Paikallisuutiset
Suomessa jopa 35 000 luvatonta asetta, Kokkolankin laittomilla aseilla varustaisi pataljoonan – Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Ranta lupaa poliisille yhtenäisiä ohjeita aselupien valvontaan
Ylikomisario Jari Hartikaisen tutkimus: luvattomien aseiden määrä vaihtelee suuresti poliisilaitosalueiden välillä
Kouvolalaisen ylikomisarionJari Hartikaisen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistolle paljastaa jopa 35 000 kuolinpesään jääneen ampuma-aseen olevan yhä vailla laillista omistajaa.
– Karkeasti arvioiden puolet laittomista aseista on jäänyt selvittämättä kuolinpesien hoidon yhteydessä, ja toinen puoli on jäänyt kadoksiin, kun vuosien saatossa aseiden omistajia on yritetty jäljittää, Hartikainen toteaa Keskipohjanmaalle myöntämässään haastattelussa.
Tutkimus on hyväksytty Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon maisteriohjelmassa viime vuonna ja mainitut 35 000 laitonta asetta on havaittu käyttämällä hyväksi poliisi aserekisteriä ja siellä olevia tietoja aseiden omistajista.
Luku 35 000 koostuu 15 000 hoitamattomasta kuolinpesän aseesta sekä 20 000 aseesta, jotka ovat jääneet kateisiin hoidetuista kuolinpesistä.
Pohjanmaan poliisin aselupiin liittyvät tilastotiedot eivät mairittele Pasi Vuorenmaa YlikomisarioPohjanmaan poliisilaitos
Ampuma-aselain mukaan ampuma-aseen omistajan kuollessa hänen aselupansa raukeaa ja kuolinpesän haltuun jäävälle aseelle on tehtävä lain vaatimat toimenpiteet kuuden kuukauden aikana. Jos pesä ei ole määräajassa hoitanut asiaa, sen osakkaita voidaan epäillä ampuma-aserikoksesta.
Hartikaisen mainitsemat 15 000 luvatonta asetta ovat tapauksia, joille ei ole tehty pesässä asianmukaisia toimenpiteitä. Lain mukaan kuolinpesän on haettava pesän haltuun tulevalle aseelle uusi omistaja, luovutettava ase valtiolle hävitettäväksi tai deaktivoitava se eli tehtävä se käyttökelvottomaksi. Deaktivoinnin jälkeen ase on kuin mikä tahansa esine.
Uusi omistaja voi olla pesän osakas tai kokonaan ulkopuolinen. Hänen on haettava aseelle aselupa poliisilta.
Ylikomisario Hartikainen on toiminut pitkään Kymenlaakson poliisilaitoksen toisen lupaosaston päällikkönä. Näin ollen hänellä on runsaasti käytännön kokemusta aselupien hallinnosta ja nimen omaan perikuntiin jääneiden aseiden kohtalosta. Hänen mielestään perikunnat suhtautuvat asioihin joskus leväperäisesti, mutta myös joissakin poliisilaitoksissa aselupien valvontaan on suhtauduttu "löysemmin".
– En ole suinkaan tiukkapipo. Ajan tiukempaa suhtautumista aselupien seurantaan ja myöntämiseen, koska aseen omistajan täytyy olla virkavallan tiedossa. Se että aseen omistajalla on aselupa, on selkeästi yleistä turvallisuutta lisäävä seikka. Mitä vähemmän yhteiskunnassa on luvattomia aseita, sen parempi, Hartikainen korostaa.
Hartikaisen tutkimuksen perusteella on selkeästi nähtävissä ne alueet, joissa kuolinpesien asioita on hoidettu viivytyksettä ja aktiivisesti.
Hartikaisen kaivama tilasto hoitamattomat kuolinpesien aseet 13.6.2018 kertoo paljon. Helsingin poliisilaitoksen alueella hoitamattomia aseita oli 5 208, Lounais-Suomessa 133, Oulussa 151, Pohjanmaalla 1 479 ja Itä-Suomessa 1 660 asetta. Poliisiasemittain samainen tilasto vahvistaa hyvin kirjavaa tilannetta. Esimerkiksi Kokkolassa kuolinpesien hoitamattomia aseita oli 485, Oulussa 14, Ylivieskassa 29, Vaasassa 381 ja Seinäjoella 363 asetta. Hartikainen päivitti tilannetta viime vuoden syksyllä ja tuolloin hoitamattomat kuolinpesien aseet olivat ylittäneet jo 16 000 kappaleen rajan Suomessa.
Pohjanmaan poliisilaitoksen lupavalvonnan päällikkö, ylikomisario Pasi Vuorenmaa myöntää avoimesti, että Pohjanmaan poliisilaitoksen aselupiin liittyvät tilastotiedot eivät mairittele.
– Olen tutustunut tutkimukseen ja eihän tilanne ole hyvä. Hoitamattomat aseluvat juontavat juurensa aikaan ennen poliisilaitosten yhdistymistä. Nyt uusien kuolinpesien osalta tilanne on muuttunut. Seuraamme tarkkaan kuolinpesien ampuma-aselupien hoitoa ja jos ne jäävät hoitamatta, asioihin puututaan. Emme käynnistä välttämättä esitutkintaa, mutta ohjeistamme esimerkiksi poliisipartiota käymään noutamassa aseet talteen. Asioihin pitää suhtautua tapauskohtaisesti. Ei tässä 80-vuotiasta leskirouvaa kannata rautoihin laittaa, Vuorenmaa toteaa.
– Nykyään noin kolmen kuukauden kuluttua aseluvan haltijan kuoltua lähetämme pesälle ohjekirjeen ja toisen vielä ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä. Useimmiten pesät hoitavat asiat ajoissa kuntoon.
Pohjanmaan poliisissa on tartuttu myös vanhoihin pesiin, jotka eivät ole vieläkään saaneet aseille uutta omistajaa. Vuorenmaan mukaan tähän tarkoitukseen kohdistettiin kaksi kuukautta sitten resursseja ja noin 400 aseen lupa-asiat tulivat kuntoon eli niille haettiin aselupa tai aseet luovutettiin poliisille. Poliisi jatkaa saadakseen kaikki kuolinpesät ajan tasalle.
Poliisihallitus lupailee myös yhtenäistä valtakunnallista ohjeistusta.
– On totta, että meillä ei ole tällä hetkellä yhtenäistä ohjeistusta siihen, millä tavalla poliisilaitosten tulee reagoida kuolinpesien aseiden lupavalvontaan. Ohjeistusta on ollut muutamia vuosia sitten, mutta se on vanhentunut ja nyt laaditaan uutta. On silti ensi sijassa kuolinpesän velvollisuus noudattaa lakia ja hoitaa lupa-asiat kuntoon. Nyt olemme parhaillaan laatimassa yhtenäistä ohjeistusta. Tähän saakka poliisilaitoksilla on ollut varsin erilaisia käytäntöjä puuttua asiaan, ylitarkastajaTarja Ranta poliisihallituksesta kommentoi.
Rannan mukaan kuolinpesille suunnatuilla ohjeilla ei välttämättä pystytä puuttumaan pesien toimintaan. Hän muistuttaa ampuma-aselain olevan hyvin yksiselitteinen sen suhteen, että henkilön kuoltua pesän osakkailla on kuusi kuukautta aikaa hoitaa asiat kuntoon.
– Kuinka paljon kuolinpesillä sitten on tietoa järjestää asioita. Toisaalta on yleisessä tiedossa, että ampuma-aseelle on oltava lupa. Ja jos ase jää jonkin toisen haltuun, hänen täytyy ymmärtää, että ei sitä voi luvatta hallita, ja tällöin hänelle täytyy tulla mieleen tiedustella toimintaohjeita esimerkiksi poliisilta, Tarja Ranta mietiskelee pesän osakkaiden vastuuta.
Näin toimittava kuolinpesässä
Ihmisen kuoltua ampuma-aseen aselupa haettava uudelle omistajalle
Aikaa kuusi kuukautta kuolemasta
Aseen voi myös luovuttaa valtiolle tai deaktivoida
Deaktivointi tarkoittaa aseen muuttamista käyttökelvottomaksi
Poliisi lähettää usein toimintaohjeen kuolinpesälle
Luvattomat aseet koetaan vaaralliseksi