Paikallisuutiset
Muistokirjoitus: Bo Aurén oli monipuolinen graafikko ja kuvataiteilija
Kokkolalainen Bo Gustav Mikael Aurén kuoli 24.12.2024 Honkaharjun Vaiholla. Hän oli syntynyt 27.2.1938 Alavetelissä. Bo Aurén kirjoitti ylioppilaaksi Svenska Samlyceumista 1958. Helsingissä mainosgraafikoksi opiskellut ja kaksi vuotta SEK-mainostoimistossa työskennellyt Aurén palasi Kokkolaan 1960-luvun lopussa. Hän työskenteli opettajana Kokkolan Kauppaoppilaitoksessa ja mainosgraafikkona Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n KP-Mainoksessa neljännesvuosisadan ajan. Vuonna 1972 opettajan työ jäi pois.
Lehtitalossa Aurén kunnostautui käyttögraafikkona, julisteiden suunnittelijana ja pääsi myös luomaan mitaleja sekä aloittamaan muotokuvamaalarina. Ensimmäisen mitalinsa Aurén suunnitteli vuonna 1974 Viljami Kalliokoskesta, ja kaikkiaan hän uransa aikana suunnitteli yli 30 erilaista mitalia. Muotokuvia Aurén maalasi yli 200. Niistä niin ikään ensimmäinen oli Viljami Kalliokoskesta. Kaupungin kanssa hän teki yhteistyötä, suunnitteli muun muassa Kokkola-julisteen kaupungin 350-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Hänen kädenjälkensä näkyy myös lukuisissa Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien julisteissa.
Bo Aurén jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 1988.
Pitkänlinjan kuvataiteilija ja graafikko Bo Aurèn kertoi kesällä 2021 kuvataidenäyttelynsä alla maalanneensa viimeisen taulunsa. Syntinen nainen fariseusten talossa oli esillä Lohtajan pappilassa, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien yhteydessä avatussa näyttelyssä. Näyttelyn varhaisimmat työt olivat 1970-luvulta. Tuorein työ oli ollut pitkään valmis, mutta taiteilija koki, ettei millään saanut maalattua onnistuneesti keskeistä hahmoa, eli Kristusta. Uskonnolliset teemat olivat Aurénille tärkeitä lähes hänen koko mittavan uransa aikana. Inspiraatio syttyi kun Kokkolassa koettiin suuri herätysaalto 1970-luvun puolivälissä.
Inspiraatiota maalauksiinsa Aurén haki myös Itä-Suomesta. Hän kunnioitti ortodoksikirkkoa ja koki, että siinä oli sekä hyvin konkreettista että visuaalisesti kaunista. Ristisaatto erityisesti herätti kiinnostuksen. Tie vei 1970-luvulla Itä-Suomeen, jossa Aurén valokuvasi ristisaattoja. Hän maalasi niitä kohtia, jotka puhuttelivat taiteellisesti. Lohtajalla esillä ollut Ristisaatto-maalaus on taiteilijan töistä yksi suurimmista.
Aurén maalasi myös maisemia ja asetelmia. Taidemaalari Leo Korpela, joka toimi Aurénin ensimmäisenä piirustuksenopettajana yhteiskoulussa, oli kannustamassa nuorta lahjakkuutta alalle ja hänellä oli suuri vaikutus taiteilijan uraan. Merkittävä tuki oli myös edesmennyt kaupunginjohtaja Esko Lankila.
Kymmenen vuotta sitten Keski-Pohjanmaan kirjapaino julkaisi kirjan Bo Aurén. Elämä taiteilijana. Sekä suomeksi että ruotsiksi kirjoitettu kirja esittelee Aurénin elämänvaiheita ja hänen eri taiteenaloille sijoittuvia teoksiaan. Niistä on kokonaisuudessa lähes 200 kuvaa. Vanhana graafikkona Aurén halusi, että teksti ja teokset muodostavat kirjassa myös graafisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tekstistä vastasi Keskipohjanmaan pitkäaikainen kulttuuritoimittaja ja Aurénin entinen työtoveri Raija Pelttari.
Aurénin teoksia on hankittu kokoelmiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja USA:ssa.
Vuosikymmenten mittaan useat kulttuurirahastot ovat tukeneet Aurénin työtä. Vuonna 2014 hänelle ojennettiin Stiftelsen Kulturfonden för Gamlakarleby r.s:n kulttuuripalkinto.
Bo Aurénia jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Kirjoituksessa käytetty lähteinä Keskipohjanmaan artikkeleita.