Paikallisuutiset

Väitöskirjassa tutkitaan Kokkolassa koboltille altistuneita: tutkituilla hengitystieoireita, keuhkojen heikkenemistä ja astmaa

Kokkolan suurteollisuusalueen työterveyslääkärinä toimineen Asko Linnan väitöskirjatutkimuksessa selvitetään kaupungin kobolttitehtaalla altistuneiden työntekijöiden oireita.

Asko Linnan väitöskirjatutkimuksesta selviää, että Kokkolassa 70- ja 80-luvuilla koboltin sekä sen yhdisteiden tuotannossa altistui lähes 300 työntekijää, joista noin joka kymmenes sairastui ammattiastmaan.

Vuosina 2005–2018 todettiin vain yksi kobolttiastma. Myönteinen kehitys johtuu tutkimuksen mukaan altistumistasojen selvästä alenemisesta. Syy voi olla myös siinä, että samanaikainen altistuminen ärsyttäville kaasuille, erityisesti rikkidioksidille, on joko loppunut tai oleellisesti vähentynyt.

Astman lisäksi Linnan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö Kokkolan kobolttitehtaalla altistuneilla työntekijöillä muita keuhko-ongelmia tai viitteitä sydänlihaksen toiminnan heikkenemisestä.

— Astman lisäksi tutkituilla ei todettu muita kroonisia keuhkosairauksia, esimerkiksi kovametallitautia, joka on mahdollinen altistuttaessa kobolttia ja muun muassa volframia sisältävälle kovametallille. Astman kaltainen oireilu oli altistuneiden ryhmässä huomattavasti yleisempää kuin vertailuryhmässä, vaikka vain yksi uusi ammattiastma löytyi jatkoselvittelyissä, Linna kertoo.

Altistuminen koboltille pahensi selvästi tupakoinnin aiheuttamaa pienten hengitysteiden ahtautta.

Kobolttialtistuminen voi aiheuttaa vakavaa sydänlihassairautta, kardiomyopatiaa. Sydäntutkimuksissa, joihin sisältyi yli 300 sydämen ultraäänitutkimusta, ei todettu viitteitä kardiomyopatiasta.

— Tulokset tukevat muiden tutkijoiden havaintoja siitä, ettei työperäinen altistuminen nosta elimistön kobolttitasoja niin korkeiksi, että siitä aiheutuisi perusterveelle työntekijälle uhka sydänsairaudesta, Linna toteaa.

— Kobolttialtistumisen pitäminen alhaisena näyttää tehokkaasti estävän vakavien hengityselinsairauksien ja sydänvaikutusten kehittymistä.

Uutta tutkimusta tarvitaan jatkossa hengityselinsairauksien syntymekanismeista ja etenkin uusien altisteyhdistelmien vaikutuksista.

Eläkkeellä oleva työterveyshuollon erikoislääkäri Asko Linna työskenteli noin 25 vuoden ajan Kokkolan suurteollisuusalueen työterveyslääkärinä. Sen jälkeen hän toimi muun muassa kuntayhtymäjohtajana ja johtavana lääkärinä.

Asko Linnan väitöstilaisuus on perjantaina 31. maaliskuuta Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.