Paikallisuutiset

Pääsihteeri Stoltenberg: Suomi ja Ruotsi ottavat osaa nyt kaikkiin Naton Ukraina-konsultaatioihin

Sotilasliitto Nato vahvistaa tiedonvaihtoaan Suomen ja Ruotsin kanssa. Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi ottavat osaa nyt kaikkiin Naton konsultaatioihin Ukrainan kriisiin liittyen.

– Tällä vaarallisella hetkellä yksikään maa, yksikään manner ei pärjää yksin, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessaan Brysselissä.

Viime viikolla pidetyn Nato-huippukokouksen jälkeen presidentti Sauli Niinistö sanoi, että Naton kanssa on aloitettu MSI-yhteistoiminta. MSI-järjestelmässä on kyse siitä, että Suomi ja Ruotsi voivat halutessaan yksittäistapauksissa käydä Naton kanssa tehostettua tiedonvaihtoa ja olla mukana esimerkiksi strategisen viestinnän koordinoinnissa.

MSI on lyhenne sanoista Modalities of Strenghtened Interaction. Kyseessä ei ole velvoittava sopimus, vaan käytännön järjestely. Suomi päättää ja arvioi aina itse, onko tiedonvaihdolle tarvetta ja minkälaista tietoa annetaan.

Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi osallistuivat tänään Naton ulkoministerikokoukseen, jossa keskusteltiin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Kokouksen jälkeen Stoltenberg varoitti, että tulevat päivät ovat todennäköisesti entistä synkempiä ja kuolema, kärsimys ja tuhot jatkuvat, kun Venäjän joukot jatkavat hyökkäystään eri puolilla Ukrainaa.

Naton jäsenmaat eivät kuitenkaan Stoltenbergin mukaan kannata lentokieltoalueen perustamista Ukrainan ylle. Stoltenberg sanoi, että Nato-maat ovat yhtä mieltä siitä, että Naton lentokoneita tai joukkoja ei tulisi olla Ukrainassa. Nato-maista on kuitenkin lähetetty Ukrainalle aseellista apua.

Tänään kokoontuvat myös EU:n ulkoministerit Brysselissä. EU-ulkoministerit keskustelevat Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban kanssa.

Kuleban lisäksi keskusteluihin osallistuvat Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken, Kanadan Melanie Joy, Britannian Liz Truss ja Naton pääsihteeri Stoltenberg.

EU on tehnyt viime päivinä tiivistä yhteistyötä kumppaniensa kanssa muun muassa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden koordinoinnissa.

EU on langettanut Venäjälle ja Valko-Venäjälle useita pakotteita Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vuoksi.

EU on lisännyt pakotelistoilleen muun muassa monia venäläisiä oligarkkeja, EU:n ilmatila on suljettu kaikilta venäläiskoneilta ja teknologiavientiin on asetettu tiettyjä rajoituksia.

Lisäksi pakotteita on kohdistettu venäläispankkeihin. Osa Venäjän pankeista on suljettu kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Venäjän keskuspankin pääsyä kansainvälisiin valuuttavarantoihin on rajoitettu.

Samalla Venäjän valtiollisten Russia Today -kanavan ja Sputnik-uutistoimiston toiminta EU:n alueella on kielletty.

Valko-Venäjän osalta on laajennettu maahan kohdistettuja henkilö- ja talouspakotteita. Valko-Venäjä on antanut Venäjän käyttää alueitaan Ukrainaan hyökkäämiseksi.

Lisäksi EU on luvannut rahoittaa ase- ja puolustustarvikehankintoja Ukrainalle yhteensä 500 miljoonan euron edestä. Yhteisen ponnistuksen lisäksi monet EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat ilmoittaneet kansallisesta aseavusta Ukrainalle.