Pääkirjoitukset

Kuva: Clas-Olav Slotte

Pääkirjoitus: Jokilaaksoja halkova voimajohto on tarpeellinen, mutta hinta luonnolle on kova ja lunastuskorvaus kertaluontoinen

Kalajoen Jylkästä halki kolmen jokilaakson Etelä-Pohjanmaan Alajärvelle aiotaan lähivuosina rakentaa kantaverkkoyhtiö Fingridin uusi voimalinja.

Rakennushanke on mittava ja sen alle jää hurjia määriä metsää, nevaa ja valtavat voimalinjat eivät ole lainkaan ilo silmälle. Kaikkiaan johtokadussa kulkisi rinnakkain kaksi 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin voimajohtoa. Leveyttä tällä on maastossa 96 metriä. Maastokäytävää raivattaisiin voimajohdon reittivalinnoista riippuen 165 kilometristä 185 kilometriin.

Yhtenä olennaisena perusteluna kantaverkkoyhtiö mainitsi tammikuisessa tiedotustilaisuudessaan, että voimajohdon rakentaminen edistää Suomen ilmastotavoitteita ja ylläpitää sähkön omavaraisuutta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Fingrid pakkolunastaa maan omistajiltaan. Komealta kalskahtava johtokatu tarkoittaa leveydeltään sadan metrin aukkoa, joka rakennusvaiheen jälkeen muuttuu tiheäksi risukoksi. Pakkolunastuksen perusteena on julkinen etu, eli yhteiskunnan tarpeiden toteuttaminen. Lisää sähköä kasvukeskuksiin.

Voimajohto rakennetaan siksi, että tuulivoimaa tuottavilta seuduilta on saatava sähkö siirretyksi alueille, jossa sitä runsaammin käytetään. Myös Ruotsista Suomeen tuodaan sähköä ja myös niiden yhteyksien parantamiseksi uutta voimajohtoa tarvitaan. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on värjätty eteläsuomalaisille sähkönkuluttajille vihreäksi, mutta unohdetaan myös hiilinielut, jotka voimajohdon alta katoavat. Yleinen etu ja huoltovarmuus kuitenkin puhuvat luontoarvojen menettämisen puolesta. Ely-keskus antoi voimajohdosta lausuntonsa, jossa todettiin voimajohdon ympäristövaikutusten olevan ennakoitua suuremmat.

Samaan aikaan tuulivoimatoimijat tekevät maanvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa vuosikymmeniksi. Vuosittain maksettu maanvuokra sekä allekirjoitusbonus on mukava lisä maanomistajan vuosiansioissa. Johtokaduksi lunastettavasta maasta maksetaan kertakorvaus. Monet metsänomistajat hoitavat tiluksiaan sillä ajatuksella, että hyvin hoidettuna tuottoja saa ennen päätehakkuutakin.

Pohjanmaa -kirjassa Hakalan mummo sanoi: “Vain maa pysyy. Muuttuu koko ajan, mutta pysyy”. Nyt johtokaduksi muuttuvalla maalla maapohja pysyy vielä maanomistajien hallussa, mutta johtokadun alla ei talousmetsää voi kasvattaa. Fingridin kantaverkon ansiosta sähköyhtiöille saadaan tulevaisuudessakin sähköä, mutta voittoa tahkoavien yhtiöiden taskuista ei enää ropise rahaa maata omistaville. Tuulivoimayhtiöt sentään maksavat voimaloistaan kuntiin myös kiinteistöveroa, ja jotain vastaavaa vuosittaista korvausta soisi maksettavan maanomistajillekin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kalajoen Jylkän ja Alajärven välisen voimajohtolinjan alla riittää hurjasti lunastettavaa, sillä eri kiinteistöjä voimajohdon suunnitelma-alueella eri linjausvaihtoehdoista riippuen jopa 870. Siinä on lunastustoimikunnalla kierrettävää.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.