Anu Kerttula

Anu Kerttula

Kiina on maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Tämä johtuu osin hiilivoimaan nojaavasta raskaasta teollisuudesta, joka on siivittänyt Kiinan talouskasvua viime vuosikymmeninä.

Kiina on noussut teollisuusmahdiksi ympäristön kustannuksella, ja se näkyy ja tuntuu myös paikallisten arjessa. Suurkaupungit, kuten Peking, tukahtuvat ilmansaasteisiin, eivätkä paikalliset enää niele nurisematta teollisuuden pölyjä.

Maan hallinto on yrittänyt vähentää ilmansaasteita muun muassa sulkemalla hiilivoimaloita suurkaupunkien kupeesta ja säännöstelemällä autojen ja niiden päästöjen määrää.

Ilmansaasteista johtuvat kansanterveydelliset kysymykset heijastuvat Kiinan kansainväliseen politiikkaan, kertoo tutkijatohtori Sanna Kopra Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta

Kansankongressissa viime lokakuussa Kiina julistautui ”ilmastopolitiikan soihdunkantajaksi” ja ”kuskiksi”, presidentti Xi Jinpingin tuella.

Kiinassa juhlitaan muutaman vuoden kuluttua kommunistisen puolueen satavuotista taivalta. Vuonna 2049 odottaa nykymuotoisen Kiinan perustamisen satavuotisjuhla.

Nämä merkkipaalut ovat Kiinalle tärkeitä kehityksen mittareita. Maa haluaa lisätä muun muassa merkittävästi uusiutuvien energioiden osuutta energiantuotannossa vuoteen 2020 mennessä.

Kiina on maailman suurin aurinkoenergiamahti, mutta sen energiaverkot eivät vielä voi jakaa kaikkea auringolla ja tuulella tuotettua energiaa tehokkaasti.

Vesivoima on tärkeämpi kuin tuuli- ja aurinkovoima, mutta esimerkiksi mittavalla Kolmen rotkon padolla on massiiviset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, Kopra muistuttaa.

Kopra uskoo, että maanantaina julkaistua kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raporttia on kuunneltu Kiinassa tarkoin. Ilmastoraportin ennuste merenpinnan noususta iskisi kipeästi Kiinan merenrannoilla sijaitseviin suurkaupunkeihin.

Yksi syy Kiinan aktiivisuudelle ilmastopolitiikassa peilautuu Kiinan haluun esiintyä vastuullisena suurvaltana. Yhdysvaltojen päätös lähteä Pariisin ilmastosopimuksesta on avannut Kopran mukaan Kiinalle uuden pelikentän imagon rakentamiselle.

Ilmastopolitiikka tuntuu olevan aika hyvä areena Kiinalle toimia ja esiintyä vastuullisena, etenkin nyt kun Trump on vetänyt Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta pois, Kopra sanoo.

Kiina ei asemoi itseään teollisuusvaltioksi länsimaisten valtioiden rinnalle. Kiina tekee yhteistyötä kehittyvien valtioiden, kuten Intian ja Etelä-Afrikan kanssa.

Kiina pystyy yhdistämällä intressit kehitysmaiden kanssa petaamaan sen, että ei aleta vaatia liikaa Kiinalta. Taustalla piilee myös kasvojen menettämisen pelko.

Kopran mukaan Kiinassa keskitytään nyt palvelusektoriin.

Kiinassa on oivallettu, että vanhan ajan teollisuus ei ole se keino, millä tulevaisuudessa talouskasvua tehdään, Kopra sanoo.

Kiina haluaa erityisesti vihreän talouden ja siihen liittyvän teknologisen tietotaidon kärkimaaksi ja samalla karistaa harteiltaan ”maailman tehtaan” aseman.

Sanna Kopran mukaan Kiinassa suunnitellaan päästökaupan aloittamista ensi vuonna. Kiinassa on väläytelty jopa polttomoottoriautojen myynnin ja valmistamisen täyskieltoa ja sähköautojen käytön lisäämistä.

Jos Kiina kieltää bensakäyttöiset autot, se on valtava heijastevaikutus muualle, sillä kyseessä on valtava markkina, ja se voisi muuttaa globaalia autotuotantoa väistämättä.

Kiinan mittava silkkitiehanke on Kopran mukaan näyttänyt osin sen, että samalla kun Kiinassa vähennetään hiilen käyttöä, se ulkoistetaan kehitysmaihin. Kiina on investoinut hiiliteollisuuteen muun muassa Pakistanissa, jossa rakennetaan uutta hiilivoimaa.

Musta hiili, eli nokipöly, on paitsi merkittävä terveysongelma ilmansaasteiden kanssa kamppailevissa suurkaupungeissa myös merkittävä arktisen alueen lämmittäjä.

Kiina pystyisi omia ilmansaasteita vähentämällä hillitsemään arktista ilmastonmuutosta merkittävästi, Kopra sanoo.

Kiinan suurkaupungeissa, kuten Pekingissä, ilmanlaatu on ajoittain äärimmäisen huono.

Kopra arvioi, että Kiina voisi yhdistää mustan hiilen kautta kaksi intressiä: mustan hiilen päästöjä leikkaamalla voidaan paitsi kohentaa ilmanlaatua kotimaassa, samalla vaikutetaan myös arktiseen alueeseen. Kiina on viime vuosina ollut yhä kiinnostuneempi alueesta.

Maailmanlaajuisesti mustan hiilen päästöistä yli puolet, noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta, erityisesti Kiinasta ja Intiasta. Vaikka nokipöly syntyy kaukana napajäätiköiltä, se voi säilyä ilmakehässä muutamasta päivästä viikkoihin ja päätyä tuhansien kilometrien päähän.

Pölyhiukkaset syntyvät fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, epätäydellisen palamisen seurauksena. Nokipöly on peräisin kotien puu- ja hiililämmityksen ohessa muun muassa tieliikenteestä, teollisuudesta ja soihduttamisesta.