Kotimaa

Suomi hakee maaperälleen Naton testikeskuksia ja kiihdyttämöä – Tällaisia uusia vientireittejä liittoutuminen avaa suomalaisyrityksille

Suomi pyrkii saamaan kaksi Naton testikeskusta ja innovaatiokiihdyttämön, puolustusministeriö kertoo. Käytännössä esimerkiksi korkeakoulut voivat perustaa sellaisia. Vastausta hakemukseen odotetaan vuoden loppuun mennessä. Business Finlandin erityisasiantuntijan Paavo Heiskasen mukaan uuden liittolaisen kuherruskuukausi kannattaa hyödyntää.

Puolustusministeriön mukaan Suomi on jättänyt hakemuksen Naton innovaatiokiihdyttämöstä ja kahdesta testikeskuksesta. Hakemuksen käsittely on vielä kesken.

Naton testikeskukseksi voivat päästä esimerkiksi nykyiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja laboratoriot. Puolustusministeriö ei vielä kommentoi hakemuksen sisältöä eli sitä, mille tahoille Nato-asemaa haetaan.

Innovaatiokiihdyttämöt tai yrityskiihdyttämöt taas ovat esimerkiksi olemassa olevia startup-hautomoita, joille haetaan Nato-asema.

"Kyseessä on vasta hakemus, ja odotamme päätöksiä. Päätös Suomen esityksen hyväksymisestä tehdään vuoden 2023 loppuun mennessä, aikaisintaan marraskuussa", puolustusministeriöstä kerrotaan sähköpostitse.

Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi Suomen hakemusta, mutta mukana on muitakin osapuolia. Puolustusministeriö hyväksyi VTT:n esityksen ja toimitti sen Natolle heinäkuussa.

Hakemus perustuu Naton DIANA-innovaatioaloitteeseen ja hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomen teknologista huippuosaamista hyödynnetään Naton jäsenmaana.

Nato-mailla on yhteensä yli 90 testikeskusta ja yli kymmenen innovaatiokiihdyttämöä.

Esimerkiksi Viro on ollut hyvin aktiivinen. Sillä on seitsemän DIANA:n testikeskusta ja innovaatiokiihdyttämö, johon kuuluvat muun muassa Tallinnan ja Tarton tiedepuistot.

Kvantit, avaruus ja 6G

Business Finlandin Euroopan puolustusrahaston erityisasiantuntijan Paavo Heiskasen mukaan suomalaisilla on annettavaa esimerkiksi kvanttiteknologiassa, avaruusteknologiassa ja seuraavan sukupolven viestintäverkoissa.

Hän tuntee suomalaisten huipputeknologiaosaamisen, sillä Heiskanen siirtyi Business Finlandille satelliittiyhtiö ICEYE:stä, joka ponnisti Aalto-yliopiston startupista avaruusmarkkinoille. Suomalaisen avaruusyhtiön tutkasatelliitit auttavat muun muassa Ukrainaa löytämään sodassa venäläisten asemia.

Tällaiset tuotteet ovat kaksikäyttöisiä. Ne on suunniteltu siviilikäyttöön, mutta ne soveltuvat myös puolustuskäyttöön.

Käytännössä esimerkiksi 5G- ja 6G-verkkojen teknologiaa hallitsevat maailmassa vain Suomi Nokiallaan, Ruotsi Ericssonillaan ja Kiina Huaweillaan. Länsimarkkinoita on siis runsaasti tarjolla, myös puolustusalalla.

Naton innovaatiokiihdyttämö DIANA:lla on myös haasteohjelmia, joihin suomalaiset yritykset voivat osallistua.

Haasteohjelmien kautta esimerkiksi startup-yritys voi saada Natolta jopa 300 000 euron rahoituksen ja helpomman pääsyn kilpailutuksiin.

Kolmen miljardin hankintaliikevaihto

Natoon liittyminen avasi kokonaan uudet vientimarkkinat, sillä suomalaiset yritykset pääsevät ensimmäistä kertaa osallistumaan puolustusliiton sisäisiin kilpailutuksiin.

Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA kilpailuttaa jäsenmaiden hankintoja vuosittain kolmen miljardin euron liikevaihdon edestä.

Tästä suomalaiset vientiyrityksetkin voivat saada siivunsa.

– Realistista nykyisessä maailmantilanteessa olisi, että Suomi kaksinkertaistaisi puolustustarvikkeiden viennin, arvioi Heiskanen.

– Esimerkiksi Norja vie tuplat Suomeen verrattuna.

Tuttuja brändejä Brysselin päämajassa

Mukaan ei tarvita vain puolustusteollisuuden yrityksiä, sillä NSPA:n avointen kilpailutusten listalla on muun muassa merinovillaisia alusvaatteita, rakennushankkeita ja korjausmateriaaleja.

– Naton päämajassa Brysselissä oli neuvotteluhuoneessa Genelec-kaiuttimet ja kahvihuoneessa Huhtamäen kupit, kertoo Heiskanen esimerkkejä Naton jo entuudestaan hyödyntämistä suomalaisbrändeistä.

Iisalmelainen perheyritys Genelec valmistaa laadukkaita äänentoistolaitteita. Yrityksen toimitusjohtajan Siamäk Naghianin mukaan yhtiö itse ei tavallisesti ole yhteydessä loppuasiakkaisiin, vaan myynnistä vastaavat maahantuojat. Kyseessä on tavallinen kaupankäynti, eikä laitteita ole suunniteltu erityisesti puolustusalalle.

Pörssiyhtiö Huhtamäki taas valmistaa erilaisia pakkauksia ja kuppeja pahvista sekä muovista, joten nekin kelpaavat kaikkialle, missä kahvia kuluu.

Business Finland auttaa alkuun

Suomalaisyritysten kannalta oleellisia väyliä Nato-markkinoille ovat nimenomaan NSPA:n kilpailutukset vakiintuneille yrityksille ja innovaatiokiihdyttämö DIANA startup-yrityksille ja teknologioille.

– Prosessit ovat vielä epäselviä suomalaisyrityksille. Tarvitaan kelpoisuustodistus puolustushallinnosta, jotta voi rekisteröityä Naton hankintaportaaliin. Rekisteröityminen ei ole kuitenkaan kovin monimutkainen, Heiskanen kertoo.

Business Finland neuvoo tarvittaessa yrityksiä alkuun pääsemisessä. Heiskanen sanoo heidän organisaationsakin olevan muotoutumassa Nato-asentoon.

Neuvontaa saavat myös Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n jäsenyritykset suoraan PIA:lta.

Koska kaikki Nato-hankinnat eivät koske puolustuslaitteita, yritykset tarvitsevat apua laajemminkin. Heiskanen toivoo, että ely-keskukset, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt voisivat perehtyä hankintamenettelyihin ja olla yritysten apuna.

Suomalaisyritykset ovat olleet mukana puolustusalan messuilla, kuten Lontoon DSEI:ssä 12.–15. syyskuuta tänä vuonna. Suomalaisia puolustus- ja turvallisuusalan yrityksiä oli paikalla parikymmentä ja kiinnostus uutta liittolaista kohtaan kovaa.

Heiskanen puhuu kuherruskuukaudesta.

"Realistista nykyisessä maailmantilanteessa olisi, että Suomi kaksinkertaistaisi puolustustarvikkeiden viennin."Paavo HeiskanenErityisasiantuntija, Business Finland

Mukaan ei tarvita vain puolustusteollisuuden yrityksiä, sillä NSPA:n avointen kilpailutusten listalla on muun muassa merinovillaisia alusvaatteita, rakennushankkeita ja korjausmateriaaleja.