Kotimaa

Maa- ja merituulivoima sekä aurinkoenergia ovat edellytyksiä sille, että Suomeen kaavaillut miljardiluokan vähäpäästöiset investoinnit toteutuvat.

Vihreän siirtymän vastustus uhkaa karkottaa Suomeen luvatut miljardi-investoinnit työpaikkoineen

Vihreän siirtymän mallimaaksi mielivän Suomen investointiympäristö on Kemijoki oy:n toimitusjohtajan Tuomas Timosen mielestä epävarma ja vaikeasti ennakoitava. Luvitukseen on suunnitteilla muutoksia, muttei kaikkien mielestä parempaan suuntaan.

Suomessa on suunnitteilla vähäpäästöisiä investointeja tällä hetkellä jo yli 90 miljardin euron arvosta. Suunnitelmien muuttuminen käytännöksi edellyttää massiivista lisäystä puhtaan sähkön, kuten maa- ja merituulivoiman sekä aurinkoenergian tuotantoon.

Esimerkiksi tiistaina uutisoitiin, miten yhdysvaltalainen Plug Power Inc. aikoo rakentaa Suomeen kolme vedyntuotantolaitosta: Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Hankkeen arvo olisi noin kuusi miljardia dollaria. Toistaiseksi kyse on vasta suunnitelmasta ja nyt amerikkalaisyhtiöllä on edessään mittavan rahoituksen haku. Lopullinen investointipäätös tehdään vuosien 2025–2026 aikana. Tehtaat toisivat Suomeen tuhat uutta pysyvää työpaikkaa.

Mutta: kun luvituskäytäntö sakkaa, investoinnit pahimmillaan karkaavat. Silloin vihreän siirtymän mallimaaksi pyrkivä Suomi voi jäädä nuolemaan näppejään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tästä on huolestunut muun muassa Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen, joka on useasti nostanut esiin Suomen lupaprosesseja ja sitä, miten hitaus jarruttaa investointeja.

– On paljon esimerkkejä hankkeista, jotka ovat kaatuneet luvitukseen tai joilla se on kestänyt todella pitkään, Timonen sanoo ja mainitsee esimerkkinä Harjavallan BASF-akkumateriaalitehtaan, jonka ympäristölupa hylättiin ensin Vaasan hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa viime joulukuussa.

– Investointiympäristönä Suomi on epävarma ja vaikeasti ennakoitava.

Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen on useasti nostanut esiin Suomen lupaprosesseja ja sitä, miten hitaus jarruttaa investointeja. Kuva: Kemijoki Oy

Timonen tuntee käsittelyn hitauden omastakin takaa, sillä Kemijoki oy:n Sierilän voimalaitoksen suunnittelu alkoi jo vuonna 1996, lupien hakeminen vuonna 2005 – eikä valmista ole vieläkään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Vuoden 2017 jälkeen ei ole tapahtunut muuta uutta kuin valituksia. Vastineita ja uusia hakemuksia on tehty, Timonen pelkistää.

– Kaikki vaiheet vievät niin paljon aikaa ja kaikesta pystyy valittamaan, jos on halua.

Timosen mielestä lupavarmuutta parantaisi, jos hakija saisi kaiken yhdeltä luukulta, oli kyseessä sitten vesitalouslupa, rakennuslupa, ympäristölupa tai jotain muuta. Kokonaisharkinta eli keskittäminen ja koordinointi lisäisi ennakoitavuutta ja lyhentäisi käsittelyaikoja.

Muistutuksille ja valituksille riittäisi hänen mielestään yksi kerta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miljardit työpaikkoineen voivat valua muualle

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ylläpitää koontitietoja Suomessa suunnitteilla olevista vihreän siirtymän ja puhtaan energian investoinneista. Viimeisimpien laskelmien mukaan investointiaikomusten summa ylittää 90 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan maatuulivoima ja energiansiirtoyhteydet. Kaiken kaikkiaan seurannassa on lähes 200 vihreän talouden hanketta eri puolilla Suomea.

Limingan Hirvinevalle pystytettiin tuulivoimaloita kesällä 2020..

Miljardi-investoinnit ovat kuitenkin suurelta osin vielä alkumetreillään ja myös viranomaisluvitus on usein kesken. Tulevan hallituksen päätökset vaikuttavat olennaisesti siihen, pääsevätkö teollisuushankkeet ja niiden työpaikat toteutumaan.

Ilman päästötöntä sähköä teolliset investoinnit eivät EK:n sekä Energiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n viimeviikkoisen kannanoton mukaan toteudu. Ne kaikkoavat muualle, jos jo lähivuosina ei tapahdu uskottavaa etenemistä, liitot toteavat.

Lisäksi aurinko- ja tuulivoimalla on mittavat hyödyt maakuntien elinvoimalle ja työllisyydelle, siis myös pienemmille paikkakunnille ruuhka-Suomen ulkopuolelle.

Mutkikkuuden haitoista yhtä mieltä

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylijohtaja Terttu Savolainen näkee pitkän ympäristölupaprosessin riskinä suunnitelluille isoille hankkeille – olkoonkin, että avit ovat saaneet lisävoimavaroja juuri vihreän siirtymän hankkeiden lupien käsittelyyn.

Näiden hankkeiden käsittely on etusijajärjestyksen myötä nopeutunut ja muuttunut joustavammaksi.

Terttu Savolainen Pohjois-Suomen avista pitää osaamista lupa-asian käsittelyyn tärkeimpänä ja siten kriittisimpänä tekijänä. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Savolaisen mukaan kaksi asiaa ovat hakijoille tärkeitä: ensinnäkin käsittelyaika, toisekseen laadukas ja oikein tehty päätös, joka pitää eri oikeusasteissa.

– Se, että on osaamista asian käsittelyyn, on tärkein ja kriittisin tekijä, hän linjaa.

Tuomas Timonen ei näe nopeutta ja laadukkuutta toisiaan poissulkevina. Hän muistuttaa, että jo hakemuksen pitää olla laadukas, ja siinä hakija ja viranomainen voivat tehdä yhteistyötä. Oikein tehty hakemus lyhentää käsittelyaikaa. Äänekosken biotuotetehdas on hänen mielestään malliesimerkki ripeästä ja laadukkaasta toiminnasta.

– Lähtökohtana pitää olla, että aina tulee laadukkaita päätöksiä. Se on ehdoton edellytys.

Yksi keino korjata nykytilannetta olisi hänen mielestään enimmäiskäsittelyaikojen rajaaminen lainsäädännöllä. Se taas vaatisi resursointia sekä lupien käsittelyyn että eri oikeusasteisiin. Kolmas liittyy hankkeiden arvottamiseen.

– Menevätkö kaikki samanlaisen putken läpi vai onko yhteiskunnallisesti merkittävillä hankkeilla toinen tapa, Timonen kysyy tarkoittaen esimerkiksi vedyn ja hiilineutraalin teräksen tuotantoa sekä isoja energiaratkaisuja.

Timonen muistuttaa, että luvitus tarkoittaa eri intressien yhteensovittamista. Siinä pitää huomioida yrityksen kaavaileman teollisen toiminnan lisäksi luonnon monimuotoisuus sekä yhteiskunnalliset sidosryhmät ja niiden tarpeet.

– Sitten kun nämä mätsäävät, voidaan antaa luvat.

"Aluehallintoa tarvitaan enemmän kuin koskaan"

Helsinkiin sijoitetut sektorikohtaiset keskusvirastot eivät saa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylijohtajalta Terttu Savolaiselta innostunutta vastaanottoa. Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että aluehallintovirastot lakkautettaisiin kokonaan.

– Mehän emme tiedä, mitä siellä on tapahtumassa, Savolainen muistuttaa päätöksenteon vaiheesta.

Joissakin ministeriöissä ja niiden virkamiesjohdossa on ollut haluja muodostaa sektorikohtaisia virastoja. Savolaisen mielestä alueellinen läsnäolo ja poikkihallinnollisuus eivät keskitetyssä putkivirastomallissa toteutuisi.

Tammikuussa julkaistussa aluehallintovirastojen tulevaisuuskatsauksessa Savolainen yhdessä kaikkien viiden kollegansa kanssa muistutti, että monialaista valtion aluehallintoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

"Me aluehallintovirastojen ylijohtajat pidämme tärkeänä, että valtiolla on jatkossakin dynaaminen ja toimivaltainen aluehallinto, jossa ihmisten elämään vaikuttavat päätökset tehdään lähellä ihmistä alueelliset olosuhteet tuntien", he kirjoittivat.

Ympäristölupia käsitellään neljässä avissa kuudesta. Valvontaa taas hoidetaan suurimmassa osassa Suomen 15:stä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ely).

Ennemmin kuin keskittämistä etelään Savolainen kannattaisi avien ja elyjen yhdistämistä. Kun ne luotiin vuonna 2010, ajatus oli vielä liian radikaali, mutta tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista.

Savolainen kertoo kuulleensa alueella toimivilta isoilta yrityksiltä, miten ne toivovat kumppanikseen matalan kynnyksen virastoa, johon on helppo ottaa yhteyttä. Toisekseen yritykset arvostavat vahvaa aluetuntemusta, luonnon kestokyvyn ymmärrystä sekä pitkän yhteisen historian tuntemista.

Savolainen muistuttaa, että alueiden erilaisuuden ymmärtämisestä huolimatta päätöksenteko on yhdenvertaista eri puolilla Suomea.

Vihreä siirtymä

Investoinnit Suomessa

Investointien arvo (miljoonaa euroa):

Merituulivoima 42 800.

Vety 9 304.

Teräs 6 100.

Akkuteknologiat 4 878.

Biojalostamo 2 580.

Energiavarasto 2 539.

Ydinvoima 1 000.

Aurinkovoima 878.

Kiertotalous 492.

Tekstiilikuidut 431.

Biokaasu 369.

Bioenergia 254.

Lämpöpumput 197.

Fossiilisten korvaaminen 191.

Muut 117.

Työpaikat:

Akkuteknologiat 3 170.

Teräs 1 200.

Biokaasu 686.

Fossiilisten korvaaminen 607.

Aurinkovoima 486.

Hukkalämpö 424.

Tekstiilikuidut 270.

Kiertotalous 240.

Biojalostamo 225.

Kasvipohjaiset ruokatuotteet 200.

Merituulivoima 200.

Vety 180.

Muut 122.

Lämpöpumput 82.

Energiavarasto 13.

Biohiili 8.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä