Paikallisuutiset

Luopuisitko pörssisähköstä? Tutkijan vastaus on selvä

Tammikuu oli pörssisähkön hinnan puolesta kallein 2020-luvulla, ja helmikuusta voi tulla jopa kalliimpi.

Kylmyys lisää sähkön kysyntää, vähätuulisessa säässä tuulivoiman tuotanto laskee ja hinnat nousevat. Sähkölämmittäjää hirvittää, mutta asiantuntijoiden mukaan sähkömarkkinat toimivan suunnitellusti.

LUT-yliopiston energiamarkkinoiden ja energiajärjestelmien professori Samuli Honkapuron mukaan alkuvuoden korkeat hinnat eivät vielä tarkoita kriisiä tai sitä, että Suomi olisi vaarassa menettää erinomaiset sijoituksensa listoilla Euroopan halvimmista hinnoista.

– Vielä en tekisi johtopäätöksiä loppuvuoden hinnoista, Honkapuro sanoo.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei ole viestinyt riittämättömyydestä tai työ- ja elinkeinoministeriö antanut kehotuksia säästää sähköä. Vielä ei lähestytä niukkuustilannetta, kuten vuonna 2022 alkaneessa energiakriisissä.

Honkapuron mukaan nykyinen vaihtelu on osa uutta normaalia, jossa Eurooppa pakotettiin vauhdittamaan vihreää siirtymää eli lisäämään uusiutuvien ja säästä riippuvaisten tuotantomenetelmien osuutta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut venäläisestä energiasta irtautuminen mullistivat eurooppalaiset energiamarkkinat pysyvästi.

Useampi hyötyisi, jos kaikilla olisi pörssisähkösopimus ja kysyntäjoustot tasapainottaisivat hintaa, mutta markkinataloudessa kuluttajalle jää jonkin verran valinnan varaa.

Vielä 2020-luvun alussa oli Suomessa yksinkertaisempaa. Pörssisähkösopimukset eivät olleet kovin yleisiä, eivätkä ne houkutelleet riskinottajia.

– Lähes vuoteen 2022 asti hintakäyrä oli kuin koomapotilaan aivosähkökäyrää, ei siinä hirveästi vaihtelua ollut, Honkapuro sanoo.

Polttoon perustuvia laitoksia oli laajasti käytössä ja tuotantoa lisättiin kulutuksen mukaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon CHP-laitoksissa poltto on sittemmin vähentynyt, kivihiilikattiloista on käytännössä luovuttu ja sähkön käyttö kaukolämmöntuotannossa yleistynyt.

Suomen sähköntuotannossa uusiutuvat ja ydinvoima ovat vallanneet alaa. Esimerkiksi tuulivoiman osuus tuotannosta on kasvanut 15 vuodessa alle prosentista jo yli neljännekseen. Huoltovarmuus on parantunut eikä tuontipolttoaineista olla niin riippuvaisia, kun järjestelmä on siirtynyt enemmän kotimaiseen energiaan perustuvaksi, Honkapuro kertoo.

Suomessa on ollut edullinen sähkön keskihinta ja voimakas hintavaihtelu viime vuosina. Lisää kysyntää odotetaan muun muassa kaavailtujen datakeskushankkeiden ja laajemmin yhteiskunnan sähköistymisen myötä.

Sähköä tuodaan tarvittaessa Ruotsista ja Norjasta, ja sitä on riittänyt myös vientiin Viroon. Nostaako balttien kulutus Suomen hintoja?

– Jos Suomi olisi saareke, meillä olisi kalliimpi järjestelmä, Honkapuro vastaa.

Honkapuro muistuttaa, että marraskuussa avattu uusi yhteys Pohjois-Ruotsiin on tasannut hintaeroja Suomen ja vesivoimavoittoisen ja usein edullisemman Ruotsin välillä.

Markkinoilla uumoillaan tällä hetkellä korkeita hintoja myös maaliskuulle. Honkapuro on pitkään penännyt sähköjärjestelmään lisää kysyntäjoustoa. Toimitusvarmuus paranee, kun sekä teollisuus että kotitaloudet joustavat hinnan mukaan.

– Korkeampi hinta leikkaa kysyntää sieltä mistä sitä pystytään ja sitä kautta tasapaino tuotannossa ja kulutuksessa säilyy.

Useampi hyötyisi, jos kaikilla olisi pörssisähkösopimus ja kysyntäjoustot tasapainottaisivat hintaa, mutta markkinataloudessa kuluttajalle jää jonkin verran valinnan varaa. Jos haluaa vakauttaa sähkölaskunsa, voi valita kiinteähintaisen sopimuksen.