Kotimaa
Vanhemmat eivät vie pikkulapsia influenssarokotuksiin – huonoin kattavuus on Pohjanmaan hyvinvointialueella
Rokotus kannattaa, sillä pieni lapsi on viruslinko. Influenssa aiheuttaa pikkulapsille Suomessa yksittäisiä kuolemia.
Vaikka lasten rokottaminen on Suomessa hyvällä tasolla, yhdessä asiassa tilanne on heikompi. Pikkulapsista eli 0–6-vuotiaista vain kolmasosa saa kausi-influenssarokotuksen.
Suomen lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Viikari arvioi, mistä tämä johtuu.
– Muut rokotusohjelman rokotteet annetaan tietyssä iässä neuvolatarkastusten yhteydessä. Influenssarokote sen sijaan pitää antaa vuosittain ja vasta ennen influenssan epidemiaa, käytännössä marras- tai joulukuussa. Tuolloin lapsilla ei ole iän puolesta välttämättä neuvolakäyntiä, Viikari vertaa.
Kyse on siis enemmän ajoittamisen ongelmasta kuin siitä, että vanhemmat välttelisivät rokottamista juuri influenssaa vastaan.
Entä mitä asialle voitaisiin ja olisi syytä tehdä?
– Esimerkiksi Britanniassa rokotetaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Tässä tuodaan rokotteet sinne missä lapset jo valmiiksi ovat, eikä vanhempien tarvitse ottaa sitä varten erikseen vapaata töistä, Viikari kertoo.
Suomen terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym on Viikarin kanssa samaa mieltä.
– Suurin osa lapsista on päivähoidossa, joten olisi hyvä, että pystyisimme jalkautumaan rokottamaan sinne.
Viikarin mukaan kohennusta toisi myös tiedottaminen rokotuksen ottomahdollisuuksista.
– Monessa kaupungissa ja kunnassa on tyypillisesti juuri marraskuussa rokotuspäiviä, jolloin neuvolaan voi mennä ilman ajanvarausta.
Kuinka vaarallinen influenssa on nuorimmille lapsille?
– Suunnilleen joka viides lapsi tästä ikäryhmästä sairastaa influenssan vuosittain. Useimmiten se aiheuttaa kuumetta, joka pystytään hoitamaan kotona. Sairaalahoitoon joutuu influenssan vuoksi kourallinen lapsia, ja sairaalaan joutuneista joka kymmenes päätyy teho-osastolle käytännössä hengitysongelmien takia, Viikari kertoo.
Hänen mukaansa influenssa aiheuttaa pikkulapsille yksittäisiä kuolemia Suomessa.
– Lapsikuolleisuus on meillä kaiken kaikkiaan hyvin pieni. On merkittävä asia, jos lapsi joutuu sairaalaan ja pahimmillaan kuolee tautiin, joka voitaisiin ehkäistä ennakolta – tai ainakin olisi mahdollista ehkäistä vakava tauti.
Asiantuntija Camilla Jordman Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) täydentää, että pikkulapselle ovat tyypillisiä erilaiset jälkitaudit, kuten korvatulehdus.
Jordman lisäksi muistuttaa, että lapset ovat viruslinkoja: päiväkodista influenssa etenee helposti lapsen mukana tämän perheeseen ja läheisiin aina isovanhempia myöten.
– Hyöty pikkulapsia rokottamalla voi siis olla tosi iso.
Viikari nimeää haasteeksi sen, että ihmisillä menevät sekaisin flunssa ja influenssa.
– Ne kuulostavat liian paljon samalta, ja oireiltaankin ne ovat osin samanlaisia. Influenssa on kuitenkin sairautena astetta vakavampi kuin perinteinen nuhatauti flunssa.
Pikkulasten influenssarokottamisen kattavuudessa on Suomessa alueellisia eroja.
– Voisi sanoa, että kattavuuden erot liittyvät paljolti siihen, miten rokottaminen on kunnassa järjestetty. Jos rokotuksiin on helppo mennä, se lisää niiden ottamista. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa on pilotoitu päiväkotirokotuksia hienoin tuloksin.
Jordman tuo esiin, miten tuntuvia alueelliset erot asiassa ovat.
– Pienimmillään näistä lapsista saa influenssarokotteen vain 13 prosenttia, enimmillään 43 prosenttia. Huonoin kattavuus on Pohjanmaan hyvinvointialueella, paras puolestaan Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.