meiltä tullaan hakemaan yksityiskohtaisia neuvoja ja toisaalta usein haetaan opastusta yleisellä tasolla netin käyttöön ja ennen kaikkea nettipankkien toimintamalleihin. Monelle nettipankki on helppo, mutta ikäihmiselle ei välttämättä. Siinä on kuitenkin monta vaihetta ennen kuin painetaan entteriä ja sen jälkeen on vielä kaksi tunnistautumisen tasoa ennen kuin maksusuoritus on valmis.

– Silti sanoisin niin, että nettiin ja kännykkään ja sähköisiin palveluihin kannattaa suhtautua avoimin mielin. Ne helpottavat asiointia, Anttila kertoo.

Kokkolassa e-Senioreiden koulutusta annetaan kirjastossa. E-senioritoimintaa on Kokkolan ohessa myös muualla maakunnassa. Koulutustoiminnan aloitti Soite, joka halusi valistaa ihmisiä terveysaseman ja keskussairaalan sähköisistä sovelluksista. Nyt työtä jatketaan pääasiassa vapaaehtoisin voimin.

– Neuvomme ikäihmisiä ihan kaikissa tietoteknisissä ongelmissa. Esimerkiksi Kelan Oma tietokanta on loistava esimerkki siitä, kuinka sähköiset palvelut voivat parantaa kaikkien palveluita. Sen kautta voi uusia reseptejä, nähdä terveystiedot ja saada vastauksia erilaisista kokeista, Anttila toteaa.