Paikallisuutiset

Löytyykö kotoasi hieman käteistä siltä varalta, että korttimaksut estettäisiin kyberhyökkäyksellä? – "Nythän on suositeltu, että kotona pidettäisiin pieniä seteleitä"

Moni uskoo kriisiaikojen vahvistavan käteisen merkitystä. Keskipohjanmaan gallupiin vastanneet suosivat kuitenkin korttimaksua.

Käteisen käyttö on 2000-luvulla tasaisesti vähentynyt, ja koronapandemian myötä seteleille ja kolikoille on ollut monien arjessa entistäkin vähemmän tarvetta. Tänä keväänä Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on kuitenkin tehnyt herättänyt kysymyksiä sähköisten maksupalveluiden luotettavuudesta, kun yhteiskunnassa on varauduttava Venäjältä tuleviin kyberuhkiin ja vaikuttamisyrityksiin.

Lähes puolet suomalaisista uskookin kriisiaikojen vahvistavan käteisen merkitystä yhteiskunnassa, selviää Nosto-käteisautomaattien tilaamasta tuoreesta kyselystä. Yli kolmasosa suomalaisista on nostanut tai aikoo nostaa ylimääräistä käteistä Ukrainan sodan vuoksi. Keskimäärin paperirahaa on varattu hieman yli viidensadan euron edestä. Eniten käteistä ovat varanneet yli 55-vuotiaat ja naiset. Kysely teetettiin huhtikuussa, ja siihen vastasi tuhat suomalaista.

– Voimme olla monella tavalla ylpeitä digitalisaatiosta, mutta maailma ei vielä ole valmis luopumaan käteisestä rahasta. Se on tärkeä säilyttää yhtenä maksuvälineenä muiden joukossa. Huoltovarmuus on yksi merkittävä perustelu käteisen rahan olemassaololle, ja Ukrainan sota on korostanut sen merkitystä ihmisten mielissä, sanoo Nosto-käteisautomaattien Suomen maajohtajaRisto Lepo tiedotteessa.

OP Keski-Pohjanmaan varatoimitusjohtajaJarmo Someron mukaan OP:n tilastoissa ei näy merkkejä siitä, että ihmiset olisivat nostaneet poikkeuksellisen runsaasti rahaa tileiltään.

– Käsitykseni mukaan ei ole tapahtunut sellaista muutosta, että yksityisasiakkaat olisivat nostaneet erityisen paljon rahaa sukanvarteen. Pankin rahavarat ovat päinvastoin kasvaneet.

Tulisiko kaikkien suunnata pankkiautomaateille? Finanssiala-järjestö toteaa sivuillaan, että käteistä on aina hyvä pitää jonkin verran saatavilla. Sopiva määrä on esimerkiksi muutaman päivän tai viikon ruokaostoksiin kuluva summa. Myös talletusten pitäminen useammassa kuin yhdessä pankissa on yksi varautumiskeino siltä varalta, että yhden pankin toiminta lamaantuu tilapäisesti.

– Nythän on suositeltu, että kotona pidettäisiin pieniä seteleitä, mistään viissatasista ei tosiaankaan ole kyse, sanoo Somero.

Suomen Pankin maksujärjestelmien osastopäällikköPäivi Heikkinen muistuttaa mielellään Marttojen kotivaraohjeistuksesta, johon kuuluu ruokatarvikkeiden lisäksi myös käteisvarojen pitäminen kotona.

– Suomessa on erittäin hyvä varautumistaso, mutta koskaan ei ole poissuljettua, etteikö häiriöitä voisi tulla. Kotivarassa kannattaa myös olla sen verran käteistä rahaa, etteivät ruokaostokset jäisi kauppaan, mikäli korttimaksaminen ei toimi. Se ei liity pelkästään Suomen tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, vaan on muutenkin vastuunottoa. Pidän sitä ihan järkevänä.

Heikkisen mukaan pankkijärjestelmiin voi kohdistua kahdenlaisia uhkia. Palvelunestohyökkäyksillä voidaan estää jonkin verkkosivun toiminta, ja tällaisia hyökkäyksiä onkin nähty yksittäisten pankkien kohdalla. Hankalampi tilanne olisi, jos järjestelmiin pääsisi haittaohjelma, joka saisi ne lukittua pidemmäksi aikaa. Suomen pankkijärjestelmään ei kuitenkaan tällä hetkellä kohdistu akuuttia uhkaa, joten rahoja ei tarvitse eikä kannata hamstrata kotiin valtavia määriä.

– Mitään syytä tyhjentää säästöjä tililtä ei todellakaan ole. Paremmassa turvassa rahat ovat pankissa, Heikkinen sanoo.

Myös OP Keski-Pohjanmaan Somero toteaa, että asiakkailta ei vaadita erityistoimia.

– Normaali huolellisuus riittää. Ei kannata avata oudoilta lähettäjiltä tulleiden sähköpostien ja tekstiviestien liitteitä. Pankista ei koskaan kysytä käyttäjätietojasi, hän muistuttaa.

Kaikki Keskipohjanmaan gallupiin Kokkolan keskustassa vastanneet kertovat, että eivät yleensä käytä käteistä arjessaan. Erityisesti iäkkäille, pienituloisille ja luottotietonsa menettäneille käteinen on silti yhä tärkeä maksuväline. Suomen Pankki on linjannut, että käteisellä tulee voida hankkia olennaisia päivittäistarpeita kuten ruokaa ja lääkkeitä.

– Suomessa on lähes puoli miljoonaa ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta syystä tai toisesta saada itselleen maksukorttia. Yhteiskunnallisesti katsottuna käteisellä on yhä iso merkitys, toteaa Noston maajohtaja Lepo.