Kotimaa

Mika Lintilä yllättyi elinkeinoministerin tehtävän kansainvälisyydestä – Epäluottamuksen keskellä aloittanut seuraaja Vilhelm Junnila saa pari hyvää vinkkiä

Viime hallituskaudella elinkeinoministerinä työskennellyt Mika Lintilä (kesk.) huojentui nykyhallituksen elinkeinopoliittisista linjauksista. Hän kertoo vallanvaihdon ehtineen jo etukäteen aiheuttaa huolta investoijissa, joille ennustettava linja on tärkeää. "Minulle tuli jo kyselyjä eräiltä tahoilta, että osaanko minä sanoa, mitä on tapahtumassa", Lintilä paljastaa.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) aloitti kautensa natsikohun merkeissä. Junnilaa on kritisoitu muun muassa muistopuheen pitämisestä äärioikeistolaisen Kansallismielisen liittouman "188-Kukkavirta" -mielenosoituksessa Turussa vuonna 2019. Oppositiopuolueista vihreät, vasemmistoliitto ja sdp esittivät Junnilalle tiistaina epäluottamusta, ja vaativat tämän eroa.

Junnilan edeltäjä, vuosien 2019–2023 aikana elinkeinoministerinä toiminut Mika Lintilä (kesk.) paljastaa olevansa kaikesta huolimatta tyytyväinen uuden hallitusohjelman elinkeinopolitiikkaa koskeviin linjauksiin. Hän ehti jo ennen hallitusneuvotteluja ja vielä niiden aikanakin olla huolissaan hallituksen tulevasta linjasta perussuomalaisten leiristä kummunneen vihreän siirtymän vastustuksen vuoksi. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi.

– Onneksi siinä ei ole tulossa linjanmuutosta, koska yrityksille, investoijille kaikkein tärkeintä on ennustettavuus, Lintilä painottaa.

Tuleva elinkeino- ja ilmastopolitiikan suunta ehti aiheuttaa huolta myös joissain investoijissa, joilla on tällä hetkelläkin vireillä Suomeen miljardiluokan investointisuunnitelmia.

– Minulle tuli jo kyselyjä eräiltä tahoilta, että osaanko minä sanoa, mitä on tapahtumassa, Lintilä kertoo.

Vihreän siirtymän edistäminen tuo investointeja Suomeen

Ennustettavuus on hänen mukaansa tärkeää paitsi energiapuolella, myös suhtautumisessa vihreään siirtymään. Hän korostaa, että juuri vihreä siirtymä poikii Suomeen investointeja. Esimerkiksi viime hallituskaudella toteutettu Toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen -hanke on ollut hyvä myyntivaltti maailmalla.

Hankkeessa toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja eri alojen yhteistyössä toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. Tiekarttojen avulla saatiin tarkempi käsitys Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden mittakaavasta ja hinnasta. Viime hallituskaudella saatiinkin Lintilän mukaan historiallisen paljon investointipäätöksiä.

Suomen energialinja on Lintilän mukaan jatkunut samankaltaisena jo useamman hallituskauden ajan. Sen muuttaminen olisi ollut suoranaista myrkkyä, sillä energiapuolen investoinneissa puhutaan tyypillisesti jopa kymmenistä vuosista.

TKI-rahoituksen nosto ilahduttaa entistä elinkeinoministeriä

Lintilä löytää hallitusohjelmasta muitakin tyytyväisyyden aiheita. Hänen tärkeäksi kokemansa yrittäjyyden kannustimien ja arvostuksen lisääminen on tälläkin kertaa työpöydällä. Samoin miellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (TKI) varatun rahoituksen suuri määrä.

Uusi hallitus sitoutuu hallitusohjelmassa nostamaan Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) yhteensä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä valtion rahoitus nousee 1,2 prosenttiin sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin.

Vuonna 2022 valtion T&K-rahoitus oli arviolta 2 488,5 miljoonaa euroa.

Kansainvälisyys merkittävä osa tehtävää

Vuodesta 1999 asti kansanedustajana toimineelle ja useissa valiokunnissa marinoituneelle Lintilälle suurin yllätys elinkeinoministerin tehtävässä oli pestin kansainvälisyys. Hänen ministerivuosiinsa mahtui paljon maailmalla matkustamista ja ulkomaisten kollegoiden ja yritysten ottamista vastaan.

Suomen markkinointi onkin Lintilän mukaan elinkeinoministerin tehtävässä erittäin isossa roolissa. Elinkeinoministeri avaa ulkomailla ovia suomalaisille yrityksille, vaikka varsinaisista neuvotteluista vastaavat yritykset itse. Ministeri kuitenkin huolehtii, että yrityksillä on mahdollisimman hyvä pohja neuvotteluiden käymiselle.

Ovien avaaminen politiikan keinoin on tärkeää etenkin Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa merkitys on vähäisempi.

– Se kv-puoli on sellainen asia, johon kannattaa varautua ja panostaa, Lintilä vinkkaa seuraajalleen.

Toisena ohjenuorana Lintilä neuvoo Junnilaa reagoimaan nopeasti ja säilyttämään luottavaisen suhteen virkamiehiin. Tämä ei tarkoita, ettei virkamiesten lausuntoja voisi kyseenalaistaa, mutta heidän tietämystään ja osaamistaan ei sen sijaan voi kokonaan ohittaa.

Lintilä kertoo myös keskustelleensa hallituksen vaihduttua kaikkien seuraajiensa kanssa. Ohjeita onkin saatavilla jatkossakin, jos niille on tarvetta.

– Junnilan kanssa keskusteltiin, ja sanoin, että jos hän haluaa jutella ja kysellä, niin olen käytettävissä, Lintilä luonnehtii.

Junnilan epäluottamusäänestykseen tai mainittuihin äärioikeistoyhteyksiin Lintilä ei haastattelussamme ottanut suoraan kantaa.

"Se kv-puoli on sellainen asia, johon kannattaa varautua ja panostaa."Mika LintiläEdellinen elinkeinoministeri seuraajalleen Vilhelm Junnilalle