Mielipiteet

Mauno Isohannin mielipidekirjoitus: Metsälaki tarvitsee päivityksen

Hallituksen ja eduskunnan syysistuntokausi on alkamassa. Yksi merkittävä asia on tehtävä: metsälain muutokset ja metsälain ohjeistus.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ilmoitti avauksena aamu-tv:ssä, että metsälain ohjeistukseen tehdään muutoksia. Avainministeri metsäasiassa on ilman muuta maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Metsät ovat niin merkittävä asia Suomen yhteiskunnalle, että lakiin ja ohjeistukseen tulee tehdä järkevät muutokset ilmastoasioiden ja metsien kasvun korjaamiseksi.

Voimassa oleva laki määrittää kasvatushakkuusta, että metsässä on säilytettävä riittävä, kehityskykyinen puusto. Uudistushakkuusta seuraa velvollisuus taimikon aikaansaamiseen määrätyn ajan kuluessa. Tämä on eteläisessä Suomessa kymmenen vuotta, keskisessä Suomessa 15 vuotta ja Pohjois-Suomessa 25 vuotta.

Voimakkaasti on esillä jatkuvan kasvatuksen hoitotoimenpiteet ja ohjeistus. Siinä on mahdollisuuksia poistaa hakkuussa parhaita suurimpia puuyksilöitä ja jäädä tarkastelemaan puuston elpymistä. Annetaan mahdollisuus alikasvukselle, jäävälle puustolle toipua ja muodostaa uusi puusto, metsikkö.

Metsäomistaja voi valita miten metsäänsä hoitaa ja millaisia tavoitteita haluaa metsässään edistää. Metsänomistaja voi määrittää ajankohdan esimerkiksi avohakkuun suorittamiselle. Voi avohakata esimerkiksi parhaassa kasvussa olevan metsän. Voi toteuttaa yläharvennuksen ja poistaa parhaassa kasvussa olevia puita, jatkuvassa kasvatuksessa. Voi hakata pieniä avohakkuualueita iäkkäämmän metsän keskelle.

Laki on erilainen aikaisempaan lakiin verrattuna. Laki määritteli miten harvennushakkuut on suoritettava ja määritelmä oli: harvennus suoritetaan alaharvennuksella, välipuita voi poistaa vain niin, että saadaan tasainen riittävä tiheys.

Tämä toimintaohje takasi elinvoimaisen kasvavan puuston, parhaan mahdollisen tuoton ja parhaan mahdollisen hiilinielun. Avohakkuun sai suorittaa silloin, kun kasvu on pysähtynyt ja metsä oli iältään yli 70 vuotias.

Piti tallentaa vakuustalletus, jolla varmistettiin avohakkuu alueelle uusi puusto. Talletus palautettiin kun uudistus oli suoritettu. Uudistustoimi piti tehdä kahden vuoden kuluessa istuttamalla, kylvämällä tai siemenpuiden kautta. Taimikon syntyminen käytiin tarkastuksin läpi ja suoritettiin täydennysistutus.

Kaikilla näillä toimenpiteillä pidettiin metsät mahdollisimman hyvässä kasvussa, hiilinielu kunnossa.

Minkälaisia mahdollisuuksia neuvontakentällä ja ostajalla on opastaa ja ohjata metsien järkevään käyttöön ja valvovalla viranomaisella suorittaa valvontatyötä kunnolla. Ostajan on vaikea puuttua ja kieltäytyä ostamasta, jos tarjotaan kasvavaa metsää avohakattavaksi tai harvennushakkuussa esitettyä aikaisemman lain vastaista hakkuuta. Jatkuvassa kasvatuksessa on liikaa haasteita toteuttaa hakkuu järkevästi ja lakia noudattaen.

En voi hyväksyä hyvällä omallatunnolla menettelytapoja eri hoito- ja hakkuukohteissa. Vastuu on suuri jatkuvan kasvatuksen neuvonnassa. Miten valvova viranomainen voi suorittaa tehtävänsä kunnolla?

WWF:n mukaan suomalainen metsä ei voi hyvin. Olen samaa mieltä.

Tämä johtuu monesta asiasta. Laajentuvassa jatkuvan kasvatuksen mallissa jäävä puusto kasvaa kituliaasti. Nuorien metsien avohakkuut ja uuden metsän uudistamisaika on liian pitkä, 10-25 vuotta. Harvennuksissa voidaan poistaa parhaita eli parhaiten kasvavia puuyksilöitä jolloin metsän kasvu hidastuu. Taimikoita ja nuoria metsiä hoidetaan vähäisesti.

Jokainen tarkka huomioitsija näkee entistä enemmän avohakkuu alueita joihin odotetaan puustoa ja lisäksi peltoalueita, jotka eivät ole viljelyskäytössä.

Miettikää kuinka hyvät mahdollisuudet on, kun palataan aikaisemman lain ohjeistukseen ja hoidetaan taimikot ja nuoret metsät oikein, ajallaan ja avohakkuualueet uudistetaan pikaisesti ja viljelystä poistetut peltoalueet metsitetään.

Mauno Isohanni

Metsätalousinsinööri

Piiripäällikkö, eläkeläinen

Ylivieska

Tämä on mielipidekirjoitus.