Paikallisuutiset

Sudenmetsästyksen vastustajat olivat eduskunnassa vähissä – Suden paikka on syvällä metsässä, totesi perussuomalaisten Mauri Peltokangas

Tuki suden kannanhoidolliselle metsästykselle oli keskiviikkona eduskunnassa lähes yksiäänistä.

Lähetekeskustelu koski asiasta jätettyä kansalaisaloitetta. Äänessä olivat ainakin alkuillasta pääasiassa vain oppositiopuolueet sekä hallituspuolueista keskusta ja rkp.

Keskustelu jatkui puoli kymmeneen saakka illalla ja puheenvuoroja pidettiin erittäin paljon. Kolmea edustajaa lukuunottamatta kaikki muut tukivat aloitetta ja monet myös kiittivät sitä vuolaasti.

Sinänsä keskustelu toisti totuttuja uria ja aiemmin useaan kertaan kuultuja näkemyksiä.

Monissa puheenvuoroissa muistutettiin esimerkiksi susien tappamiksi joutuneista koti- ja lemmikkieläimistä.

Näin teki muun muassa keskustanAnne Kalmari. Hän listasi tänä vuonna susien vuoksi kuolleet koirat, naudat, lampaat, hevoset ja kissan.

– Voitte kuvitella, miltä näistä ihmisistä tuntuu, kun he menevät raadellun eläimen, oman kumppaninsa luokse, Kalmari sanoi.

PerussuomalaistenJenna Simula mainitsi puolestaan useita metsästyskoiria myös nimeltä.

– Jokainen näistä oli taatusti arvokkaampi kuin yksikään susi, hän väitti.

Esillä olivat myös susien "luontainen ihmispelko", maaseudun asukkaiden kokema susipelko sekä huoli lasten turvallisuudesta. Useat edustajat kertoivat omalta alueeltaan tai muista yhdeydenotoista kuulemistaan kokemuksista.

Tuomas Kettunen (kesk.) sanoi esimerkiksi Kainuun susitilannetta kestämättömäksi.

– Koulukyydityksissä lapset kuvaavat susia. Tätäkö me haluamme?

KeskustanHanna Huttunen puolestaan kertoi tuttavansa hätyyttäneen muutama päivä sitten kaksi sutta pihastaan harjan avulla.

PerussuomalaistenJari Koskela kertoi metsästäjien soittaneen hänelle jokin aika sitten ja varoittaneen kahdesta lähialueella liikkuvasta sudesta.

– He kehottivat minua ottamaan kissan sisälle.

Useissa puheenvuoroissa susien todettiin kuuluvan Suomen luontoon, mutta erämaihin tai ainakin pois asutuksen liepeiltä.

– On yksiselitteistä, että ihmisen on toiminnallaan ohjattava se (susi) sellaisille seuduille, joissa sen kuuluu kulkea, vetosi keskustanPasi Kivisaari.

PerussuomalaistenMauri Peltokangas sanoi suden paikan olevan "syvällä metsässä".

– Jos susi tulee ihmisasutuksen piiriin häiritsemään tai tappamaan, se muuttuu silmissäni turkiseläimeksi ja sille on annettava lyijyä.

– Jopa kolmostiellä Ikaalisissa Nesteen pihalla oli sudenjälkiä, huomautti kokoomuksenArto Satonen.

Toisaalta sudet ovatkin keskustanJuha Pylvään mukaan ajaneet saaliseläimet erämaasta asutuksen liepeille.

– Saaliseläimet eivätkä metsästäjät eivät enää tohdi mennä erämaahan.

Kansanedustajien puheenvuoroissa epäiltiin myös suden kanta-arvioiden luotettavuutta. Arviot laatii maa- ja metsätalousministeriön valvoma Luke tieteellisin perustein.

Peltokankaan mukaan arviot eivät nauti kansan parissa "pätkän vertaa" luottamusta.

– En ikinä usko, että susia on Suomessa vain 250, totesi puolestaan rkp:nJoakim Strand.

– Susi ei ole uhanalainen. Todellinen susikanta on varmasti 500 - 1 000. Luke peittelee totuutta kuin kruununjalokiveä, väitti keskustanHannu Hoskonen.

Hän sanoi Luken myös piilottelevan "susien geenikarttaa" ja että Suomen sudet ovat suden ja koiran hybridejä. Luke julkaisi viime viikolla tieteellisesti vertaisarvioidun, laajan tutkimuksen, jonka mukaan susikannan perimässä ei ole merkkejä viimeaikaisesta risteytymisestä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti kansanedustajille, että kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä valmistellaan jo eri työryhmissä.

Ministeri kertoi aiemmin keskiviikkona, että tavoitteena on metsästys vuoden kuluttua.

– Suotuisan suojelun tason raja ylittyy silloin, Leppä totesi eduskunnassa.

EU:n luontodirektiivin tulkinnalle kriittisen tason määrittely ei kuitenkaan ole vielä valmis, joten siihen riittävää susien tai susilaumojen määrää ei tiedetä. Leppä odottaa tason määrittelyä Lukelta viimeistään ensi syksyyn mennessä.

Kansanedustajat puuttuivat myös suojelutason määrittelyyn ja tarpeeseen.

PerussuomalaistenPetri Huru vaati, että siinä on huomioitava "koko boreaalisen alueen susikanta". Boreaalinen alue tarkoittaa pohjoista havumetsävyöhykettä koko pohjoisella pallonpuoliskolla eli Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Jotkin kansanedustajat vaativat susikannan pienentämistä vielä nykyisestä. Näin teki muun muassa keskustanEsko Kiviranta.

– Tehtiinpä kannanhoidollinen metsästys millä volyymilla tahansa, ei ole mitään vaaraa, että suotuisan suojelun taso menisi Suomessa pieleen, väitti puolestaan kokoomuksenMarkku Eestilä.

Hän viittasi tällä Venäjältä rajan yli vaeltaviin susiin.

Kannanhoidollisen metsästyksen vastustajiksi ilmoittautuivat puheenvuoroissaan vain vasemmistonMai Kivelä ja vihreidenJenni Pitko.

Kivelä muistutti suden uhanalaisuudesta.

– Suomessa on vain kahdeksan uhanalaista nisäkäslajia. Susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi samaan sarjaan saimaannorpan kanssa.

Pitko puolestaan kritisoi ajatusta susikannan kasvusta kannanhoidollisella metsästyksellä.

– Se ei perustu kokemuksiin aiemmasta.

Hän viittasi vuosien 2015-2017 kannanhoidolliseen metsästykseen, jonka jälkeen susikanta pieneni rajusti.

Ministeri Leppä korosti kannanhoidollisen metsästyksen perusteellisen valmistelun merkitystä. Hän muistutti vuosina 2015-2017 myönnettyjen lupien päätymisestä EU-tuomioistuimeen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– On laiha lohtu, jos metsästys aloitettaisiin hutiloivalla valmistelulla ja luvat kaatuisivat heti oikeudessa. Nyt näyttää, että olemme löytämässä kovan maaperän.

Ministeri painotti myös kannanarvion merkitystä ja siinä dna-näytteiden keräämistä.

– Nyt ei ole aika Tassu- tai muidenkaan lakkojen.

Tassu-järjestelmä on tarkoitettu suurpetohavaintojen keräämiseen.

Keskustelussa kävi selvästi ilmi hallituspuolueiden välinen ja osittain niiden sisäinenkin näkemysero.

Asiaan kiinnitti huomiota myös oppositiopuolue kokoomuksenJanne Sankelo. Hän kuvasi keskustelua sekavaksi ja sanoi odottavansa mielenkiinnolla, miten hallituspuolueet "selviävät".

– Onko tämä hallituksessa omantunnon kysymys? Sankelo kysyi.

Lähetekeskustelu jatkuu edelleen. Keskustelun jälkeen kansalaisaloite lähetettäneen maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn.