Kotimaa

Yleislakon suunnittelusta on vielä pitkä matka käytäntöön: "Mediassa taivastellaan nyt ihan normaaleja ay-juttuja"

SAK on kyennyt täyttämään kotimaan politiikan hiljaisen viikon omalla agendallaan. Se pakottaa muut reagoimaan. Keskiviikkona politiikkaa kuohuttivat mediatiedot SAK:n helmikuulle suunnittelemasta "yleislakosta". Helmikuuhun on vielä pitkä aika, eikä suunnitelma suoraan todista aikeita.

Alkuviikolla palkansaajakeskusjärjestö SAK ja sen keskeiset jäsenliitot kertoivat, että ne aloittavat ensi viikon tiistaina enintään vuorokauden mittaisten yksittäisten lakkojen sarjan. Lakot kiertävät alueittain työnantajasta ja yrityksestä toiseen. Lakkoaallon on tarkoitus kestää nelisen viikkoa.

Lakkotoimista on tarkoitus tiedottaa pääosin 3–4 päivää ennen niiden alkamista. Ensimmäisistä toimista tuli tiedot torstaina, jolloin Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro kertoivat lähtevänsä 19 työpaikalla lakkoon Pohjois-Suomessa ensi tiistaina.

Perjantaina tuli uusia tietoja lakoista, joita on luvassa etenkin Varsinais-Suomeen. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) jäsenistä lakkoon menee Turun seudun bussilinjojen kuljettajia. Teollisuuden puolella lakkoon menee Raision Cargotecin tehtaat ja Turun seudun teollisuusyrityksiä.

Uusia ilmoituksia on todennäköisesti luvassa myös viikonlopun aikana. Tiistain tiedotustilaisuuden perusteella tiedetään, että lakkoon menee ensi viikolla myös Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton väkeä. Jo tiistaina nämä kertoivat, että eivät ole sitoutuneita 3–4 vuorokauden ennakkoilmoituksiin.

Toimenpiteillä SAK ja sen jäsenliitot kertovat vaativansa hallitusta perääntymään muun muassa ansioturvan leikkauksista sekä työlainsäädännön muutoksista. Moni merkki ennustaa paljon pahempaa yhteenottoa kuin vain kiertävien lakkojen sarjaa.

Siitä antoivat osoituksen tiistain puheet SAK:n tiedotustilaisuudessa.

– Sen ennusteen annan, että nykymenolla olemme ajautumassa laajamittaiseen yhteiskunnalliseen konfliktiin ja ilmapiirin kärjistymiseen. Sen moottorina toimii yksipuolinen, epäreilu ja työntekijän näkökulmasta ylimielinen politiikka, jonka voittajat lasketaan yhden käden sormilla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Lisää vettä myllyyn tuli keskiviikkona, kun Helsingin Sanomat kertoi nimettömiin lähteisiinsä viitaten, että palkansaajakeskusjärjestö SAK valmistelee "yleislakkoa". Sana oli uutisessa sitaateissa, koska mukana eivät olisi kaikki alat ja ammattiliitot. Uutisen mukaan suuri lakko olisi suunnitteilla helmikuulle. Mukana olisi pääosa SAK:n liitoista valtakunnallisesti.

Uutinen kertoi, että mukaan saattaisivat lähteä muista palkansaajakeskusjärjestöistä ainakin toimihenkilöitä edustava ammattiliitto Pro ja hoiva-alan ammattiliitot.

Sitaattimerkit voi jättää pois

Yleislakkouutisessa ja sitä seuranneissa kommenteissa sitaattimerkit olivat kuitenkin turhat. Työmarkkinakielessä ja poliittisessa historiassa yleislakko ei tarkoita, että lakossa olisivat kaikki tai edes melkein kaikki keskusjärjestöt, ammattiliitot, alat tai työntekijät.

HS kuitenkin määritteli ja ymmärsi yleislakon siten, että vain lakko, jossa on mukana kaikki alat ja kaikki palkansaajakeskusjärjestöt olisi yleislakko.

Esimerkiksi Suomen edellisessä yleislakossakin vuonna 1956 lakossa oli vain SAK, mutta se oli siitä huolimatta riittävän yleinen sekoittaakseen koko Suomen ja sysätäkseen Suomen myös yhteiskuntarauhan järkkymisen partaalle. Lakossa oli noin puoli miljoonaa suomalaista.

Toki maailma oli tuolloin tyystin toinen, mutta siitä huolimatta SAK:n laaja lakko saisi Suomen nytkin täysin sekaisin, mikäli jäsenet lakkoon menevät. Juuri tätä lakkovalmiutta SAK testaa nyt lyhyillä päivän lakoillaan ensi viikosta alkaen.

Toisin kuin nyt, vuoden 1956 yleislakkoa ei kohdennettu maan hallitusta, vaan työnantajia vastaan. Se johti 6–10 prosentin palkankorotuksiin.

Suomen historiassa on esimerkki myös poliittisesta yleislakosta, josta tosin käytetään sanaa suurlakko. Vuoden 1905 suurlakko Venäjän tsaaria vastaan sai aikaiseksi Suomeen parlamentarismin, yhdistysvapauden ja lehdistönvapauden. Vuoden 1917 maaliskuussa oli toinen poliittinen yleislakko. Sitten vuoden 1917 ei Suomessa poliittisia yleislakkoja ole nähty.

Mikä on uutinen?

Keskiviikon yleislakkouutisesta SAK:hon kuuluvassa liitossa työskentelevä lähde totesi Lännen Medialle lakonisesti:

– Ei tämä ollut uutinen. Sen sijaan olisi ihmeellistä, jos SAK:laiset liitot eivät nyt valmistelisi suurta lakkoa.

Hän jatkoi, että on "aika ihmeellistä", kuinka uutisiksi nousee nyt työmarkkinakentältä seikkoja, jotka vielä jokin aika sitten kuuluivat toimittajien ja median kuluttajien yleissivistykseen.

– Mediassa taivastellaan nyt ihan normaaleja ay-juttuja, kuten lakkoon valmistautumista, hän sanoi.

Ay-liikkeen perusteisiin on lähtökohtaisesti kuulunut, että tarpeen vaatiessa ay-liike on valmis menemään työtaisteluun myös keskusjärjestövetoisesti – eli suurlakkoon tai yleislakkoon, mitä termiä nyt kukin haluaakin käyttää, sitaattimerkeillä tai ilman.

Vaikka Suomessa ei ole 67 vuoteen laajasti yleislakkoiltu, niin tästä huolimatta ay-liike on koko ajan ollut siihen taustalla valmis. Kaikki hyvin johdetut organisaatiot valmistautuvat kaiken aikaa erilaisiin skenaarioihin, myös ammattiliitot ja palkansaajakeskusjärjestöt. Näihin skenaarioihin kuuluvat myös suurlakot.

Suunnitelma ja aikomus eri asioita

Vanhan historiantutkimuksen opin mukaan arkistosta löydetty suunnitelma ei automaattisesti tarkoita, että niin olisi sen laatimishetkellä aiottu myös toimia. Tämä pätee osin myös ay-liikkeen nyt uutisoituihin suunnitelmiin.

Esimerkiksi Neuvostoliiton arkistoista löydetyt suunnitelmat Helsingin valtaamisesta strategisella iskulla kylmän sodan ajalta eivät tarkoita, että Neuvostoliitto olisi ollut aikeissa vallata pääkaupungin. Näin on voinut olla, mutta ei välttämättä. Eri organisaatiot tekevät jatkuvasti erilaisia suunnitelmia ja skenaarioita eri tilanteiden ja kehityskulkujen varalle, ja suurta osaa suunnitelmista ei toteuteta tai edes aiota toteuttaa.

Nyt uutisoidut SAK:n yleislakkosuunnitelmatkin pitäisi mieltää näin. Helmikuuhun on vielä paljon aikaa, ja suunnitelmasta on vielä pitkä matka päätökseen tai toimeenpanoon. Suunnitelma ehkä on, mutta mitä sillä aiotaan tehdä, on toinen kysymys.

Paljon on kiinni nyt siitä, miten hallituksen ja ay-liikkeen välistä solmua onnistutaan loppusyksyn ja talven aikana aukomaan. Keinot näyttävät olevan vähissä. Ensimmäinen aukomisyritys on ensi viikon keskiviikkona, kun työ- ja elinkeinoministeriö järjestää Helsingissä työministeri Arto Satosen (kok.) johdolla työmarkkinaseminaarin.

Vanha työmarkkinaviisaus on, että lakkoon ei kannata lähteä, jollei tiedä, miten siitä pääsee ulos.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

"Olisi ihmeellistä, jos SAK:laiset liitot eivät nyt valmistelisi suurta lakkoa."