Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Suurin uhka suomen kielelle tulee sisältä

Viime viikolla Keskipohjanmaassa KPO:n majoitus- ja ravintolatoimialan johtaja Riku Asukas kannusti työnantajia palkkaamaan rohkeammin myös asiakaspalvelutehtäviin ulkomaisia työntekijöitä, jotka eivät puhu paljoakaan suomea. Asukas tiesi asian herättävän hämmennystä ja ahdistustakin sekä asiakkaissa että yritysten keskijohdossa, mutta totesi, että muuta vaihtoehtoa ei työvoimapulasta kärsivillä aloilla ole. ”Kyllä ne hommat rallienglannillakin hoituu”, Riku Asukas kannusti.

Asiointi rallienglannilla on Suomen suurimmissa kaupungeissa jo arkipäiväistä. Pienemmilläkin paikkakunnilla esimerkiksi kebabit ja pitsat myy useimmiten varsin rajallista suomea puhuva asiakaspalvelija, ja monissa hoivakodeissa iloisesti ja lämmöllä hoivattaviin suhtautuvat, kieltä vasta opettelevat hoitajat synnyttävät asiakkailleen hyvinvointia vähintään yhtä paljon kuin suomea murahtelevat murjottajat.

Miten tässä murroksessa käy suomen kielelle? Vaarantaako suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden rekrytointi oman kielemme ja suomenkielisen kulttuurin? Tuskinpa.

Hukka perii, jos käytämme suomea laiskasti, välinpitämättömästi ja vähätellen.

Suomen kielen tulevaisuus on kiinni yksinomaa meistä suomenkielisistä, ja siitä miten äidinkieleemme suhtaudumme. Hukka perii, jos käytämme suomea laiskasti, välinpitämättömästi ja vähätellen ja solkotamme suomen ja englannin sekoitusta, jossa koirat ovat dogeja, illalliset dinnereitä ja tapahtumat eventtejä.

Suomen kieltä ei vaaranna se, että ravintolassa joutuu näyttämään sormella listasta, mitä tilaa, kun yhteistä kieltä tarjoilijan kanssa ei ole. Vaarallista on se, että monissa täysin suomalaisomisteisissa ravintoloissa ruokalistalle ui merkillistä sekakieltä, kokkolalaisesimerkkinä vaikkapa juuri edellä mainitun KPO:n Amarillon lista, jolta löytyy muun muassa Blue cheese -dippiä ja Salted caramel -jäätelöä. Kävisiköhän kauppa hirvittävän paljon huonommin, jos listalla lukisi sinihomejuustodippi ja suolainen kinuski -jäätelö?

Suomen kielen vaalimiseksi soisi syntyvän maanlaajuisen ryhtiliikkeen. Aina kun puheeseen tai tekstiin on lipsahtamassa vieraskielisiä ilmaisuja, voi pysähtyä hetkeksi miettimään, eikö asiaa tosiaankaan pysty ilmaisemaan suomeksi. Suomenkielisille kuluttajille suunnatuista englanninkielisistä ja sekakielisistä tuotenimistä ja pakkausselosteista kannattaa antaa yrityksiin palautetta. Kuluttajakäyttäytyminen on tässäkin valtaa.

Suomen kieltä ei vaalita käyttäytymällä huonosti ja umpimielisesti vuorovaikutustilanteissa kieltä rajallisesti taitavien kanssa vaan pitämällä parempaa huolta siitä, millaista kieltä me suomea äidinkielenämme puhuvat viljelemme.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.

Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.